Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ranta-Kartanon hotelli tarvitsee 11-kerroksisen tornin – "En oikein ymmärrä, kenen intressissä olisi hankkeesta valittaa"

Kylpylähotellia varten laadittu kaavamuutos tulee päätettäväksi Lahdessa. Kartanonkadun ja Kyösti Kallion kadun varsille on lisätty rakennusoikeutta yhden hypermarketin verran.

Tältä Ranta-Kartanon viihdekeskus näyttäisi Kisapuiston vieressä kulkevalta Kartanonkadulta katsottuna. Kortteliin tulisi sata asuntoa ja 150 hotellihuonetta. Kuva: Sigge Arkkitehdit

Lahden Ranta-Kartanoon on tulossa kaksi uutta torniosaa ja suunniteltua korkeampaa rakentamista. Alueelle tehtäisiin muun muassa 11-kerroksinen hotelli, kylpylän ja 50 metrin altaan käsittävä viihdekeskus sekä asuntoja noin 900 hengelle.

Kisapuiston ja Fellmanninpuiston väliin jäävään Ranta-Kartanoon on valmistunut kaksi asemakaavaehdotusta, joista toinen koskee Kartanonkadun vartta ja toinen Kyösti Kallion kadun varren kortteleita. Voimassa olevaan kaavaan nähden rakennusoikeutta on lisätty yli 10 000 kerrosneliön eli yhden hypermarketin verran.

– Hotellipuolelle pitää saada rakennusoikeutta, että se voi toteutua. Uimahallikin on aika iso tekijä, kaupungin projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen perustelee.

Kisapuistoon suunniteltu stadion ja Ranta-Kartanon alue Pikku-Vesijärven suunnasta katsottuna. Kuva: Sigge Arkkitehdit

"Puhutaan isoista muutoksista"

Aiempien suunnitelmien mukaan Ranta-Kartanon korkeimmat talot olisivat olleet 8-kerroksisia. Nyt torniosat olisivat hotellia lukuun ottamatta pääosin kymmenkerroksisia.

– Kerroslukuja kasvatetaan, mikä lisää näkyvää rakennusmassaa, kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski toteaa.

Kerrosten lisäämiseen sisältyy uusien kaavavalitusten mahdollisuus. Ranta-Kartanon kaavakiistoja ratkottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuosina 2012 ja 2017.

– Aikaisempien kaavakierrosten kokemuksiin nähden vastaanotto on ehkä jossain määrin ollut erilainen. Kylpylähotellikokonaisuus voi olla joillekin toivottu asia, mutta kyllähän tässä puhutaan isoista muutoksista, Lehmuskoski myöntää.

Ranta-Kartanon viihdekeskuksen sisätiloissa voisi havainnekuvan mukaan näyttää tältä. Kuva: Sigge Arkkitehdit

Kolme mielipidettä

Ranta-Kartanon kaavaehdotuksista on saatu mielipide kolmelta yksityishenkilöltä. Palautteenantajat pitävät torniosia liian korkeina.

Kaupungin edustajat ja varsinkin kylpylähotellihanketta vetävä Kinos-yhtiö toivovat, että vuosia kestävältä valituskierrokselta tällä kerralla vältyttäisiin.

– En oikein ymmärrä, kenen intressissä olisi hankkeesta valittaa, kun se toisi niin paljon positiivista kaupungille. Toivotaan, että hanke ei kärsi peruuttamattomia vahinkoja. Riskit aina kasvavat, kun asiat venyvät, Kinos Property Investmentin toimitusjohtaja Arto Korhonen toteaa.

Viihdekeskuskokonaisuuden kustannusarvio on noin sata miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuisi hankkeeseen rahoittamalla 50 metrin altaan. Korhosen mukaan neuvottelut esimerkiksi hotellioperaattorista ovat "hyvinkin pitkällä".

– Eniten epävarmuutta aiheuttaa kaavaprosessi. Emme tiedä, milloin kaava olisi valmis, minkä vuoksi osapuolia on vaikea saada sitoutumaan.

Lahden kaupunki rahoittaisi 30 metrin uima-allasta noin 30 miljoonalla eurolla. Kuva: Sigge Arkkitehdit

"Muutokset keskeisen tärkeitä"

Tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee Ranta-Kartanon kaavoja tiistaina. Puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) uskoo, että lautakunta suhtautuu suunnitelmiin myönteisesti.

– Valituksia voi tietysti tulla, mutta muutokset ovat keskeisen tärkeitä sille, että kaava on uskottava rakennuttajille. Kyseessä on itseensä uskovan kaupungin kaava, jossa rakennetaan kaupunkimaista asumista.

Riskit aina kasvavat, kun asiat venyvät. Kinos-yhtiön toimitusjohtaja Arto Korhonen

McCarron vetoaa, ettei valituksia tehtäisi ainakaan viivytystarkoituksessa.

– Mielestäni valittajat ovat usein tekemässä kiusaa ja yrittävät tahallaan hankaloittaa yhteiskunnan eteenpäin viemistä.

Ranta-Kartanon aloituskorttelin kaavamuutoksesta valittivat hallinto-oikeuteen muiden muassa Salpausselän luonnonystävät ja Liekki-yhdistys. Luonnonystävien puheenjohtaja Petri Honkanen ei vielä torstaina osannut sanoa, miten yhdistys suhtautuu tuoreimpiin kaavasuunnitelmiin.

Lahden kaupungin laatima havainnekuva Kartanonkadun ja Kyösti Kallion kadun välisen alueen rakentamisesta. Kuva: Lahden kaupunki

Tunnettu hotellibrändi?

Korhosen mukaan Ranta-Kartanon kylpylähotellihankkeen konsepti tarkentuu toukokuun aikana.

– Tärkeintä on saada päätoiminnot, joita ovat hyvinvointipalvelut, uimahalli, hotelli ja tietyt kaupan palvelut. Pienempiä osasia ryhdytään täyttämään myöhemmin.

Yksi mahdollinen vaihtoehto operaattoriksi on Folks Hotel, joka on avaamassa ensi vuonna hotellin Helsingin Vallilaan. Korhonen toimii Folks Hotelin toimitusjohtajana.

Markkinointia varten Ranta-Kartanoon tarvitaan kansainvälisesti tunnettu hotellibrändi tai markkinointikanava.

Lue myös: Kaivinkone rouhaisi kauhan maahan: Ranta-Kartanon ensimmäinen talo viimeinkin rakenteille
 

– Punnitsemme, onko toimija kansainvälinen ketjubrändi, vai ovatko vain markkinointikanavat kansainvälisten ketjujen kautta. Hotellimarkkinoilla kasvava trendi on, että yksilölliset hotellikonseptit menestyvät paremmin kuin ketjubrändit.

Esimerkiksi Marriott-hotelliketju toimii franchising-periaatteella.

– Brändi jää myöhemmin päätettäväksi. Tärkeintä on saada sitoutunut operaattori, jolla on resurssit tehdä.

Suunnitelmat

Yleisötilaisuus 7.5.

Kartanonkadun ja Kyösti Kallion kadun varteen on tulossa 76 400 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta viihdekeskukselle ja asumiselle.

Asemakaavat on tarkoitus tuoda valtuuston käsittelyyn kesäkuussa.

Aiemmin kaavoitetulle Shellin entiselle huoltamotontille valmistuu uusi kerrostalo ensi vuoden lopulla. Aloituskorttelia rakentaa Skanska. Tontilla on rakennusoikeutta 9 000 kerrosneliötä.

Uusia kaavasuunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa Koulutuskeskus Salpauksen auditoriossa 7. toukokuuta kello 17.30 alkaen.

Ranta-Kartanon aluetta on suunniteltu vuodesta 2005 lähtien. Alueen kaava vahvistui valitusten takia vasta vuonna 2012.

Kaavaa päädyttiin muuttamaan, koska kolmikerroksisia umpikortteleita ja kapeita torniosia ei pidetty taloudellisesti toteuttamiskelpoisina.

Kinos-yhtiö on ryhtyi pari vuotta sitten tutkimaan kylpylähotellin toteutusmahdollisuuksia.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi