Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelaiskoululaiset Nella ja Emma tekevät tiedettä, jotta ihmiset olisivat onnellisia - näin syntyi tiedeprojektien klassikko, vaahtoa syöksevä tulivuori

Lahtelaiset alakoululaiset Emma Tuomi ja Nella Kuokkanen haaveilevat tiedeurasta. StarT-festareilla Lahdessa nähtiin, mihin kaikkeen lasten ja nuorten luovuus pystyy.

Lahtelainen Nella Kuokkanen (vas.) seuraa, kun Emma Tuomi kaataa ruokasoodaa paperimassasta ja liisteristä tehtyyn tötteröön. Hiilidioksidi puskee vaahtoa ylös tötterön reiästä. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden Jalkarannan koulun neljäsluokkalaiset Nella Kuokkanen ja Emma Tuomi kaatavat tulivuoren pienoismallia muistuttavaan tötteröön etikkaa ja ruokasoodaa. Etikka on hapanta, ja sooda on emäksistä. Emäksisyys on vastakohta happamuudelle.

Sitten alkaa tapahtua. Kun etikka ja sooda joutuvat tekemisiin keskenään, syntyy hiilidioksidia. Se nousee ylöspäin, jolloin "tulivuoren" suusta purkautuu vaaleanpunaista vaahtoa.

Näin yksinkertaista on tehdä tieteellinen koe. Ja peräti yksinkertainen on myös tieteen tarkoitus.

– Me opetamme tiedettä ja haluamme, että ihmiset olisivat onnellisia ja oppisivat tieteestä, linjaa Emma Tuomi topakasti.

Jalkarannan koulua käyvien Nella Kuokkasen (vas.) ja Emma Tuomen Nelma-tiedekerho on jo ehtinyt saada suosiota. Kuva: Sami Kuusivirta

Tyttöjen tulevaisuudensuunnitelmat ovat kristallinkirkkaat.

– Meidän unelmamme on avata tiedefirma ja edistää tiedettä, paljastaa Tuomi.

Kuokkasen ja Tuomen projekti palkittiin torstaina Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen järjestämän "StarT-festarit"-tapahtuman parhaana. Tieteilijäkaksikko ei ollut mukana koulunsa edustajana, vaan omalla ajallaan ja perustamansa Nelma-tiedekerhon nimissä. Kerhokin on jo ehtinyt saada suurta suosiota.

Yhdeksän tieteen ihmettä

Lahden Niemen yliopistokampuksen tiloissa järjestetyillä StarT-festareilla oli tarjolla yhdeksän projektiksi kutsuttua työtä. Niissä esiteltiin ja toteutettiin jokin tieteellinen ilmiö tai havainto

Projektit olivat tämän lukuvuoden aikana kouluissa keksittyjä ja toteutettuja ideoita. Teemoina olivat muun muassa teknologia, matematiikka, luonto ja ympäristö sekä hyvinvointi ja terveys. Taso oli tasainen, sillä voittajan jälkeen peräti kolme projektia pääsi jaetulle toiselle sijalle. Yksi hopealle yltäneistä töistä oli juomarobotti, jonka kehittelijöitä ovat Orimattilan yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset Eetu Tanskanen, Tapio Paaso-Rantala, Otto Määttä ja Johannes Majuri.

Juomakuljetin voidaan ohjelmoida viemään neljä juomatölkkiä määrättyä reittiä pitkin sinne, missä juotavaa tarvitaan. Idea on periaatteessa sama kuin esimerkiksi sairaaloissa käytetyillä kuljetusroboteilla.

Orimattilalainen Tapio Paaso-Rantala näyttää, että menee se Cola-tölkki perille kauko-ohjattunakin. Johannes Majuri (oik.), Otto Määttä ja Eetu Tanskanen seuraavat suoritusta. Kuva: Sami Kuusivirta

Tietotaitoa riittää

Orimattilan nelikko ei tosin ehtinyt ohjelmoida robottiaan, mutta kauko-ohjaimenkin avulla laite kulki mainiosti. Alan tietämys on nuorukaisilla hyvin hallinnassa, sillä Tanskanen ja Paaso-Rantala ovat käyneet kisaamassa robottitekniikalla aina Yhdysvalloissa asti.

Tekniikkaa voi ja myös pitää soveltaa monipuolisesti.

– Jokaiseen haasteeseen on löydyttävä sopiva robotti, huomautti Eetu Tanskanen.

Jaetulle kakkossijalle pääsi myös toinen Orimattilan yhteiskoulun oppilaiden taidonnäyte, jossa tutkittiin kasvien vaikutusta sisäilman laatuun. Kärkikaartiin nousi lisäksi sormenjälkitutkimus, jonka toteuttajat tulivat Heinolan Kailaan koulusta.

Nelma-tiedekerhossa voi oppia senkin, miten atomit kiinnittyvät toisiinsa, kun ainetta puristetaan yhteen. Kuva: Sami Kuusivirta

Tuomareilta tunnustusta

StartT-festareiden asiantuntijatuomarit kiertelivät arvioimassa kunkin tieteellisen työn toteutusta, esittelyä ja esillä olleita aikaansaannoksia kokonaisuutena.

– Pelkkä hyvä toteutus ei riitä. On myös esiteltävä, miksi toteutus on tehty, huomautti tuomaristoon kuulunut Lahti Energian myynti- ja kehityspäällikkö Juha-Pekka Moisio.

Moisio ja tuomarikollega, Lahden yliopistokampuksen asiantuntija Ilmari Pirkkamaa olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Lasten ja nuorten osoittama kiinnostus tieteeseen näkyy tulosten laadussa.

– Yllättävän hyviä toteutuksia ja itseohjautuvia ryhmiä. Ohjelmointi on ollut luovaa, kiitti Pirkkamaa.

Festariosallistujista nuorimmat olivat alakoululaisia ja vanhimmat lukiolaisia, joten tuomareiden piti ottaa huomioon ryhmien ikä- ja taitoerot. Kaikki saivat kuitenkin pisteitä siitä, että he olivat paikalla vapaaehtoisesti eivätkä pakotettuina.

Orimattilalainen Tapio Paaso-Rantala esittelee juoman kuljettamiseen rakennettua robottia. Eetu Tanskanen (vas.) ja Otto Määttä kuuluvat robotin ideoineeseen ryhmään. Kuva: Sami Kuusivirta

Osallistuminen on jo saavutus

Lahden yliopistokampuksen ylläpitämän LUMA-keskuksen yhtenä tarkoituksena on kannustaa lapsia ja nuoria muun muassa luonnontieteiden, matematiikan ja tietotekniikan opiskeluun. LUMA-keskuksia on toiminnassa ympäri maata.

Kaikki tarjolla olevat projektit eivät pääse festaritapahtumaan, vaan osa karsitaan pois jo sitä ennen.

– Kutsu festareille on jo palkinto, sanoo asiantuntija Noora Kivikko Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta.

Kivikko huomauttaa, etteivät tiedeprojektit ole erillään muusta koulutyöstä. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmat korostavat ilmiöpohjaisuutta sekä monialaisuutta, ja koululaiset lähtevät tiedeprojekteihin mielellään mukaan.

– He ovat äärimmäisen innostuneita, jos siihen vain annetaan mahdollisuus.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi