Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lamkin opiskelijoiden vertaistukiryhmä kamppailee vaikenemisen kulttuuria vastaan – "Mielenterveysasiat eivät ole mitään kummajaisia"

Mielenterveyden häiriöt ovat korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yleisiä, mutta häpeän tunteet kasvattavat kynnystä hakea apua.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva Roosa Jussila (kesk.) yllättyi siitä, miten hyvältä avoin keskustelu terapiaryhmässä tuntui. Vierellä opiskelija Aleksi Kurki sekä Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry:n toiminnanjohtaja Riikka Salmi. Kuva: Mirja Hussain

Vaikka korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat yleisiä, kynnys avun hakemiseen on monelle jaksamisensa kanssa kamppailevalle yhä korkea. Yleensä vaikeneminen johtuu häpeän tunteista, joita useat liittävät mielenterveyden häiriöihin.

– Tukimuotoja on, mutta asiaan liittyy vaikenemisen kulttuuria. Koetaan, ettei ole paikkoja joissa puhua, kertoo Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry:n toiminnanjohtaja Riikka Salmi.

Miete ja Lahden ammattikorkeakoulu järjestivät mielenterveysongelmia kohdanneille opiskelijoille terapiaryhmän, joka kokoontuu kevään aikana kuusi kertaa. Psykoterapeutti Salmen vetämän ryhmän tarkoituksena on helpottaa vaikeuksista puhumista ja madaltaa kynnystä ongelmien käsittelyyn.

Puolitoistatuntisten istuntojen aikana opiskelijoilla on lupa puhua vapaasti mieltä askarruttavista asioista.

– Ryhmässä on menty rohkesti syvälle vaikeisiinkin asioihin, Salmi sanoo.

Lamkin psykologi Simo Ahonen kertoo, että vastaavalla sapluunalla toimivia ryhmiä ei ole kokeiltu ennen.

– Jännittäjille suunnattua ryhmää on pyöritetty aiemmin samalla mallilla kuin monessa muussa korkeakoulussa.

"Oireilua on kasvavassa määrin"

Miete ry tekee Lahden ammattikorkeakoulun kanssa jatkuvaa yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Opiskelijoita kohdatessaan toiminnanjohtaja Salmi on havainnut mielenterveysongelmien yleistyneen.

– Meille opiskelijoiden oireilua on näyttäytynyt kasvavassa määrin.

Salmen mukaan opiskelijat kamppailevat tyypillisimmin masennuksen, ahdistuksen tai keskivertoa hitaammasta opiskelurytmistä johtuvien riittämättömyyden tunteiden kanssa.

– Myös sosiaalisten tilanteiden pelko, jännittäminen ja paniikkihäiriöt ovat hyvin yleisiä, Salmi sanoo.

Hän uskoo, että opiskelijoiden kokema yksinäisyys on tavallisempaa kuin takavuosikymmeninä.

– 10–20 vuotta sitten oltiin enemmän oman ryhmän kanssa, jolloin luokkahenki kannatteli paljon enemmän. Nykyään on paljon verkkokursseja ja yksin suorittamista, jolloin ystävyyssuhteita ei välttämättä muodostu.

Lamkin opiskelijoiden hyvinvointia on kartoitettu kyselyllä viimeksi kolme vuotta sitten. Psykologi Ahosen mukaan stressaantuneisuuden ja mielenterveysongelmien esiintyvyys on ollut viime vuosina melko tasaista. Hän kuitenkin kokee, että etäopiskelun yleistyminen saattaa ruokkia joidenkin opiskelijoiden pahoinvointia.

– Säännöllistä opiskelukavereiden tapaamista voi olla vähänlaisesti. Sen vuoksi tällainen ryhmämuotoinen tuki on tosi hyvä.

Pöydän päässä istuvat Jenni Varila ja Riikka Salmi ideoivat Lamkin opiskelijoille suunnatun terapiaryhmän. Opiskelijat Roosa Jussila, Aleksi Kurki ja Petra Sorsila ovat pitäneet ryhmään osallistumista positiivisena kokemuksena. Kuva: Mirja Hussain

"Oli sellainen tunne, että en kehtaa"

Sairaanhoitajaopinnot tammikuussa aloittaneella Roosa Jussilalla on kokemusta masennuksesta ja loppuunpalamisesta. Hän hakeutui vertaistukiryhmään, jotta uusi elämänvaihe sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla

– Opinnot ovat aika rankka rutistus. Ajattelin, että sieltä saisi tukiverkkoa ja toimintamalleja, jotka auttaisivat jaksamaan.

Aluksi osallistuminen kuitenkin arvelutti.

– Mielenterveysongelmissa on vielä tosi paljon stigmaa. Oli vähän sellainen tunne, että enhän minä kehtaa mennä.

Tapaamisissa on käynyt ilmi, että moni muukin oli pähkäillyt pulmiaan vain hiljaa itsekseen.

– Monet eivät ole uskaltaneet puhua vanhempiensa tai ystäviensä kanssa, tai sitten vastaanotto on ollut negatiivista. On saatettu sanoa, että ”älä nyt höpise ja ota itseäsi niskasta kiinni”, Jussila kuvaa.

Hän kertoo monen ryhmäläisen yllättyneen siitä, miten hyvältä avoin ryhmäkeskustelu tuntuu.

– Ihmiset, joilla ei ole omaa kosketuspintaa mielenterveysasiohin, eivät ymmärrä samalla tavalla kuin ne, joilla on samanlaisia kokemuksia.

Jussila uskoo monen opiskelijan kokevan kohtuuttomia paineita, jotka lopulta uuvuttavat.

– Pitäisi pystyä koko ajan tekemään enemmän ja paremmin: suoriutua hyvin koulussa, tehdä töitä, nähdä ystäviä ja harrastaa. Myös some on yksi tekijä. Kun siellä näytetään elämästä vain kiiltokuvapuoli, joillekin voi tulla tunne, että elämän pitäisi olla tuollaista.

"Mielenterveysasiat eivät ole kummajaisia"

Kevään ryhmään mahtui kaikkiaan kuusi opiskelijaa, ja paikat täyttyivät äkkiä. Ahosen mukaan vastaavalle palvelulle olisi Lamkissa tilausta jatkossakin.

– Kun kevään ryhmä päättyy, istahdamme alas ja mietimme tulevaisuutta. Toivoisin, että tämä jatkuu.

Hänen mukaansa opiskelijoiden kynnys hakea apua on hiljalleen pienentynyt kymmenen vuoden aikana.

– Vaihtelua on edelleen paljon. Parikymppinen sukupolvi ehkä hakee apua luontevammin, mutta meillä on paljon sitä vanhempiakin opiskelijoita. Heillä kynnys on korkeammalla, Ahonen pohtii.

Sekä hän että Miete ry:n Riikka Salmi toivovat terapiaryhmän tuovan mielenterveysasioita aiempaa näkyvämmiksi oppilaitoksen arjessa.

– Nämä asiat eivät ole kummajaisia, eikä niitä tarvitse pelätä tai hävetä. Kuka tahansa on yhtä altis kohtaamaan mielenterveysongelmia, Salmi sanoo.

Opiskelijoiden mielenterveys

Ongelmat yleistyneet 2000-luvulla

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö teki tuoreimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen vuonna 2016.

Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus oli tuolloin lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien.

16 prosenttia vastaajista kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä tai masentuneisuudesta.

Hyväksi tai erittäin hyväksi henkisen hyvinvointinsa arvioi vain 66 prosenttia vastaajista.

Kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi