Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Mitä päijäthämäläiset tekevät pääsiäisenä? Ainakin ulkoilevat ja bongaavat lintuja

Darja Barabasova, poikansa Kostantin ja isänsä Vasili Korchaznikov nauttivat talven ja kesän rajapäivistä. Kuva: Pirjo Kamppila

Minne ihmiset suuntaavat pääsiäissunnuntaina, kun kevätsää on koreimmillaan ja useilla on vapaapäivä?

Ulos luontoon arvatenkin. Juuri nyt luonnossa liikkumiselle harvinaisen paljon mahdollisuuksia. Lahdessa on vielä käytössä hiihtolatu urheilukeskuksen maastossa ja Messilän rinteet hohtavat vielä hetken ajan valkoisina.

Pikkujärvien rannat ovat jo jäästä vapaat, jos vain uimarin nahka kestää hyytävää lämpötilaa.

Messilän virallinen laskettelukausi loppui kaksi viikkoa sitten, mutta tykkilumi sulaa hitaasti.

Madde-koiralla oli tilaa Messilän rinteillä. Kuva: Pirjo Kamppila

– Eilen (lauantaina) oltiin laskemassa Stigalla ja liukureilla, kertoo rinteillä Madde-koiraa ulkoiluttanut Piritta Hautanen. Hän oli nähnyt Laason rinteessä myös lumilautailijoita.

Sunnuntaina näkyi vain sauvakävelijöitä rinteiden juurella.

Myös pyöräilykausi oli selvästi alkanut. Messilässä lomailevat Darja Barabasova, poikansa Konstantin ja isänsä Vasili Korchaznikov taluttivat pyöriään ylös mäkeä. Kaikkien mielestä kevät on hienoa ja erityistä aikaa, kun vuodenaika vaihtuu silmissä.

Kaikki eivät kuitenkaan viettäneet vapaata: Jalkarannassa pestiin katuja hiekoitushiekasta.

Haukkoja ja joutsenia

Lintuharrastajan vinkki kehotti käymään Kutajärven lintutornilla Hollolassa. Vinkki oli arvokas, sillä tornilla tai itse asiassa kahdelle tornille johtavat uudet hyväkuntoiset pitkospuut, eikä lumesta ole enää haittaa. Järvikin on jo jäätön.

Lintuja kiikaroivat Seppo ja Outi Leinonen sekä Jori Virtanen olivat havainneet useita lajeja, vaikka vakuuttivat olevansa vain tavallisia luonnon tarkkailijoita.

Kutajärven pohjoisosan lintutornista näkee koko järven. Kuva: Pirjo Kamppila

– Nyt en ole käynyt täällä vuosiin. Aiemmin käytiin usein tyttöjen kanssa, kertoi Seppo Leinonen.

– Minä kävin viimeksi vuonna 2000, muisteli tytär Outi. Virtanen tunnusti olevansa paikalla ensi kertaa.

Tunnistettuja olivat ainakin rusko- ja sinisuohaukka, silkkiuikku, kaulushaikara, joutsen ja varis.

Sääksi hukkui rysään

Matti Järnström sen sijaan käy tornilla usein, koska asuu näköetäisyyden päässä. Hänen ei tarvitse tulla edes tornille saadakseen lintuseuraa:

– Iso joukko joutsenia tulee pellolle iltaisin eikä kukaan saa nukuttua kun ne keskustelevat yöllä.

Kalasääski eli sääksi kierteli lahden reunamia saaliskaloja tarkkaillen.

– Eilen näin, kun se nappasi hauen!

Matti Järnström tuntee Kutajärven rannat. Kuva: Pirjo Kamppila

Järnström, 77, on asunut Kutajärven rannalla koko ikänsä ja muisteli hurjaa tapahtumaa 1950-luvulla, jota tosin ei itse nähnyt:

– Kalasääski iski kiinni yhdeksänkiloiseen haukeen, mutta ei jaksanut nostaa sitä ylös. Hauki ui rysään ja vei sääsken mukanaan. Sinne se hukkui.

Kutajärven jäiden sulaminen jo viikko sitten mietityttää Järnströmiä. Ajankohta on kovin aikainen

– Ennen käytiin vappuna pilkillä ja tuttava teki moottorisahalla avannon rysälle. Jokin on kyllä muuttunut.

Laavu poltettiin

Iltapäivän edetessä tornille saapui hyvin varustautuneita lintuharrastajia. Sakari Vainio kertoi tulleensa Kutajärvelle ensimmäistä kertaa huomatessaan netissä maininnat aiempina päivinä nähdyistä kuikasta ja kaakkurista. Tieto kalasääsken liikkumisesta ilahdutti häntä kovin.

Järnström tiesi kertoa, että sääskillä on alueella kaksi pesää.

Sakari Vainio tuli ensi kertaa Kutajärven tornille. Kuva: Pirjo Kamppila

Vainio puolestaan suositteli kotikaupungissaan Orimattilassa Artjärven tulvapeltoja sillä suunnalla liikkuville hanhien ystäville.

Lisää kohteita voi etsiä vasta ilmestyneestä Päijät-Hämeen lintupaikkaoppaasta, jonka on julkaissut Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys.

Ikävä tapahtuma noin kahdeksan vuotta sitten oli polun varren suuren laavun tuhopoltto. Nyt paikalla on vain kaivonrengas nuotiota varten.

Mutakuopista sorsalampia

Kutajärven pohjoisrannan lintutorni on lähellä komeaa Pyhäniemen kartanoa.

Järnström kertoi, että polun ympärillä olevat kuopat syntyivät, kun kosteikosta kaivettiin mutaa Pyhäniemen kartanon savipeltojen lannoitteeksi. Logistiikka perustui mies, lapio ja hevosreki -linjaan. Nyt kuoppien lammikoissa viihtyvät sorsat.

Hänen isoäitinsä ja -isänsä olivat kartanossa piikana ja renkinä. Isoäiti hoiti lehmiä ja isoisä kartanon lukuisia koneita.

Pyhäniemen kartano odottaa uutta lehteä historiaansa. Kuva: Pirjo Kamppila

– Maito vietiin raiteita myöten rantaan omalle laiturille. Kun kunta osti kartanon, iso navetta purettiin. Sitä ei olisi saanut tehdä. Vanhoissa elokuvissa navetta vielä näkyy.

Tiluksilla toimi myös oma mylly, saha ja kärrynpyörätehdas. Nyt kartanon kohtalo on taas avoin. Sitä pyörittävä yhtiö Pyhäniemen Kartano on talousvaikeuksissa, ja kartanoa on koetettu myydä nykyisen omistajan velan panttina.

Kauppaa ja kaasua

Pääsiäissunnuntai on nykyisin myös shoppailusunnuntai. Useat ruokakaupat ovat auki läpi koko pääsiäisen ajan, hypermarketit jopa iltakymmeneen. Launeen Citymarketissa oli sunnuntaina autoista päätellen kohtuullisen runsaasti asiakkaita.

Esimerkiksi Launeen Citymarket on auki joka päivä iltamyöhään asti. Kuva: Pirjo Kamppila

Uusi ilmiö näkyi pysäköintialueen laidalla, kaasutankkausautomaatilla.

– Aiemmin täällä ei juuri ketään näkynyt, mutta joulun jälkeen on ollut autoa, kertoi eräs kaasutankkaaja.

Ilmiö on ilahduttava, sillä kaasuautoilu ja etenkin biokaasu on yksi ratkaisu liikenteen hiilipäästöjen pienentämiseen.

Kaasutankkaus kasvattaa suosiotaan Launeen Citymarketin pihassa. Kuva: Pirjo Kamppila
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi