Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vanhat tammet muistuttavat pitäjän värikkäästä historiasta – Nastola täyttää torstaina 150 vuotta

Kotiseutuaktiivien mukaan paikallinen identiteetti elää edelleen vahvana Nastolassa kuntaliitoksesta huolimatta.

Paitsi että kaksi vanhaa tammivanhusta ja niiden lähimaasto sijaitsevat lähellä Erkki Aartin kotia, on alue myös kotiseutuaktiivin rakkain paikka koko Nastolassa. Aartin vieressä istuva Liisa Helanto nimeää hänkin rakkaimmaksi paikakseen kodin läheisen metsikön. Kuva: Ronja Koskinen

Nastolan Uudessakylässä, Mustakallion alueella seisoo kaksi suurta tammea. Valtavat puut ovat reilusti yli 300 vuotta vanhoja, kertoo Nastola-seuran entinen puheenjohtaja Erkki Aarti.

Torstaina tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Nastolan itsenäistyi Hollolasta omaksi kunnakseen. Jos Uudenkylän tammivanhukset osaisivat puhua, kertoisivat ne mitä mielenkiintoisempia tarinoita Nastolan pitäjän vuosien varrelta. Puut ovat nähneet, miten maalaiskylä on muuttunut ja kasvanut teollistumisen myötä.

Tammet ovat todistaneet Nastolan kartanohistorian värikkäitä käänteitä. 1800-luvun loppupuolella Toivonojan kartanosta erotettiin omakseen Uudenkylän kartano, jonka mailla tammet sijaitsevat. Kartano rakennettiin Pietarin radan valmistumisen jälkeen ja sieltä vietiin Pietariin ja Viipuriin muun muassa juustoa ja sahatuotteita. Talvi- ja jatkosodan jälkeen Nastolaan asutettiin paljon siirtolaisia, joista osa sijoitettiin rapistumaan ennättäneeseen Uudenkylän kartanoon.

Liisa Helanto toivoo, että Erkki Aarti kirjoittaisi Uudessakylässä sijaitsevien vanhojen tammien alueen historian lyhyksi tarinaksi, joka voitaisi tallettaa läheiseen geokätköön. Kuva: Ronja Koskinen

– Talvi oli kylmä, ja kun puita ei enää ollut, siirtolaiset alkoivat purkaa taloa toisesta päästä. Kartanon omistajalla Kaj Gambergillä ei ollut varaa korjata kartanoa, vaikka Museovirasto sitä vaati. Pienessä sivurakennuksessa kartanon mailla asuva Kaj Gamberg laittoi eräänä yönä kasan dynamiittia kartanon alle ja räjäytti sen kokonaan. Tarina voi olla legendaa, mutta sen on kertonut Kaj Gambergin veli, kertoo Aarti.

Kartanonväen ja siirtolaisten lisäksi tammet ovat nähneet sisällissodan taistelut, joita Uudessakylässä käytiin. Ovatpa tammet myös selvinneet toisen maailmansodan aikaisista pommi-iskuistakin, joiden jälkiä lähimaastossa voi yhä nähdä.

Uusikylä toimi Nastolan keskuksena noin 1960-luvulle asti ja suuret tammet toimivat kylän nuorison kohtaamispaikkana, jossa vaihdettiin Aartin tietämyksen mukaan salaisia suudelmia.

– Jatkokertomuksia voisivat kertoa monet Uudenkylän vanhat ihmiset, Aarti kertoo.

Nykyisin vanhat tammet näkevät päivittäin Nastolan luonnossa liikkuvia lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä. Käypä tammien luona myös muutama geokätköilijä.

Nastola-henki elää yhä vahvana

Sekä Helannon että Aartin mukaan 150-vuotiaan Nastolan paikallishenki on yhä vahva, ellei jopa vahvempi kuin ennen. Kuva: Ronja Koskinen

Tammivanhuksiin kiteytyy Aartin mielestä hyvin sekä Nastolan historia että osaltaan nykyisyys. Hän on tuonut tammien keskelle kaksi puutuolia, joissa Nastolan taivalta on hyvä muistella.

Nastola-seuran puheenjohtaja Liisa Helanto olisi hänkin valinnut rakkaimmaksi paikakseen Nastolassa oman lähimetsänsä. Molempien kotiseutuaktiivien mukaan Nastolan suurimmat vetovoimatekijät kiteytyvät alueen kauniiseen ja monipuoliseen luontoon sekä upeaan suomalaiseen järvimaisemaan.

Vahvasta kotiseuturakkaudesta huolimatta 150-vuotisjuhlavuosi ei herätä Helannossa tai Aartissa sen suurempia tunteita. Molempien mielestä Nastola on ollut hyvä paikka elää, oli se sitten 200- tai 150-vuotias. Myöskään mitään juhlallisuuksia ei 150-vuotiaalle pitäjälle olla Nastola-seuran puolesta järjestämässä. Helanto kuitenkin muistuttaa, että kesän tapahtumakalenteri on seuran osalta muuten hyvin monipuolinen ja runsas.

Aktiivinen kotiseutuyhdistys on Helannon ja Aartin mukaan näyttö siitä, että 150-vuotiaan Nastolan pitäjän henki on edelleen vahva, vaikka kunta liitettiinkin osaksi Lahtea vuonna 2016. Aartin mukaan kuntaliitos saattoi vahvistaa paikallista identiteettiä entisestään.

– Paikallinen identiteetti on ollut ylipäätään nousussa koko Suomessa jo 20 vuoden ajan. Ihmiset tahtovat osallistua ja vaikuttaa yhä enemmän omaan asuinalueeseensa ja kokevat sen eteen tehdyn työn merkitykselliseksi, Helanto sanoo.

Alueen haasteet samat kuin muilla pienillä pitäjillä

Erkki Aarti on tuonut siniset puutuolit lempipaikalleen Nastolassa. Kaksi suurta tammea ovat seisoneet paikallaan Ruotsin vallan ajasta lähtien. Kuva: Ronja Koskinen

150-vuotiaan Nastolan haasteet ovat kotiseutuaktiivien mukaan samat kuin kaikilla muilla pienillä pitäjillä: miten seudulle saadaan houkuteltua lisää asukkaita ja toimintaa ja miten opintojen perässä pois muuttaneet nuoret saataisi palaamaan takaisin kotikonnuilleen opintojen jälkeen.

Helannon mukaan kotiseutuyhdistys on pyrkinyt tarjoamaan yhä enemmän nuoria kiinnostavaa toimintaa ja tapahtumia, jotta Nastola-henki saataisiin valettua nuoriin.

– Haluamme jättää nuorille sellaisen olon, että Nastola on myös heidän paikkansa. Uskon, että sillä saadaan ainakin osa Nastolasta lähteneistä nuorista takaisin. Pelkkä infran rakentaminen ei auta, vaikka toki palvelujakin pitää olla, mutta nuorille on annettava myönteinen kuva kotiseudusta ja siitä meiningistä, mikä siellä on, Helanto sanoo.

Lue myös: Nastolasta malli aktiivisten alueiden Suomelle
 

150-vuotias pitäjä ei ole pelkästään haasteiden edessä. Aarti nostaa esiin Nastolan aktiivisen urheilutoiminnan ja alati kasvavan kulttuuritarjonnan. Sekä Aarti että Helanto kehuvat myös Rakokiven kehittämistä ja sinne rakennettavaa monitoimitaloa.

– Uusi keskustasuunnitelma vaikuttaa hyvältä. Kun Uudenkylän aluetta lähdettäisi kunnolla kehittämään ja kaavoittamaan, niin Nastolaa saataisiin vielä elävämmäksi, Aarti sanoo.

Nastola

150-vuotias

Nastola on lähellä Suomen vanhimpia asuinpaikkoja, nykyisiä Porvoojoen latvavesiä ja luultavasti aluetta on asuttu yli 10 000 vuotta. Arkeologisesti eniten tutkittuja ovat Ruuhijärvi arkeologiapolkuineen sekä Kilpisaari Arrajärvessä, joissa molemmissa on ollut asutusta kivikaudelta alkaen.

Nastolan seurakunta itsenäistyi Hollolasta vuonna 1860 ja kunta yleisen kuntauudistuksen yhteydessä 1869. Nastola oli itsenäinen kunta 1.1.2016 saakka, jolloin se yhdistyi Lahden kanssa.

Nastolan merkittävimmät vanhat rakennukset ovat 1800-luvulta ja näihin kuuluvat muun muassa Nastolan kirkko sekä Seestan, Erstan ja Toivonojan kartanoiden päärakennukset.

Nastola säilyi maatalousvaltaisena 1950-luvun loppuun asti. Esiteollisena aikana Nastolassa toimi lähes 30 myllyä ja sahaa. Alue teollistui voimakkaasti vasta 1960-luvulta alkaen, ja alueella sijaitsee edelleen isoja teollisuusalan yrityksiä.

Nastolasta tulee myös paljon nykypäivän kuuluisuuksia, joita ovat formulakuski Valtteri Bottas, sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla, selostaja Antero Mertaranta, tangokuningas Aki Samuli, muusikko Jukka Nousiainen, muusikko Tuomas Saukkonen, laulaja Ilpo Kaikkonen, videoblogaaja Pasi Viheraho sekä edesmennyt ravihevonen Charme Asserdal.

Lähteet: Nastola-seura, ESS:n arkisto
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi