Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Koiranpissa näkyy puiden tyvellä ja juurella - moni koira nostaa jalkaa Lahden Kirkkopuistossa

Keskitetyt vessapaikat voisivat olla monen ongelman ratkaisu. Koirat voi opettaa paalupaikkojen käyttäjiksi.

Kaarina Juntunen ulkoilutti Ninniä ja keksi ratkaisun koiranpissaongelmaan. Kuva: Sami Kuusivirta

John Allen silmäilee Lahden Kirkkopuiston lehmuksia erityisen tarkkaan, erittäin läheltä ja matalalta. Kyllä, hän toteaa: tästä näkee selvästi hänen tutkimusaiheensa.

Vihreä väri kertoo levästä. Kuva: Sami Kuusivirta

Allen ei tutki varsinaisesti puita, vaan koirien virtsan vaikutusta puihin ja yleisesti puistoihin. Kirkkopuisto on hyvä tutkimuskohde, koska se on suosittu koirien ulkoilutuspaikka. Sen todistavat paljoin silmin nähtävät, lumen alta paljastuvat kakkakikkareet. Jätöksien korjaaminen pois ei täällä kuitenkaan olisi kovin vaikeaa, sillä tarjolla on ilmaisia kakkapusseja ja roskalaatikoita.

– Ulosteissa voi olla matoja ja bakteereita, muistuttaa Allen muustakin kuin näköhaitasta.

Mutta takaisin Allenin varsinaiseen tutkimusaiheeseen, eli siihen miten koirien virtsapäästöt näkyvät puistoissa. Kadun varren lehmuksen tyvellä erottuu raja noin 60 sentin korkeudella. Siitä ylöspäin rungolla kasvaa jäkälää, mutta alempana on paljasta.

Paljon typpiruiskeita

Rajapinnassa ja rungon toisella puollella erottuu vihreää kasvustoa. Se on levää, koska tiettyyn rajaan asti hyötyy virtsan tuomasta typestä.

Typpi on kasveille tärkeä ravinne, joka kiihdyttää esimerkiksi nurmikon kasvua. Haitaksi se muuttuu, kun sitä kaupunkikoirien myötä kasaantuu paljon pienelle alueelle, kuten juuri puistopuiden tyville. Osansa saa myös maaperä puun ympärillä noin kahden metrin etäisyyteen asti.

– Maaperä happamoituu virtsan hajoamisprosessin myötä. Normaali maaperä on lievästi hapan, eli vähän alle ph 7, mutta tässä pH voi olla 4.

Sellaista happamuutta ei kestä juuri mikään kasvi, ja niinpä puun ympärys onkin paljas.

Virtsa aiheuttaa myös korroosiota, mikä voi näkyä metallipylväissä.

Virtsan myötä maahan päätyy myös antibioottijäämiä koirien lääkekuureista. Allen pelkää, että ne voivat muuttaa maan bakteeristoa niin, että henkiin jää antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereja.

Allen kiinnitti huomiota koiran jätöksiin jo työskennellessään kotimaassaan Virginian osavaltiossa Richmondin kaupungin ympäristöosastolla.

Lisäpontta antoi suomalaisen vaimon raskaudenaikainen tuoksuherkkyys. Hän voi pahoin puistojen koiranpissan hajusta, mikä sai Allenin tosissaan kiinnittämään asiaan huomiota.

Hän vakuuttaa, ettei hänellä kuitenkaan ole mitään koiria vastaan, päinvastoin: koirat olivat aiemmin osa hänen elämäänsä. Juuri nyt koira ei sovi pikkulapsiperheen elämäntilanteeseen.

Koiranpissan vaikutusalue näkyy puun rungossa, tietää tutkija John Allen. Kuva: Sami Kuusivirta

Koirille käymälät

Tutkimus on vielä kesken. Tuloksia on määrä julkaista loppukesällä tai syksyllä. Jo nyt on kuitenkin ilmeistä, että jatkuva virtsasuihkuttelu on puistokasveille ja maaperälle vahingollista. Mutta miten haittoja voisi estää? Koirien on pakko tyhjentää rakkonsa jonnekin, eivätkä vaipat varmaankaan ole ratkaisu.

– Puistoihin voisi rakentaa koirakäymälät. Puistojen rakentajat voisivat ottaa ne huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Tällaisia keskitettyjä pissapaikkoja on jo ainakin Helsingissä, ja jopa laivoilla, tietää Allen.

Seuraava kysymys on tietenkin, miten koira saadaan pidättämään tarpeitaan sallitulle alueelle asti. Koirakäymälätkään eivät ole kovin suosittuja. Pitäisikö niihin lisätä jotain houkutustuoksuja koira varten?

Allen tietää, että niitäkin on käytetty, mutta tämä menee jo hiukan kauas hänen ydinosaamisalueeltaan. Hän on Yhdysvalloista Suomeen muuttanut tutkija, joka tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja ympäristö-tutkimusohjelmassa Lahdessa. Tutkimuskohteet on valittu Helsingistä ja Lahdesta.

Koirien vaikutus näkyy eritysien selvästi kaupunkien keskustapuistoissa. Kuva: Sami Kuusivirta

Ei ravinteita järviin

Entä jos koiria varten merkittäisiin paikat katuviemäreitten suuaukkojen kohdalla, jolloin sadevesi huuhtoo jätökset pois? Tällaisia näkee Keski-Euroopassa.

Allen ei innostu "pois silmistä"- ideasta.

– Huleveden ravinteet kuormittavat pintavesiä.

Tämä näkyy järvissä leväkasvustoina. Etenkään Lahden Vesijärvi ei kaipaa yhtään lisää ravinnekuormaa.

Samalla tietenkin myös madot, bakteerit ja muut epäpuhtaudet huuhtoutuvat vesistöihin.

Kaarina Juntunen tulee paikalle juuri sopivasti, kun toimittaja-tutkija-kuvaaja-trion ongelmanratkaisukyky alkaa hiipua. Hän ulkoiluttaa 15-vuotiasta Ninniä kahdesta päivässä, useita kilometrejä molemmilla kerroilla. Kakkapussin käyttö on hänelle itsestään selvyys, ja myös virtsaamisongelmaan hän tietää ratkaisun:

– Koiran voi kyllä opettaa pissaamaan tiettyyn paikkaan. Se on ihmisestä kiinni!

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi