Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Häme ja Kanta-Häme yhteen sote-palveluissa? Ei kannata, katsoo enemmistö Hämeen kansanedustajista

Kouvolan Itärata saa hämäläisedustajilta lähes yksimielisen tyrmäyksen. ESS:n vaalikoneen väittämä kuntaliitosten tarpeellisuudesta jakoi kansanedustajaksi valittujen mielipiteet.

Päijät-Häme on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöaluetta erikoissairaanhoidossa. Kanta-Häme sen sijaan kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueeseen. Kuva: Katja Luoma

Enemmistö Hämeen vaalipiirin kansanedustajista haluaa säilyttää Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen omina sote-alueinaan. Asia käy ilmi Etelä-Suomen Sanomien vaalikoneen vastauksista.

Vaalipiirin ääniharavan ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajan Ville Skinnarin (sd.) mielestä oman palvelutuotannon säilyttäminen on molemmille maakunnille tärkeää, koska se tarkoittaa myös verotuloja alueelle.

– Päijät-Hämeellä on selkeä alueellinen kokonaisuus ja laajan päivystyksen keskussairaala, joka palvelee myös yli maakuntarajojen. Kanta-Hämeen tilanne on erilainen. Tampereen yliopistollinen keskussairaala on tärkeä osaamisen keskus, hän toteaa vaalikoneessa.

Skinnarin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä maakuntien kesken on pystyttävä lisäämään.

Mika Karin (sd.) ja Johannes Koskisen (sd.) mielestä Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat väestöpohjaltaan riittävän suuria omiksi sote-alueiksi. Tarja Filatov (sd.) huomauttaa, että maakunnilla on paljon yhteisiä intressejä, mutta luontaista asiointia ei maakuntien välillä juuri ole.

Ronkainen eri mieltä

Perussuomalaisista Rami Lehto ja eduskuntaan nouseva hämeenlinnalainen Lulu Ranne säilyttäisivät Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen erillisinä sote-alueina.

– Kummankaan maakunnan maantieteelliset faktat tai infra eivät suosi yhteistä sote-aluetta. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että tuleva hallitus edellyttää uusia yhteistyömuotoja maakuntien välillä, Ranne perustelee vaalikoneessa.

Jari Ronkainen (ps.) on asiasta eri mieltä.

– Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat liian pieniä maakuntia kantamaan kokonaisuutta harteillaan.

Tulevaisuudessa samaa aluetta?

Kokoomuksen hämäläisedustajista Kalle Jokinen ja Timo Heinonen olisivat valmiita harkitsemaan sote-alueiden yhdistämistä.

– Päijät-Häme ja Kanta-Häme voisivat tulevaisuudessa olla samaa sote-aluetta, jos sillä voidaan turvata kattavien ja laadukkaiden palveluiden saatavuus Hämeessä, Jokinen kirjoitti vaalikoneessa.

– Jos alueita on jatkossa vähemmän, silloin tilannetta on hyvä pohtia uudelleen. Esimerkiksi viiden alueen mallissa olisimme varmasti yhdessä. Se olisi palveluiden kannalta järkevin vaihtoehto, Heinonen arvioi.

Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei näe, että sote-alueiden yhdistämisestä saataisiin hyötyjä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi muutoinkin siirtää fokusta hallinnosta ja rakenteista sisällön eli itse palvelujen kehittämiseen.

Kuva: Anssi Hietamaa

Maakunnilla eri yhteistyösuunnat

Kansanedustajana aloittava asikkalalainen Hilkka Kemppi (kesk.) katsoo, että maakuntien on saatava itse päättää, mihin yhteistoiminta-alueeseen ne haluavat kuulua. Päijät-Häme on valinnut yhteistyösuunnakseen Helsingin ja Kanta-Häme Tampereen.

Toinen uusi kansanedustaja Mirka Soinikosken (vihr.) Hämeenlinnasta pitää maakuntia hyvänä lähtökohtana sote-alueille. Hänkin huomauttaa, että Päijät-Häme suuntautuu erikoistason palveluissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ja Kanta-Häme Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mielestä yhteisen sote-alueen perustaminen olisi keinotekoista. Päivi Räsäsen (kd.) mukaan Päijät-Häme ja Kanta-Häme kuuluvat maakuntamallissa eri alueisiin.

– Sama koskisi kuntapohjaista järjestelyä tai viiden sote-alueen mallia, hän arvioi.

Kuntaliitokset jakavat näkemyksiä

Vaalikoneessa esitetty väittämä kuntaliitosten tarpeellisuudesta jakoi kansanedustajaksi valittujen mielipiteitä. Kuuden läpimenijän mielestä Hämeessä olisi tehtävä kuntaliitoksia.

– On selvää, että Hämeessä, kuten muuallakin Suomessa ainakin pitkällä aikavälillä tulemme näkemään kuntaliitoksia. Tärkeintä on toiminnallinen yhteistyö, jota voidaan nytkin oleellisesti parantaa, Skinnari katsoo.

SDP:n Koskisen mukaan pienten kuntien toimintaresurssit kapenevat vähiin, kun sote-palvelut kootaan leveämmille hartioille.

– Kannustimilla tulee edistää elinvoimaisempaa kuntarakennetta. En kuitenkaan kannata maakunnan kokoisia kuntia.

Maantieteelliset faktat tai infra eivät suosi yhteistä sote-aluetta. Lulu Ranne (ps.)

Kokoomuksen Grahn-Laasonen mielestä tulevien vuosikymmenten haasteista ei selvitä nykyisillä rakenteilla.

– Kunnista itsestään lähtevät ratkaisut ovat ensisijaisia.

Vihreiden Soinikosken mukaan tulevaisuudessa joudutaan tekemään kovia ratkaisuita, jos syntyvyyden lasku jatkuu eikä työperäisellä maahanmuutolla saada lisää väestöä.

– Kuntatalous on hoidettava realistisesti ja kestävällä pohjalla. Talousvaikeuksiin ajautunut kunta on riskissä joutua pakkoliittoon, hän huomauttaa.

Vasemmistoliiton Pekonen ei näe erityistä tarvetta minkään yksittäisten kuntien liitoksille, mutta huomauttaa, että kuntaliitokset voivat tuoda tehokkuutta esimerkiksi päätöksentekoon.

"Uusille liitoksille ei tarvetta"

Seitsemän kansanedustajan mielestä kuntaliitokset eivät ole Hämeessä tarpeellisia

– Oleellista ei ole kuntaliitos, vaan saumaton yhteistyö ja palvelujen kokoaminen yhteisille isommille harteille, SDP:n Filatov katsoo.

Kari muistuttaa, että Hämeessä on tehty lukuisia kuntaliitoksia viime vuosina.

– Uusille kuntaliitoksille ei ole tarvetta.

Jos kuntaliitoksia tehdään, niiden pitää tapahtua kuntalaisten laajalla yksimielisyydellä. Kalle Jokinen (kok.)

Perussuomalaisten Ronkainen korostaa, että kuntaliitokset eivät itsessään ratkaisu kuntien ongelmia. Kokoomuksen Jokisen mielestä kuntaliitoksista saadut kokemukset eivät ole olleet kovin myönteisiä.

– Jos kuntaliitoksia tehdään, niiden pitää tapahtua kuntalaisten laajalla yksimielisyydellä, Jokinen linjaa.

Keskustan Kempin mielestä kuntaliitokset nähdään usein helppona laastarina huonoon taloustilanteeseen.

– Paras lääke kunnan itsenäisyyteen ja palveluiden turvaamiseen on huolellisesti ja kestävästi suunniteltu talous.

Hämeen kansanedustajat vastustavat hyötysuhteeltaan heikkoa Itärata-hanketta lähes yksimielisesti. Kuva: Anssi Hietamaa

Kouvolan Itärataa vastustetaan

Kansanedustajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Kouvolan välistä oikorataa pitää vastustaa. Vaalikoneeseen vastaukset annettiin ennen kuin Itäradan kannattavuutta arvioiva selvitys julkistettiin huhtikuun alussa.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys kertoi, että Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan radan hyödyt olisivat 1,7 miljardin euron kustannuksiin verrattuina olemattomia. Toteutuessaan ratalinjaus vähentäisi Lahden kautta kulkevia junavuoroja merkittävästi.

Hämeen kansanedustajat korostavat, että Itä-Suomen junayhteyksiä voidaan nopeuttaa nykyistä rataverkkoa parantamalla.

– Pääradan välityskyvyn kehittäminen, Pasila–Helsinki-välin ruuhkien purkaminen sekä kaikille suurille kaupungeille tärkeän Lentoradan tekeminen ovat ensisijaisia ratahankkeita. Ratalinjaus Itä- ja Etelä-Suomen yhdistävästä oikoradasta tehtiin jo vuosituhannen alussa, kun Lahden oikorata päätettiin rakentaa, SDP:n Kari huomauttaa.

Vaalikoneeseen vastanneista hämäläisedustajista vain vasemmistoliiton Pekonen oli sitä mieltä, että Kouvolan oikorataa ei pidä vastustaa.

– En vastusta mitään raidehankkeita, hän perusteli kantaansa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi