Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kun työtä ei kotimaassa ole, lähdetään Suomen Hollolaan tekemään siltaa – Lahden eteläistä kehätietä rakentaa 57 ulkomaalaista

Kaikkiaan kehätie-hankekokonaisuudessa työskentelee yli 400 henkeä, joista 75 on Lahden seudulta. Destian työpäällikön Pekka Nissisen mukaan ulkomaalaiset ovat tunnollisia ja motivoituneita työntekijöitä.

Alfonso de la Cruz Chilestä paiski keskiviikkona töitä Hollolassa Destian Vähäjoen ylikulkusillan rakennustyömaalla. Silta on yksi 18 sillasta, jotka tehdään Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen hankeosalla 1A. Kuva: Juha Juntto

Allamme on 25 metrin pudotus ja junarata, mutta jalkojen alla jo tukevasti seisova 230-metrinen Vähäjoen ylikulkusilta, jota saa ehkä tulevaisuudessa huristaa 100 kilometriä tunnissa. Sille nopeudelle tämä parhaillaan raudoitettava liittopalkkisilta on mitoitettu.

Vähäjoen ylikulkusilta on yksi 18:sta sillasta Lahden eteläisen kehätien 1A-hankeosalla, ja ylikulkusiltaa urakoi valmiiksi Destia alihankkijoineen. Destian työpäällikkö Pekka Nissinen kertoo, että työmaalla on nyt työn alla 12–13 siltaa. Kaksi on jo valettu, kolmatta valetaan nyt ja neljännen vuoro on ensi viikolla.

Menee ensi vuoteen asti, ennen kuin viimeinenkin silta on valmis, ja sinne asti monet suomalaiset ja ulkomaiset työmiehet ja -naiset viettävät reissuelämää. Kehätie-hankekokonaisuudessa työskentelee tällä hetkellä täysinä henkilötyökuukausina 437 henkeä. Heistä 75 on Lahden seudulta, muualta Suomesta 305. Ulkomaalaisia on 57.

Lahden eteläisen kehätien työmaa Hollolassa. Jahka tämä rakenteilla oleva Vähäjoen ylikulkusilta valmistuu, se kestää 100km/h-nopeusrajoituksen. Näin aurinkoisella kelillä kelpaa rakentaa, mutta vielä jokin aika sitten työt alkoivat usein aamuisin lumitöillä. Kuva: Juha Juntto

Vaikuttaa siis siltä, että "ne tulee ja vie meidän työpaikat" -puheet voi ainakin tällä työmaalla unohtaa.

Hankkeen projektijohtaja, Väylän Janne Wikström kertoo, että ulkomaista työvoimaa työskentelee tällä hetkellä pääasiassa betonitunneleihin ja siltoihin liittyvissä erikoistöissä osallistuen muun muassa teline-, muotti- ja raudoitustöihin ja kalliotunnelin louhintatöihin.

– Pääosa ulkomaalaisesta työvoimasta on lähtöisin EU- tai ETA-alueelta, mutta yksittäisiä työntekijöitä on käytännössä kotoisin ympäri maailman. Osa ulkomaisesta työvoimasta asuu Suomessa ja työskentelee suoraan suomalaisen urakoitsijan tai aliurakoitsijan palveluksessa suomalaisella veronumerolla maksaen verot Suomeen, Wikström kertoo.

Työnjohtajat Antti Korkeaoja, Rebeca Romero ja Teemu Nässi Destian työmaalla Hollolassa. Romero sanoo, ettei Espanjasta löydy tällä haavaa helposti rakennusalan töitä, ja siksi niiden perässä on oltava valmis muuttamaan. Kuva: Juha Juntto

Kotiin Espanjaan ehkä vain viikoksi kesän aikana

Espanjassa on tällä hetkellä hyvin huono työllisyystilanne rakennusalalla, joten teneriffalainen diplomi-insinööri Rebeca Romero päätyi Suomeen johtamaan monikansallista sillanrakentamista. Coyde Engineeringin riveissä valtatie 12:n kehätietyömaalla on espanjalaisia, portugalilaisia, romanialainen, kaksi perulaista, guinealainen ja yksi mies Chilestä.

Englanti vaihtuu hetkeksi espanjaan, kun Romero kyselee työntekijöitään, missä kaikkialla he ovat olleet rakennushommissa. Ainakin osa heistä on ollut töissä muuallakin kuin Suomessa, aina Brasiliasta Saksaan ja Ranskaan.

– Tulimme lokakuussa ja viimeisestä työpäivästä tällä työmaalla ei ole vielä tietoa. Ikävöin perhettäni ja kavereitani, mutta otin sentään koirani mukaani kun lähdin Espanjasta. Viihdyn töissä täällä, mutta totta kai olisin mieluummin töissä Espanjassa. Menen kotiin käymään varmaan viikoksi tässä kesän aikana, Romero kertoo.

Ihan samalla tavalla suomalaisia lähtee töihin ulkomaille. Työpäällikkö Pekka Nissinen

Hän on oppinut pitkän työrupeaman aikana jo jokusen sanan suomea: pilari, karvalauta, silta ja tietenkin huomenta ja näkemiin. Työtahti on Romeron mukaan sen verran kova, että Lahden seutuun ei ole ehtinyt tutustua.

– Olen illat ja viikonloput kotona ja lepäilen, Romero kertoo.

Pekka Nissinen on kotoisin "sieltä mistä mansikat tulevat" eli Suonenjoelta, eikä hänkään ole kyennyt kuin iltarasteille töiden jälkeen.

– En ole käynyt työmaan aikana kertaakaan edes Lahden keskustassa. Ei ole ollut sinne mitään asiaa, Hollolan puolella majaa pitävä Nissinen sanoo.

Portugalilaiset Rui Filipe Macedo ja Jorge Ferreira Picas raudoittamassa Vähäjoen ylikulkusiltaa Hollolassa Lahden eteläisen kehätien työmaalla. Kuva: Juha Juntto

"Kun tehdään tehokkaasti, ostetaan hukka pois"

Lahden eteläisen kehätien hankkeessa on kolme pääurakoitsijaa. Destian kautta työmaalla on keskimäärin 150 työntekijää, joista Pekka Nissisen mukaan 10–30 on ulkomaalaisia.

– Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä vaihtelee paljon esimerkiksi työmaan koon mukaan, ja tällä työmaalla heidän osuutensa on suhteessa varsin pieni. He ovat tosi kovia tekemään töitä, tunnollisia ja hyvin motivoituneita, ja silloin hommat hoituvat nopeasti ja tehokkaasti. Firman näkökulmasta näin ostetaan hukka pois, Nissinen kertoo.

Hän sanoo, että Destialla on alihankintasopimukset Suomeen rekisteröidyn yhtiön kanssa ja yhtiön tiedot on tarkistettu tilaajavastuu.fi-palvelusta, josta näkee muun muassa sovellettavat työehtosopimukset.

– Ulkomaalaiset tulevat tänne palkan ja työn perässä, jos omassa kotimaassa ei töitä ole. Ihan samalla tavalla suomalaisia rakennustyöläisiä lähtee töihin ulkomaille. Ja mitä enemmän tekee töitä, sitä paremmin tienaa, niinhän se menee.

Vähäjoen ylikulkusilta rakenteilla Hollolassa. Sillan alta kulkee junarata, eikä junan tuloa tahdo edes kuulla. Destian työpäällikkö Pekka Nissinen sanoo, että turvallisuus on ykkösasia, ja junaradankin kanssa ollaan tarkkana. Kuva: Juha Juntto
Lahden kehätiehanke

Valmista 2023

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän

kehittymismahdollisuuksia Lahden seudulla.

Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.

Työt maantiellä 167 alkoivat keväällä 2017 ja valtatien 12 osalta ne käynnistyivät keväällä 2018.

Vt 12 on tarkoitus avata liikenteelle 2020 lopussa. Viimeistelytöitä tehdään vielä 2021 ja 2023.

Pääurakoitsijat ovat Destia, Skanska Infra ja Suomen Maastorakentajat.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi