Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Heittääkö pappi vettä päälle? kysyi 8-vuotias Lumi Immonen ennen kastetta – Lahden Ristinkirkossa kastettiin samalla kertaa 18 lasta ja nuorta

Lahden seurakuntayhtymän yhteinen kastetapahtuma järjestettiin viidettä kertaa. Tapahtuman suosio on nousussa. Kirkkoherra Sari Kuirinlahti sanoo, että 100-vuotiaskin voidaan vielä kastaa.

Pappi Kaija Jyrkkä, kummi Maija Nurminen ja äiti Pirjo Immonen siunasivat 8-vuotiaan Lumi Immosen kasteessa Lahden Ristinkirkossa sunnuntaina. Lumi kertoo, että häntä ei jännittänyt yhtään, mutta kummia ja äitiä kyllä. Kuva: Juha Peurala

Lahden Ristinkirkon eteisessä seisoo kolme juhlavaa hahmoa: lahtelaiset Lumi Immonen, 8, hänen äitinsä Pirjo Immonen ja Lumin kummi Maija Nurminen. Kahta jälkimmäistä jännittää, mutta Lumia kuulemma ei. Hänelle on selitetty etukäteen, mitä kohta tulee tapahtumaan.

– En enää muista, mitä. Äsken kyllä kerroit sen, Lumi sanoo äidilleen.

Pirjo Immonen selittää, että kohta Lumi kastetaan ja pappi sanoo hänen nimensä. Sitten pappi laittaa vettä Lumin päähän.

– Tai niin kuin Lumi kysyi, että heittääkö pappi vettä päälle! Nurminen kertoo nauraen.

Kasteen toimittava pappi, Kaija Jyrkkä Keski-Lahden seurakunnasta, ottaa seurueen vastaan ja he menevät harjoittelemaan kastehetkeä etukäteen.

– Mutta sylikummia minusta ei nyt tulekaan. Olisin kyllä ollut valmis pitämään Lumia sylissäkin, Nurminen hymyilee.

"Ihollani menee vieläkin kylmiä väreitä"

Kaikki soljuu eteenpäin rauhallisesti siihen asti, kun kanttori Veera Surkka alkaa esittää Anna Puun kappaletta Mestaripiirros. "Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut, mestari valmisti sut. Ja se kuva oli kaunis, oi ihme suorastaan", Surkka laulaa, ja Nurminen nieleskelee kiivaasti kyyneliä. Lumi halaa kummiaan kuin sanoakseen että ei hätää. Lumi on juuri saanut kasteen 17 muun tuoreen seurakuntalaisen kanssa.

– Lumin kastaminen oli alun perin minun toiveeni. Olen toki ollut Lumin kummi jo kahdeksan vuotta, mutta nyt olen sitä virallisesti, tukiaikuinen ihan paperilla. Tilaisuudessa oli hienoa symboliikkaa, ihollani menee vieläkin kylmiä väreitä, Nurminen kertoo.

Lumi halaa Nurmista uudelleen ja näyttää hänelle kasteen toimittaneelta papilta saatua ruusua.

– Tämä on sydän! Lumi sanoo, ja toden totta: kukan terälehdet ovat kasvaneet sydämen muotoon.

Kastetapahtumien suosio kasvussa

Lahtelainen Lumi Immonen, 8, on puoliksi hollantilainen ja puhuu äidinkielenään hollantia. Hänen sukujuurensa ovat Amsterdamissa. Isäkin saapuu pian Suomeen kuulemaan, millaista oli saada kaste Lahden Ristinkirkossa. Kuva: Juha Peurala

Sunnuntaina Ristinkirkossa järjestetyn yhteisen kastetapahtuman tunnelma on intiimi ja kaunis, vaikka alttari pullistelee väkeä. Kasteita on toimittanut seitsemän pappia, ja kummejakin kasteen saavilla on useita.

Salpausselän seurakunnan pappi Päivi Airas kastoi tilaisuudessa kolme lasta, kunkin omalla vuorollaan. Airas kertoo, että nyt viidettä kertaa pidetty yhteinen kastetapahtuma on ollut siihen osallistuneille matalan kynnyksen tapahtuma. Kasteeseen osallistuminen ei maksa mitään, ja Lahden seurakuntayhtymä lainaa tarvittaessa kastevaatteetkin. Aiemmista tilaisuuksista on kuultu hyvää palautetta.

– Syitä siihen, miksi lapsi on aikoinaan jäänyt kastamatta, on niin monenlaisia. On heitäkin, jotka tulevat toisesta kulttuurista ja haluavat kastaa lapsensa täällä luterilaiseksi. Isovanhempien merkitys kasteen hankkimisessa on myös suuri. Moni tulee kastettavaksi heidän vaikutuksestaan. Ja sitten on tietysti hengellisiä syitä. Kasteessahan liittyy maailmanlaajuiseen kirkkoon ja pääsee osaksi seurakunnan toimintaa.

Jos katsoo pelkästään Lahden seurakuntayhtymän yhteisen kastetapahtuman suosiota, vuonna 2016 kasteen sai kymmenen henkeä, 2017 yhdeksän henkeä ja viime vuonna 17. Suunta on siis ollut tasaisesti ylöspäin.

Lahden viiden seurakunnan alueella eli Joutjärvellä, Keski-Lahdessa, Launeella, Salpausselällä ja Nastolassa oli viime vuonna syntyneitä 1 001. Vauvojen kasteita toimitettiin 679.

Ristinkirkossa kasteita toimittanut Nastolan seurakunnan kirkkoherra Kari Eskelinen sanoo, että kasteeseen liittyvä "myönteinen imu" voi johtua siitä, että kastetta on pidetty esillä, ja julkisuus on jäänyt ihmisten mieleen.

– Kirkkoon kuuluvat vanhemmatkin saattavat jättää lapsensa kastamatta. Sitten myöhemmin asiaa saatetaan miettiä uusiksi, Eskelinen sanoo.

"Kummius on nyt vielä isompi asia"

Aada Rajala, 2,5 kuukautta, kumminsa Erika Heinosen sylissä kasteen jälkeen. Aadan äiti Sini Sihvonen kertoo lukeneensa 0–15-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetusta kastetapahtumasta lehdestä. "Aadan mummi hoiti asiaa sitten eteenpäin." Kuva: Juha Peurala

Tuore lahtelainen, 2,5-kuukautinen Aada Rajala sai Ristinkirkossa äitinsä sanoja lainaten ensin itkupotkuraivarit, mutta rauhoittui ja lopulta nukahti kasteen annon aikana. Aadan äiti Sini Sihvonen kertoo lukeneensa 0–15-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetusta kastetapahtumasta lehdestä. Tilaisuus oli hänen mielestään mieluinen ja erilainen. Hän sanoo, että myös Anna Puun kappale oli nappivalinta.

– Siinä vaiheessa oli tosi vaikea pidätellä itkua, Sihvonen kertoo.

Vieressä on Aadan kummi Erika Heinonen Aada sylissään.

– Kummius oli jo muutenkin iso asia elämässä, nyt se on vielä isompi, sanoo Heinonen.

Millaista se kummius sitten on?

– Tällä hetkellä yökyläilyä ja yhdessä touhuamista, Heinonen ja Sihvonen kertovat.

– Jahka Aada kasvaa, pitää ottaa selvää seurakunnan muskareista ja kerhoista, Sihvonen sanoo.

Aada Rajala ihmettelemässä maailmaa ja juuri saatua kastetta kumminsa Erika Heinosen sylissä. Kuva: Juha Peurala

Lumin äiti Pirjo Immonen kertoo, että Nurminen on hoitanut kummiutta hienosti. Immonen kertoo päässeensä töihin Lumin ollessa vähän yli nelikuinen juuri Nurmisen tuella. Nurminen kertoo heidän asuvan lähellä toisiaan, joten periaatteessa hänen olisi mahdollista nähdä Lumia vaikka joka päivä. Käytännössä he tapaavat yleensä kerran viikossa.

– Kesällä käymme yhdessä rannalla uimassa ja pelleilemässä. Se on sellainen meidän juttu, Nurminen kertoo.

Seurue aikoi seuraavaksi mennä tilaisuuteen kuuluville kakkukahveille.

– Ja Lumi saa tänään karkkia juhlan kunniaksi, Nurminen kertoo.

Kaste voidaan toimittaa vaikka 100-vuotiaalle

Ristinkirkon tilaisuudessa suurin osa kastetuista oli rippikouluikäisiä, mutta mukana oli myös vauvoja ja alakoululaisia. Päivi Airas sanoo, että on liikuttavaa, kun kastettavana on niin paljon eri-ikäisiä lapsia ja nuoria.

– Vaikka yhteiseen kastetapahtumaan saavat osallistua vain 0–15-vuotiaat, haluan muistuttaa, että kasteita voi toimittaa ympäri vuoden ja vaikka 100-vuotiaalle.

Samaa sanoo Salpausselän seurakunnan kirkkoherra Sari Kuirinlahti. Hän kertoo 63-vuotiaasta serkustaan, joka vasta hiljan kastettiin.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä, Kuirinlahti sanoo.

Lue myös: Lahtelainen Vuokko Vänskä on ryhtynyt kummiksi kymmenen kertaa – kahden kummin löytäminen voi olla perheille hankalaa
 

Yli 15-vuotiaan pitää käydä aikuisrippikoulu ennen kastetta. Joka vuosi noin tuhat suomalaista aikuista osallistuu luterilaisen kirkon rippikouluun. Airaksen mukaan aikuisrippikoulun voi suorittaa hyvin joustavasti, yksityisesti tai pienessä ryhmässä. Aikuisrippikoulun kesto on vähintään 20 tuntia, eikä se maksa mitään.

Vastaavia yhteisiä kastejuhlia kuin nyt Lahdessa pidettiin on järjestetty myös muualla Suomessa, esimerkiksi Tampereella ja Hämeenlinnassa. Ensimmäistä kastepäivää, jossa seurakunta tarjosi juhlan puitteet, vietettiin Vantaalla lokakuussa 2010. Silloin kastettiin 30 lasta ja nuorta.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi