Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti vilkuttaa tien sivusta, kun muut suuret kaupungit porhaltavat kaupunkipyörillään ohi

Kaupunkipyörien puuttuessa, jotkut lahtelaishotellit ovat tarjonneet majoittujilleen hotellin lainapyöriä, joilla kaupunkiin on päässyt tutustumaan. Lahden Sokos Hotel Seurahuoneen vastaanotossa työskentelevän Sara Ojapalon mukaan Seurahuoneen pyöriä käytetään kesällä jonkin verran. Kuva: Mirja Hussain

Lahti saa tulevana kesänä kokeilumuotoiset kaupunkipyörät, kun lahtelaisten nuorten toimintaryhmä Inspis pilotoi yhteiskäyttöpyörätoimintaa osana Aseman apu -kehitysprojektiaan. Inspiksen mukaan kaupunkilaisten käyttöön tulee arviolta 15–20 polkupyörää, joita voi lainata toukokuun loppupuolelta lähtien Lahden matkakeskukselta.

Lahdessa matkailijat ovat voineet vuokrata hotelleilta pyöriä jo vuosien ajan, mutta kaupunkilaisten yhteiskäyttöpyörät ovat uupuneet katukuvasta. Poikkeuksena on tosin laatikkopyörä Pyöriäinen, jota Lahden kaupunki on lainannut maksutta muutaman vuoden ajan.

Laatikkopyörä sijaitsee BW Towerilla matkakeskuksen lähellä ja sen lainaamista hallinnoi ympäristöneuvonta, jonne soittamalla pyörän varaustilannetta voi kysellä.

Kaupunkipyöräjärjestelmä voisi toteutua Lahdessa vuoteen 2022 mennessä

Keskustelu kaupunkipyöristä on käynyt Lahdessa kuumana jo vuosia. Ensimmäistä kertaa kaupunkipyöriä kokeiltiin Lahdessa ja Helsingissä 2000-luvun alkupuolella, mutta silloin kokeilu tyssäsi siihen, että lukitsemisjärjestelmän puutosten vuoksi kaupunkipyörät joko varastettiin tai rikottiin ja kyseinen liikkumisjärjestelmä kuopattiin Lahdessa kokonaan.

Vuonna 2011 kaupunkipyörät olivat jälleen tapetilla ja Lahdessa mietittiin, miten kaupunkipyörätoiminta voitaisi kaupungissa järjestää. Silloin pohdittiin jopa sähköpyörien käyttöönottoa, mutta asia painui unholaan.

Vuonna 2017 Lahti teetti selvityksen yhdessä Tampereen, Oulun ja Jyväskylän kanssa siitä, miten kaupunkipyöräjärjestelmä voitaisi toteuttaa. Tuolloin Lahdessa päätettiin kuitenkin jäädä seuraamaan, miten kaupunkipyöräjärjestelmät lähtevät toimimaan muissa kaupungeissa.

Viime vuonna kaupunkipyöristä käytiin jälleen keskustelua. Lahden kaupunki oli tehnyt jopa selvitystä kaupunkipyöräilyn mahdollistavista yrityksistä. Kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo arvioi vuosi sitten Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa, että kaupunkipyöräjärjestelmä saataisi Lahteen viiden vuoden kuluessa.

Nyt kaupunkipyörähanke odottaa eteenpäin menoa. Kaupunkipyöräjärjestelmä on yksi 20 toimenpiteestä, jotka mainitaan Lahden Suunta -työn luonnoksessa osana kestävän kaupunkiliikkumisen kehitysohjelmaa. Tavoitteissaan vuoteen 2030 tähtäävä työ on edennyt luonnosvaiheeseen ja luonnos on paraikaa kaupunkilaisten kommentoitavana. Työ tulee ensi vuonna valtuuston hyväksyttäväksi.

Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen pitää edelleen realistisena sitä, että vuoteen 2022 mennessä Lahdessa voitaisi kurvailla yhteiskäyttöpyörillä.

– Mikäli kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman toimenpide hyväksytään kaupunkipyörien osalta ensi vuonna, niin se voi hyvin olla mahdollista, sillä tavoitteita toteutetaan neljän vuoden kierrossa, Huttunen sanoo

Suomen suurissa kaupungeissa kaupunkipyörät ovat jo käytössä

Lahden jahkaillessa kaupunkipyörien kanssa, muut kaupungit porhaltavat ohi.

Helsingissä ja Espoossa Fillarit otettiin käyttöön vuonna 2016. Pääkaupunkiseudun esimerkkistä innostuneena Turku otti omat Föli-fillarinsa käyttöön vuosi sitten. Samaten Heinolassa K-Market Heinolantori aloitti Cityfillareiden vuokraustoiminnan viime kesänä.

Pienimuotoisia kaupunkipyöräkokeiluja on tehty niin ikään myös Imatralla ja Vaasassa. Lisäksi Kotkassa, Kouvolassa ja Mäntsälässä on toiminut vuoden verran yhteinen pienimuotoinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jota hoitaa kokonaan yksityinen toimija.

Tampereella Hervannan alueella on vuoden toiminut yksityinen Easybike-palvelu, minkä lisäksi Tampereen kaupunki suunnittelee omia kaupunkipyöriään, jotka otettaisiin käyttöön kesällä 2020. Tampereen lisäksi kaupunkipyöriä kaavaillaan myös Jyväskylään, missä aikajänteeksi on asetettu samainen kesä 2020.

Tänä vuonna kaupunkipyörätarjonta kasvaa kolmella kaupungilla. Kuopiossa sähköiset Vilkku-fillarit aloittivat toimintansa vappuna, Oulussa Sykkelit otetaan käyttöön alkukesästä ja Vantaalla Fillarit tulevat käyttöön kesän aikana.

Lahdessa kaupunkipyörähanketta hidastavat kustannukset ja mäkinen maasto

Lahdessa käydyssä kaupunkipyöräkeskustelussa on pohdittu paljon sitä, miten pyörien käyttö sopii mäkiseen kaupunkiin. Huttusen mukaan kaupunkipyörät toisivat kuitenkin arvokkaan lisän Lahden joukkoliikennejärjestelmään.

Kaupunkipyörien ohella, myös itse pyöräteissä riittää tosin Lahdessa vielä tekemistä.

– Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman myötä teemme myös pyöräilyn tavoiteverkon tarkistusta. Onhan se ihan selvää, että meillä on vielä parannettavaa pyöräilyn osalta. Toisaalta paljon ollaan jo tehtykin, kuten Aleksanterinkadun pyörätie ja Ranta-Kartanon edusta. Lisäksi CitiCAPin osalta valmisteilla on hyvien suunnitteluohjeiden mukainen pyörätie Launeen Prismalta matkakeskukselle, mikä valmistuu kahdessa vaiheessa vuoteen 2020 mennessä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Huttunen sanoo, ettei päivitettävä pyörätieverkosto ole este kaupunkipyöräjärjestelmälle.

– Näkisin, että siinä on sellaisen positiivisen kehän mahdollisuus. Kun kaupunkipyöräjärjestelmä lisää pyöräilymääriä, niin rakenteiden parantamiseen kohdentuu lisää painetta ja silloin tuloksia tulee myös nopeammin.

Kaupunkipyörien kohdalla myös kustannukset ovat herättäneet Lahdessa keskustelua. Yleisesti onnistuneena esimerkkinä pidetty Helsingin kaupunkipyörämalli kustantaisi Lahden kokoisessa kaupungissa vuosittain nettona 400 000 euroa.

Helsingissä pyörät palautetaan ja otetaan käyttöön niille tarkoitetuilta asemilta. Jotta malli toimisi Lahdessa, olisi vuonna 2017 toteutetun selvityksen mukaan asemia oltava arviolta 34 ja pyöriä 300.

Viime vuonna keskustelua käytiin myös siitä, voitaisiinko kaupunkipyöräily toteuttaa Lahdessa "kelluvana mallina", jossa pyöriä ei lukittaisi asemalle, vaan vapaana olevan pyörän voisi löytää gps-paikantimen avulla ja pyörä avattaisiin sekä lukittaisiin mobiilisovellusta käyttäen. Mikäli kelluvan mallin mukaisen kaupunkipyöräpalvelun tuottaisi yritys, välttyisi kaupunki kokonaan investoinneilta.

– Mitään päätöstä ei kuitenkaan olla sen suhteen tehty, että Lahdessa asemavetoinen malli suljettaisi kokonaan pois harkinnasta, Huttunen sanoo.

Sähkökäyttöisillä potkulaudoilla kurvailtaisiin mielellään Lahdessakin

Inspiksen kaupunkipyöräpilottia lukuun ottamatta Lahden pyöräilykulttuuri ei koe tulevana kesänä isompia mullistuksia.

CitiCAP-hankkeen myötä aseman tunneliin asennetaan kesän aikana elektronisia ja turvattuja pyöräpysäkkejä. Telineitä tulee testiin kymmenen kappaletta ja ne toimivat Lahden Seudun Liikenteen Waltti-matkakortin avulla. Huttusen mukaan kokeilun tarkkaa alkamisajankohtaa ei olla vielä päätetty, mutta tavoitteena on saada telineet paikoilleen kesään mennessä.

– Pysäkki on kuin portti, joka laskeutuu pyörän ympäri ja lukitsee sen turvallisesti paikoilleen. Lukitus avataan ja suljetaan Waltti-kortilla, Huttunen avaa pysäkin toimintaa.

Kaupunkipyörien lisäksi Helsingissä on tänä keväänä päässyt liikkumaan sähköisillä yhteiskäyttöpotkulaudoilla. Potkulaudat Helsingin kaduille on tuonut yksityinen yritys. Huttusen mukaan potkulaudoista on keskusteltu Lahdenkin suunnalla.

– Olemme seuranneet tilannetta ja varmasti kaupunkina mielellämme toivottaisimme tervetulleeksi, jos joku yritys tahtoisi testata samaa Lahdessa. Esimerkiksi Lahden korkeakoulukampus olisi oiva testialue tällaisille laitteille ja konseptille. Sähkölaitteet toimisivat varmasti myös hyvin Lahden mäkisessä maastossa. Toki trendiä on seurattava varauksella, sillä Helsingissä on ainakin ollut ongelmia sen suhteen, että potkulaudat ovat tahtoneet jäädä lojumaan keskelle katua, eli käytössä on ollut vähän opettelua, Huttunen sanoo.

Liikkuminen

Kaupunkipyörien lyhyt historia

Vuonna 1965 yhteisökäyttöiset kaupunkipyörät keksittiin Amsterdamissa. Tavallisia valkoisiksi maalattuja pyöriä jätettiin ympäriinsä ilman lukkoa. Mallia kokeiltiin eri puolilla maailmaa, mutta lukitsemattomat pyörät katosivat nopeasti.

Vuonna 1995 Kööpenhaminassa otettiin käyttöön ensimmäinen järjestelmä, jossa pyörät lukittiin kiinteisiin asemiin. Samanlainen järjestelmä avattiin Helsingissä vuonna 2000 osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta.

Vuonna 1998 RDIF-teknologia mahdollisti kaupunkipyörien käyttäjien tunnistamisen ja lukkojen automatisoinnin. Samana vuonna ensimmäinen käyttäjätunnistus otettiin käyttöön Ranskassa.

Vuonna 2007 kaupunkipyörät alkoivat yleistyä toden teolla, osasyy oli Ranskan Pariisissa kehitetty Vélib'-järjestelmä, joka pystyi yhdistelemään tuhansia asemia ja kymmeniä tuhansia pyöriä.

Vuonna 2015 asemattomat kaupunkipyöräjärjestelmät alkoivat levitä Kiinassa. 2010-luvun puolivälissä teknologia mahdollisti myös älylukkojen kehittämisen.

Vuonna 2017 asemattomat kaupunkipyörät alkoivat kasvattaa suosiotaan maailmalla. Kaupunkipyörä-järjestelmien määrä kasvoi 340 uudella järjestelmällä ja kaupunkipyörien määrä maailmassa kuusinkertaistui.

Liikennevirasto
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi