Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Älylaitteet haltuun kinkereillä - puolet vanhuksista ei osaa käyttää verkkopankkia

Tauno ja Seija Kuokkanen aloittivat digikinkereillä vapaaehtoisen vetämässä pienryhmässä, mutta olivat parin kerran jälkeen valmiit siirtymään isompaan ryhmään. Kuva: Pirjo Kamppila

Entisessä Nastolan kunnantalossa on maanantaiaamuisin väkeä monen salin täydeltä. Väki on eläkeikäistä ja tunnelma on keskittynyt, lähes harras. Kokoontumisen syy ei kuitenkaan ole bingo eikä edes itsenäisen Nastolan muistelutilaisuus.

Katse on päinvastoin kohti tulevaisuutta: täällä istutaan digikinkereillä ja otetaan tietotekniikka haltuun. Esimerkiksi viime kerran teema oli laitteiden kalentereiden ja kellon käyttö.

Pääopettajana toimii Marko Torppala Linkkitiimi-yhtiöstä. Hänellä on apunaan pari muuta palkattua opettajaa ja kasvava joukko vapaaehtoisia auttajia. Heitä on eri kunnissa toiminnan tukena jo 50.

– Idea on, että vertaisopettajat alkavat vetää ryhmiä. Näin on jo Kärkölässä, jossa minä käyn vain kerran kuukaudessa.

Samanlaiset tablettinäkymät

Torppalan opetuksen kulmakivi ovat opiskelijoiden yhtenäiset laitteet. Tabletttitietokoneita saa kokeilla kurssilla ilmaiseksi ja vuokrata omaan käyttöön kuukaudeksi, jonka jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus lunastaa laite. Torppala on asentanut tabletteihinsa valmiiksi joukon hyötyohjelmia, joita oppitunneilla käydään läpi.

– Ehdoton edellytys on, että ydinjoukolla on samanlainen aapinen. Muuten ei tule mitään.

Toinen kulmakivi on, että opetus etenee rauhallisesti harjoitellen.

– Täällä kerrataan, kerrataan ja kerrataan.

Marko Torppala ohjasti Aino Serolaaa (kesk) ja Leila Viitalaa tabletin käytössä. Kuva: Pirjo Kamppila

Ilmaista kaikille

Digiopetus tällä konseptilla alkoi Nastolan puolella helmikuussa, mutta Lahden keskustassa jo viime syksynä ja Kärkölässä ja Pertunmaalla vuonna 2017. Molemmissa Lahden digikouluissa on kerralla paikalla reippaasti toista sataa oppilasta, jotka on jaettu ryhmiin osaamisen tai laitteiden käyttöjärjestelmän mukaan.

Kaikenlaisia oppilaita otetaan jatkuvasti vastaan, ja kaiken lisäksi opetus on lahtelaisille ilmaista. Täysin digiummikkoa ei viime kerralla Nastolassa ollut yhtään.

Seija ja Tauno Kuokkanenkin olivat maksaneet laskujaan verkkopankissa ennen kinkereiden pienryhmään tuloaan. Heidän alkeiskoulunsa oli itseopiskelua ja lasten antamaa neuvontaa.

Puolet 65-89 -vuotiaista ei osaa käyttää verkkopankkia.

Parin kinkerikäynnin jälkeen he tunsivat olevansa valmiit isoon ryhmään.

Torppalan mukaan Lahden keskustan tunneilla käy viikoittain noin 300 eri henkilöä. Nyt sekä Lahden keskustassa että Nastolan kunnantalolla on joka kerta läsnä noin 150 henkilöä. Digikinkereiden jatko on turvattu ensi vuoden tammikuulle asti. Rahat tulevat Lahden kaupungilta, tai oikeastaan edeltävältä sukupolvelta eli testamenttilahjoituksesta.

Hätäiset nuoret

Aino Serola ja Leila Viitala ovat naapurukset ja istuvat digikinkereilläkin vieretysten. Tuorein oppi on karttaohjelmien käyttö, kuten mistä kartalta löytyy apteekki tai huoltoasema.

– Ei ole vaikeaa, vakuutti Serola.

Viitala käytti internetiä pitkään jo työssä ollessaan, mutta vakuutti oppivansa koko ajan lisää.

Molemmilla on kokemusta siitä, että nuoret tuntuvat osaavan kaiken.

– Mutta meille on luvattu, että opimme täällä sellaista, jonka voimme opettaa heille, kertoi Viitala.

Sukupolvien välinen jännite on Torppalalle tuttua.

– Yleensä kuulee, että nuoret opastavat homman tyyliin ”tosta-tosta-nyt se on tehty”, eivätkä anna seniorille mahdollisuutta opetella itse.

Jorma Ruotsalainen oli eläkeläisjärjestön mukana toivomassa kaupungilta digikinkereitä myös Nastolaan. Nyt hän on kovin tyytyväinen.

– Naapurit näkevät toisiaan. Tämä luo yhteisöllisyyttä, tietää eläköitynyt erityisopettaja.

Tarvetta riittää

Torppalan tavoitteena on levittää digikinkereitä Päijät-Hämeestä muihin maakuntiin. Tarvetta varmasti on, hän tietää:

– Puolet 65-89 -vuotiaista ei osaa käyttää verkkopankkia.

Torppala näkee tärkeimmäksi taidoksi tiedon hakemisen internetistä. Toisekseen on tärkeää päästä käsiksi omiin tietoihin, kuten terveystiedon Kanta-arkistoon ja pankkiasioihin.

– Yhteiskunnallinen ja inhimillinen haaste on saada liikkeelle ne, jotka eivät osaa. Heitä jähmettää pelko oppimisen vaikeudesta tai pelko rahojen tai tietojen päätymisestä vääriin käsiin.

Monissa pienissä kunnissa digiopetus on täysin vapaaehtoisten varassa. Kirjastoissa on tietokoneet, mutta henkilökunta ei ehdi neuvomaan niiden käytössä.

Esimerkiksi Vääksyssä kolmen miehen porukka opettaa netin käyttöä palvelutalo Oltermannissa kahtena aamuna viikossa. 

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi