Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Uutisanalyysi: Riitelevät forssalaiset pelastivat Mika Karin, Lahden kokoomus munasi taas

Hämeen suurimmasta yllätyksestä vastasi Hilkka Kemppi (kesk.), joka kampesi Juha Rehulan (kesk.) katsomoon.

Ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan ollut Millla Bruneau (kok.) ylsi varasijalle. Kuva: Katja Luoma

– Ihan suoraan voin sanoa, että en olisi tällaiseen uskonut. Aivan käsittämätön äänimäärä, Tea Skinnari kuvaili häkeltyneen oloisena tuntojaan Sibeliustalon vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana.

Skinnarin puolison äänimäärä oli tuolloin jo yli 8 000.

– Jotain se on tehnyt oikein, Tea Skinnari sanoi naurahtaen ja nyökkäsi tv-haastatteluun viedyn miehensä suuntaan.

8 323 ääntä kerännyt Ville Skinnari (sd.) jätti Hämeen vaalipiirissä kaikki muut taakseen. Äänimäärä kasvoi edellisiin vaaleihin nähden yli 2 600:lla. Taakse jäivät esimerkiksi moninkertaiset ministerit Tarja Filatov (sd.), Johannes Koskinen (sd.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Lahden suosituimpana poliitikkona pitkään pidetty Mika Kari hävisi kotikaupungin sisäisen taiston Skinnarille yli 1 200 äänellä, kun vielä viime vaaleissa Kari oli Lahdessa yli 1 600 ääntä suositumpi kuin Skinnari.

Skinnari sai kaikkiaan yli 2 600 ääntä enemmän kuin Kari, kun vielä edellisissä eduskuntavaaleissa Kari pieksi Skinnarin yli 1 100 äänellä.

Mika Karin (sd.) kannatus riitti juuri ja juuri jatkokaudelle. Kuva: Katja Luoma

Lahden sos.dem. työväenyhdistyksessä on vakava itsetutkiskelun paikka – niin pahasti heidän kärkiehdokkaansa, eli Kari, vaaleissa kyykkäsi. Yhdistyksessä on syytä alkaa katsella jo neljän vuoden päähän: riittääkö Karin vetovoima enää seuraavissa eduskuntavaaleissa, sillä niin lähellä putoaminen oli jo nyt.

Kari saa kiittää jatkokaudestaan Forssan demareiden sisäistä mutapainia. Forssan ykkösnimi Kaisa Lepola jäi vain reilut sata ääntä Karin taakse. Jos toinen forssalainen Emmi Lintonen – jonka ehdokkuutta Lepolan joukot yrittivät kaikin tavoin estää – ei olisi ollut ehdolla, Kari olisi joutunut suurella todennäköisyydellä tyhjentämään työhuoneensa eduskunnassa.

Lahtelainen Sirkku Hildén teki hyvän kampanjan ja sai aikaiseksi kelvollisen tuloksen. Kansanedustajan paikka jäi kuitenkin kauas. Seuraavaksi Hildén istahtaa Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajan pestiin eduskuntavaalien perusteella kaupungin viidenneksi suosituimpana poliitikkona. Edelle eduskuntavaaleissa ylsivät Lahdessa vain kansanedustajat Skinnari, Kari ja Rami Lehto (ps.) sekä kokoomuksen varapaikalle yltänyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau.
 

Perussuomalaiset nousi Hämeen vaalipiirissä kokoomusta suuremmaksi puolueeksi. Se on kunnioitettava suoritus.

Hämeenlinnalainen Lulu Ranne nousi eduskuntaan huimalla liki 7 900:n äänen potilla. Myös Rami Lehto teki erinomaisen tuloksen keräten noin 7 300 ääntä. Äänimääräänsä reippaasti edellisistä vaaleista kasvattanut hollolalainen Jari Ronkainen säilytti Lehdon tavoin paikkansa selvällä kaulalla puoluetoveriinsa asikkalalaiseen Mira Niemiseen, jota voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä vaalien suuronnistujista. Varasija irtosi komealla, yli 4 800 äänen potilla. Nieminen kasvatti äänimääräänsä edellisvaaleihin nähden yli 2 200:lla.
 

Kokoomus kärsi Hämeessä selvän tappion ja päästi perussuomalaiset ohitseen. Se on heikko suoritus.

Kokoomuksen alisuoriutuminen tiivistyy Lahteen, jossa kokoomuksen suoritus oli jälleen kerran alamittainen.

Lahtelaisen Francis McCarronin (kok.) tulos oli katastrofaalisen huono. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa liki 3 000 ääntä saanut McCarron jäi vaivaiseen 1 245 ääneen. McCarronin piti olla Lahden kokoomuksen toinen kärki yhdessä Milla Bruneaun kanssa, mutta toisin kävi.

Jari Salonen ja Milla Bruneau vaalivalvojaisissa ravintola Teerenpelissä Lahdessa. Kuva: Katja Luoma

Lahtelainen Bruneau ylsi ensi yrittämällään varasijalle, mikä sinänsä on kunnioitettava suoritus. Bruneaulle ja Lahden kokoomukselle lopputuloksen on silti oltava valtava pettymys. Runsaat 4 800 ääntä saanut Bruneau jäi kansanedustajapaikasta lohduttoman kauas. Timo Heinonen Lopelta uusi paikkansa noin 750 äänen erolla.

Päijät-Hämeen kokoomuksen ykkösnimet Bruneau ja hollolalainen Kristiina Hämäläinen söivät toistensa mahdollisuudet, vaikka vaalien alla molemmista leireistä vakuuteltiin, etteivät ehdokkaat kisaa samoista äänistä. Se oli alusta asti pötypuhetta tai poliittista sokeutta. Sekä Bruneau että Hämäläinen kaapivat kasaan kelpo potit, mutta tulos oli päijäthämäläisittäin erittäin tyly.

Eduskunnassa toistakymmentä vuotta istunut, vailla merkittäviä poliittisia näyttöjä oleva Timo Heinonen marssi heittämällä jatkoon.

Päijäthämäläisten, etenkin lahtelaisten kokoomuslaisten on viimein pysähdyttävä katsoman pitkään ja hartaasti peiliin.
 

Päijäthämäläisistä karuimman kohtalon koki vuodesta 1995 saakka eduskunnassa istunut hollolalainen Juha Rehula (kesk.). Keskustan massiivisen mahalaskun myötä puolue menetti Hämeessä kaksi kolmesta paikastaan. Vaikka keskustan romahtaminen kolmesta yhteen oli odotettavissa, Rehulan paikkaa pidettiin yleisesti lähes varmana. Toisin kuitenkin kävi.

Hämeen vaalipiirissä suurimmasta yllätyksestä vastasi Hilkka Kemppi (kesk.). Kuva: Sami Kuusivirta

Näyttävän ja onnistuneen kampanjan tehnyt Hilkka Kemppi (kesk.) ansaitsi paikkansa. Rehulan kaltaisen poliitikon kampeaminen sivuun on kunnioitettava tulos. Kempin taakse jäi ex-ministeri Rehulan lisäksi yhden kauden eduskunnassa istumaan ehtinyt lahtelainen Martti Talja.
 

Päijäthämäläisittäin kirpaisevin tulos on vihreiden ainoan paikan vuotaminen Kanta-Hämeeseen. Vihreiden sisäinen kisa oli äärimmäisen tasainen. 2246 ääntä kerännyt asikkalalainen Juha Tapiola jäi eduskuntapaikasta 64 äänen ja varaedustajan paikasta 35 äänen päähän. Vasemmistoliitosta ja KD:sta kukaan ei päijäthämäläistä kansanedustajaa odottanutkaan, sillä niin ylivoimaisia omiensa riveissä riihimäkeläiset Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Päivi Räsänen (kd.) ovat.
 

Vaalien tulos oli Päijät-Hämeelle huono. Kanta-Häme nappasi 14:stä paikasta kahdeksan, kun Päijät-Hämeen oli tyytyminen kuuteen – siitäkin huolimatta, että Päijät-Häme on merkittävästi Kanta-Hämettä väkirikkaampi maakunta.

Päijäthämäläiset saavat syyttää valtatasapainon keikahtamisesta itseään. Liian moni päijäthämäläinen löysi itselleen sopivan ehdokkaan naapurimaakunnasta, vaikka maakuntarajan tällä puolella olisi ollut puolueesta riippumatta vähintään yhtä hyviä ehdokkaita.

Päijät-Hämeelle lohtua ja toivoa toisi oma ministeri. Vahvimmin ministerisalkussa kiinni päijäthämäläisistä kansanedustajista on SDP:n varapuheenjohtaja Skinnari, joka tiedetään puolueen puheenjohtajan ja todennäköisen tulevan pääministerin Antti Rinteen luottomieheksi.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi