Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Näin paljon isot yritykset työllistävät Päijät-Hämeessä – ESS keräsi pitkän listan suomalaisen työn päivän kunniaksi

Automaatiosuunnittelija Virtanen on esimerkki siitä, miten Suomi kytkeytyy osaksi maailman- ja ympäristötaloutta. Kumppanien kanssa kasvava Makron lisää henkilökuntaa ja investoi Hollolassa.

Marko Virtanen tekee tarkkaa työtä testatessaan sähkökaappia Makron Automationin tehtaalla Hollolassa. Kuva: Katja Luoma

Automaatiosuunnittelija Marko Virtanen testaa sähkökaappia Makron Automationin tehtaalla Hollolan Salpakankaalla.

Virtanen tuli taloon vuoden 2018 lopulla Lahti Aquan palveluksesta.

Tätä luettaessa Virtanen on työmatkalla. Kuuluu näet työnkuvaan, että se mitä on suunniteltu, valmistettu ja testattu Hollolassa asennetaan asiakkaalle paikan päällä.

– Tulin pari viikkoa sitten Miamista, Virtanen kertoo.

Nyt on suuntana Karibia – valtamerialus, joka seilaa Bermudalta Lissaboniin. Portugalin pääkaupungissa on määrä olla ensi viikon puolivälissä.

Puolen vuoden aikana on käyty noin kymmenessä maassa automaatiosuunnittelija Mikko Laine, Makron Automation

Makron Automationin tärkeimpiä asiakkaita on meriteollisuus: suomalaisen Evacin järjestelmät käsittelevät risteilyalusten jätteen, veden ja jäteveden. Hollolasta tulee näiden laitteiden "suonisto ja sielu". Rauta ei toimi ilman elektroniikkaa ja päinvastoin.

Automaatioyksikön 30 hengen porukkaan liittyi viime vuoden puolella myös Mikko Laine. Hän suuntaa näinä päivinä Kreikkaan, jossa myös pannaan käyntiin risteilyaluksen vedenkäsittelyjärjestelmää.

– Puolen vuoden aikana on käyty noin kymmenessä maassa, Laine toteaa.

Virtanen ja Laine ovat uuden polven tekijöitä, ammattilaisia, joiden työpanoksen turvin suomalainen osaaminen ja työ liittyvät osaksi maailmantaloutta.

Automaatiosuunnittelijat Mikko Laine ja Marko Virtanen sekä tuotantopäällikkö Juha-Matti Laakso kuin "kidasta" katsottuna. Valtava kuljetin lähtee piakkoin kuljettamaan pyöreää puuta suurelle sellutehtaalle. Kuva: Katja Luoma

Kaksitoista uutta aloittaa kesällä

Jälleen on rekrytointi menossa, ja Makron Automationin liiketoimintajohtaja Jarmo Piipponen kertoo seuraavan uuden tekijän aloittavan toukokuun lopussa.

Vielä isompaa henkilölisäystä odotetaan konepajalla.

– Useiden asiakkaiden projektit tulevat toteutusvaiheeseen. Kesällä aloittaa 12 uutta tekijää, kertoo perheyhtiö Makronin yrittäjä, toimitusjohtaja Johanna Vuopala. Avoinna on paikkoja myös suunnitteluyksikkö Makron Engineeringissä.

Se tietää tekemistä, suunnittelua ja perehdytystöitä myös tuoreelle tuotantopäällikölle Juha-Matti Laaksolle. Entinen rautelainen aloitti Makronilla helmikuussa.

Toimitusjohtaja Vuopala aikoo lisätä tehtaansa tuotantokykyä ja tuottavuutta myös laitehankinnoin.

– Pian on tulossa hitsaustorni, joka helpottaa suurten tuotteiden valmistusta. Hallitus hyväksyi juuri uuden työstökeskuksen hankinnan. Se sorvaa, poraa ja jyrsii, Vuopala kertoo miljoonaluokan investoinnista.

Makronin liikevaihto on kasvamassa tänä vuonna miljoonalla noin 26 miljoonaan euroon. Henkilökuntaa on runsaat 200, joista kesän lisäysten jälkeen Hollolassa noin 160. Evacin ohella tärkeisiin kumppaniyrityksiin kuuluu isoista tehdasprojekteista kertonut Andritz.

Liiketoimintajajohtaja Jarmo Piipponen ja toimitusjohtaja Johanna Vuopala esittelevät Makronin toimintoja Hollolassa. Kuva: Katja Luoma

Työllisyys parantunut tuhansilla

Työllisyys on parantunut muutamassa vuodessa tuhansilla Päijät-Hämeessä, kertoo Tilastokeskus.

Työttömyys riivaa, mutta ei ihan niin pahasti kuin aiemmin. Työttömiä työnhakijoita on nyt noin neljätuhatta vähemmän kuin keväällä kolme vuotta sitten, kertoo Hämeen ely-keskuksen työllisyyskatsaus.

Työllisyyden parantumisesta kertoo myös suurimpien työnantajayritysten lista.

Kaikista yrityksistä ei vertailutietoa saatu, mutta selvä enemmistö kärkipään työllistäjistä ilmoittaa suuremman luvun kuin aikaisemmin. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä jo pitkään on tiedetty, että yksityisen sektorin työpaikkalisäys tapahtuu pääosin pienyrityksissä.

Hämeenmaa on lähes 1 600 työntekijällään jälleen maakunnan suurin. Osuuskauppa on viime vuosina lisännyt henkilöstöään melko tasaisesti joillakin kymmenillä vuodessa.

Kahden maakunnan osuuskaupan henkilöstöstä valtaosa toimii Päijät-Hämeessä, henkilöstöä on joka kunnassa.

Suurin teollisuustyönantaja on kuten usein ennenkin Koskisen-konserni. Kärkölässä ja Vierumäellä on yhteensä lähes 900 henkeä.

Perinteikkään teollisuuskaupunki Lahden kärkinimi on Fazer lähes 600 työntekijällään.

Keskon ja kauppiaiden muodostamassa K-ryhmässä on edelleen reilut 800 henkeä. Noin viidensadan yrityksiä on maakunnassa melkoinen liuta

Lahti ja Nastola vahvat yhdessä

Lahti hallitsee täysin suvereenisti työnantajatilastoa, vaikka monien isojen työllistäjien työpaikkoja onkin useissa kunnissa.

Lahden kanssa uuden kunnan muodostaneen Nastolan teollisuushistoriasta kertovat Wihuri Wipakin ja Rauten ohella listalla korkealle nousevat Novart, Uponor ja Levypyörä.

Heinolan vahvaa teollisuuspohjaa osoittavat Versowood, Stora Enson aallotuskartonkitehdas (fluting) ja Kuusakoski. Vireä Hollola on pienyritysvaltainen: Makronin rinnalle ei millään tahdo löytyä toista sadan työpaikan ylittäjää.

Orimattilan lippua pitävät korkealla Postin sadat logistiikan työpaikat sekä pk-yrityksistä muun muassa Kera Group ja Orfer.

Asikkalassa suurin teollisuustyönantaja on ovitehdas Jeld-Wen sen jälkeen, kun uistinvalmistaja Rapala taannoin järjesteli tuotantoaan Suomen, Venäjän ja Viron kesken. Rapalaan kuuluu myös Peltosen suksitehdas Heinolassa.

Kuva: Timo Filpus

Monen maan yrityksiä

Päijäthämäläiset tekevät työtään monenmaalaisten yritysten palveluksessa.

Nordea jo kotimaistui, mutta vahvaa ruotsalaista omistusta edustavat edelleen muun muassa Scania, Telia, Sandvik ja BE Group.

Norjalainen Telenor on tulossa DNA:n pääomistajaksi.

Yhdysvalloissa on esimerkiksi Stark Suomen ja Jeld-Wenin omistus.

Ranskalaiset pitävät valtaa Rapalassa, tanskalaiset Hartwallissa.

Lidl tulee Saksasta, Andritz Itävallasta.

Perheyritykset työllistävät

Meillä on maan toiseksi suurin osuuskauppa, muutamia pörssiyhtiöitä, mutta ennen kaikkea Päijät-Häme on perheyritysten maakunta. Koskisen, Fazerin, Wihurin, Rauten, Iskun, Kempin tai Versowoodin nimet ovat useimmille tuttuja – listaa voi jatkaa kymmenillä muilla, poimien vaikkapa Peikon, Teknowaren, LSK:n, Koiviston Auton ja Oilonin.

Valtiollista yrittämistä edustaa Posti, kunnallisia yhtiöitä ovat Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut ja Lahti Energia.

Hyky ja Lahti Hämeenmaata suurempia – valtio jäi jo jälkeen

Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ovat 12 kuntaa kattava Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, jossa aivan valtaosa 7 500 työntekijästä myös tekee töitä maakunnan yhdeksän kunnan alueella sekä 3 600 henkeä työllistävä Lahden kaupunki.

Valtio ei nouse enää kärkeen. Vuonna 2017 Päijät-Hämeessä oli valtion työpaikkoja enää 995.

Suurin yritystyöllistäjä Osuuskauppa Hämeenmaa ohitti viimeistään Hennalan loppuessa valtion työpaikkamäärän maakunnassa. Vain Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla valtio työllisti vuonna 2017 vähemmän kuin Päijät-Hämeessä.

Oheinen taulukko antaa suhteellisen ajantaisen tiedon isojen työnantajayritysten henkilömääristä. Tieto ei ole täydellistä, mutta kuitenkin parasta saatavilla olevaa.

Julkiset tilinpäätöstiedot kertovat yritysten henkilöstön kokonaismäärän, mutta eivät maakunnittaisia lukuja. Ne on jouduttu monessa yrityksessä kokoamaan erikseen.

Yritykset vastasivat kiitettävästi ESS:n tiedusteluihin, mutta mahdollisesti isojakin työnantajayrityksiä puuttuu listalta.

Mielestään listalle kuuluvat voivat antaa tietonsa sähköpostitse osoitteeseen talous@ess.fi.

Määrät ovat tyypillisesti tilinpäätöshetkeltä vuoden 2018 lopusta tai vuoden keskiarvoja. Osalla yrityksistä luku on keväältä 2019.

Joustokohtia on kuitenkin runsaasti.

Vuokratyö tasaa huippuja

Henkilöstömäärät ”elävät” kaiken aikaa, ja nopeatkin vaihtelut ovat mahdollisia.

Robotiikkayritys Orfer Orimattilasta ilmoittaa henkilöstöluvuksi 95, mutta toimitusjohtaja Jussi Muikun mukaan edellisvuoden projektipiikki nosti määrän silloin 110:een.

Monet yritykset tasaavat työkuormaa vuokratyövoimaa käyttämällä. Muun muassa levypyöriä Nastolassa valmistavalla Levypyörällä työskentelee nyt noin 120 henkeä, joista noin 95 on omilla palkkalistoilla ja noin 25 vuokratyössä.

Pääsääntöisesti vuokratyö on kirjattu vuokratyötä tarjoavien yritysten lukuihin, mutta pienemmät määrät voivat sisältyä vuokratyötä käyttävien yritysten lukuihin.

Isoissa henkilöpalveluyrityksissä, vuokratyön tarjoajissa, on käytetty vuoden keskilukuja kokopäiväisiksi muutettuina. Esimerkiksi VMP-ketjun Troupexissa palkkaa maksettiin viime vuonna tuhannelle, kun listan luku on reilut 200. Kilta Henkilöstöpalvelussa maksettiin vuoden aikana palkkaa yli 500 kokoaikaiselle työntekijälle, kun keskimääräinen läpi vuoden laskettu henkilömäärä oli 240.

– Usein vuokratyössä ajatellaan olevan nollatuntisopimuksia. Meillä niitä ei ole yhtään, Kilta Henkilöstöpalvelun yrittäjä Kirsi Naamanka kertoo.

Kaupan alalla ja myös mediayrityksissä tehdään paljon osa-aikaista työtä. Niinpä Mediatalo Esan henkilöstöluvusta selvästi yli 300 on osa-aikaisia lehdenjakajia.

Kuva: Anssi Hietamaa

Juttua muokattu 3.5.: Taulukkoon on lisätty 3.5.2019 tieto Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden henkilömäärästä 349. Uponorin päätoimipaikaksi on vaihdettu Lahti.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi