Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden liikuntatoimi ylläpitää jo 250:tä kohdetta: "Julkisin varoin emme mitenkään pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja vaateisiin"

Lahti markkinoi itseään urheilun kautta. Liikuntapalvelut saavat vain murto-osan kaupungin budjetista.

Helsinkiläisellä Minttu Broströmillä on takanaan ensimmäinen pelivuosi Pelicans SB:ssä. Ainakin, jos Broströmiltä kysytään, Lahti on nimensä veroinen urheilukaupunki. Kuva: Katja Luoma

Lahti on tunnettu Salpausselän kisoistaan ja talviurheiluhistoriastaan. Lahden kaupunki onkin käyttänyt urheilukaupunkiuden termiä jo vuosia omassa markkinoinnissaan. Kuitenkin Salpausselän kisat ovat olleet viime vuosina tappiolliset, eivätkä Lahden pääsarjassa pelaavat palloilulajien joukkueetkaan ole saaneet mitalia kaulaansa vuosiin.

Voidaanko siis todella sanoa, että Lahti on urheilukaupunki?

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajan Marju Markkasen (sd.) mukaan urheilukaupunkiuteen kuuluu Lahdessa Salpausselän kisojen lisäksi muidenkin suurten ja kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäminen sekä se, että kaupunki panostaa terveysliikuntapalveluihin sekä tukee harrastustoimintaa järjestävien seurojen toimintaa tilojen tarjoajana.

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Helena Salakka (kok.) nostaa hänkin tapahtumat urheilukaupunkiuden keskiöön.

– Meidän talousarviossamme varta vasten budjetoidaan rahaa kansainvälisille urheilutapahtumille. Olemme myös satsanneet miljoonia euroja liikuntapaikkarakentamiseen, kuten mäkihyppymäkiin, eli urheilukaupunkius näkyy meillä myös investoinneissa, Salakka sanoo.

Lahden liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki muistuttaa, että kaupunkilaiset muovaavat kaupungin.

– Urheilukaupunkius tulee ihmisten tekemisestä ja ihmisistä itsestään. Lahtelaiset harrastavat paljon sekä seuratoiminnan kautta että muutenkin. Lisäksi kaupungin liikuntapaikkarakenne on hyvä niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimesta ja kestää kokonaisuutena tarkasteltuna varmasti vertailun sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lahden lisäksi monet muut kaupungit tituleeraavat itseään liikunnan mekaksi: Jyväskylä on julistautunut Suomen liikuntapääkaupungiksi, Asikkala voitti vuosi sitten Suomen liikkuvimman kunnan tittelin ja tänä vuonna pysti meni Ouluun, Lahden naapurissa Kouvola mainostaa myös olevansa urheilukaupunki ja Heinola haluaa toimia terveysliikunnan suunnannäyttäjänä.

Langin mukaan kaupunkeja ja kuntia ja niiden liikuntarahoitusta on hankala verrata täsmällisesti keskenään, sillä niiden rakenteet, väkimäärät ja budjetit ovat erilaisia.

– Lahden erityispiirre on kompakti kaupunkirakenne, mikä heijastuu myös urheiluun ja harrastamiseen. Meillä ei ole hirveän pitkä matka harrastamaan mistään kaupungin osasta oli kyse sitten sisä- tai ulkoliikunnasta. Lisäksi ulkoilureitit ovat Lahdessa maan huipputasoa. Jos myös katsotaan koko Lahden seutua, niin meillä on kaksi urheiluopistoa, mikä tekee Lahden alueesta erityisen urheiluliikuntakeskittymän ihan valtakunnallisella tasolla, Lanki sanoo.

Urheilukaupungin budjetista vain murto-osa menee liikuntaan

Lahden kaupungin vuoden 2019 talousarviossa liikuntapalveluille on budjetoitu yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, mikä on alle 2 prosenttia koko kaupungin budjetista. Liikuntapalveluiden budjetti näyttää melko samalta vuodesta toiseen.

Salakan mukaan kaupungin liikuntaan käyttämä raha on todellisuudessa liikuntapalveluiden määrärahoja suurempi.

Liikuntapalvelujen määrärahat eivät kerro koko totuutta liikuntaan käytetystä rahasta. Liikunta- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Helena Salakka (kok.)

– Kun katsoo pelkkää talousarviokirjaa, niin huomaa että liikunta, hyvinvointi ja urheilu nousevat esiin useammassa kohtaa, eli liikuntapalvelujen määrärahat eivät kerro koko totuutta liikuntaan käytetystä rahasta. Esimerkiksi Tilakeskuksen budjettiinkin on merkitty liikuntarakentamiseen käytettävää rahaa ja Ladecin ja Lahti Regionin kohdalla kerrotaan, kuin kaupungin tytäryhtiöt ovat mukana edistämässä lahtelaisen talviurheiluosaamisen viemistä Kiinaan, Salakka sanoo.

Myös Lanki muistuttaa, että esimerkiksi kevyenliikenteenväylien ylläpito kuuluu osaltaan liikunnan tukemisen ja urheilukaupunkiuden piiriin, mutta ylläpitoon menevät rahat eivät kulu liikuntapalveluiden kassasta.

– Urheilutapahtumatkin saavat muuta tukea, kuin pelkästään liikuntatoimelta, Lanki sanoo.

Liikuntatoimen vuosittainen nettokustannus on lahtelaiselle reilusti yli maan keskiarvon

Kuva: Anssi Hietamaa

Liikuntatoimen ylläpitämä liikuntapalveluiden verkosto kattaa Lahdessa jo noin 250 liikuntapaikkaa. Tällä hetkellä jo yli 60 prosenttia liikuntapalveluiden menoista kohdentuu liikuntapaikkojen vuokrakustannuksiin.

Kaupungin talousarvioon on kirjattu, että mikäli menoja tulee lisää, mutta tuloja ei, voidaan rahoitustasoa joutua karsimaan muualta, kuten nykyisten liikuntapaikkojen kunnossapidosta.

– Tällä kirjauksella halutaan varmistaa, että kun uutta rakennetaan ja sen myötä liikuntapalveluiden sisäiset vuokrat nousevat, ne otetaan huomioon liikuntapalveluille osoitetussa budjetissa, jotta nykyisestä toiminnasta ei jouduta karsimaan, Salakka sanoo.

Lahden kaduilla puhutaan kuitenkin jo nyt, että osa kaupungin liikuntapaikoista kärsii ylläpidon puutteesta. Lahteen on lisäksi suunnitteilla isoja urheilurakentamisen hankkeita, kuten 50 metrin uima-allas, Kisapuiston stadion ja monitoimitaloja, joihin tulee lisää liikuntatiloja.

Onko Lahdella varaa olla urheilukaupunki, jollainen se pyrkii olemaan?

– Investointien kautta syntyy usein positiivinen kierre. Jos esimerkiksi saamme Ranta-Kartanon vesiliikuntakeskuksen, sen myötä voimme saada kaupunkiin isoja kansallisia ja kansainvälisiä uintikilpailuja. Jos yhteen kilpailuun osallistuu 500–1000 uimaria ja mukana tulevat vielä huoltojoukot, se tuo kaupunkiin melkoisen taloudellisen piristysruiskeen myös yöpymisten, ruokailujen ja ostosten kautta, Salakka sanoo.

Vanhojen liikuntapaikkojen peruskorjaukset, kuten Kivimaan uimahallin korjaus, ovat nostaneet lahtelaisen veronmaksajan liikuntatoimeen käyttämää summaa melko rajusti viime vuosina. Toisaalta myös korjattujen tilojen käyttöaste on noussut remonttien myötä.

Kysyntään vastaaminen luo paljon resurssipaineita liikuntatoimelle niin ylläpidon kuin muunkin rahoituksen suhteen. Lahden liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki

Lahdessa liikuntatoimen määrärahojen nettokustannus asukasta kohden on viimeisimmän tilaston mukaan yli 115 euroa, mikä on reilusti yli maan keskitason 89 euroa. Asukaskohtaisiin nettokustannuksiin ei ole laskettu mukaan urheilutapahtumille annettavaa rahallista tukea.

Sekä Lanki että Markkanen ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa yksityisen sektorin on tultava vahvemmin mukaan liikuntapalveluntarjoajaksi, sillä kaupunki ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan ja monipuolistuvaan kysyntään. Urheilukaupunkius ei voi olla yksin kaupungin harteilla.

– Urheilussa lajikirjo kasvaa ja monipuolistuu, minkä lisäksi myös kausilajeja halutaan harrastaa vuoden ympäri. Kysyntään vastaaminen luo paljon resurssipaineita liikuntatoimelle niin ylläpidon kuin muunkin rahoituksen suhteen. Julkisin varoin ei mitenkään pystytä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja vaateisiin, Lanki sanoo.

Urheiluseurat liikuttavat kymmeniä tuhansia lahtelaisia

Lahdessa toimii tällä hetkellä arviolta toista sataa urheiluseuraa, jotka liikuttavat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Lisäksi Lahdessa toimii aktiivinen matalan kynnyksen kortteliliiga. Markkasen ja Salakan mukaan ruohonjuuritason harrastemahdollisuuksia tarvittaisiin silti lisää erityisesti lapsille ja koululaisille.

– Esimerkiksi junioritaksoja on peräkkäisinä vuosina alennettu paljon, jotta yhä useammalla lapsella olisi mahdollisuus harrastaa, Salakka muistuttaa.

Markkasen mukaan lisää on silti tehtävä.

– Olemme saaneet valtuustoaloitteita harrastetakuusta, jossa jokaisella lapsella olisi oikeus ainakin yhteen harrastukseen. Tämä lisäisi lasten välistä hyvinvointia ja tasa-arvoa perheen sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Pohdimme paraikaa virkamiesten kanssa, miten harrastetakuu tullaan Lahdessa konkretisoimaan, Markkanen sanoo.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi