Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kirppiskulttuuri nousee entisestään – nopeista trendeistä siirrytään arvostamaan kestävää ja pysyvää

Tulevaisuudessa on yhä enemmän tarvetta kirpputoreille ja lainaamoille, käytettynä hankittu lisää arvoaan, ennustaa Suomen yrittäjien ekonomisti.

Kivijalkakirpputoreilla riittää keväisin kuhinaa. Iida-Anniina Jääskeläinen palveli asiakkaita Torix-kirpputorin kassalla Lahdessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Tulevaisuudessa on todella tarvetta kirpputoreille, jatkossa tavara kuitenkin eriytyy. Isommat tavarat myydään sähköisten alustojen kautta, mutta pienempi tavara varmasti kivijalkakirpputoreilla.

Näin ennustaa Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

– Kaupan alalla näkyy rakennemuutos, mutta sen yleistyminen kestää aikansa. Kiertotalous on iso trendi, joka vahvistuu varmasti ja on nyt vasta alkutekijöissään. Se muuttaa nykyistä kirppismaailmaa, mutta lisää sen kysyntää huimasti. Kirppikset eivät kuole, vaan päinvastoin kasvavat.

Tulevaisuudessa käytettynä hankittu on arvo sinänsä.

– Sitten ylpeästi todetaan, että jokin on hankittu kiertotalouden tuotteena, ei uutena, Malinen kertoo.

Etenkin lasten vaatteiden ja tarvikkeiden kirpputorien Malinen näkee lisääntyvän jatkossa.

– Siihen on kaikki järkevät perusteet. Potentiaali tietyille tuoteryhmille on valtava. Jos tuotteet ovat laadukkaita, niiden käyttöaika pitenee ja ne voi myydä hyväkuntoisina myös eteenpäin.

Kierrätystalous on osa isoa kokonaisuutta, joka liittyy ilmastomuutokseen ja materiaalitehokkuuteen.

– Jo nyt on muodostunut lainaamoja, jotka myös lisääntyvät tulevaisuudessa entisestään, Malinen lisää.

Lastenvaatteilla on kirppiksillä kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Kuluttajan arvomaailma muuttuu

Myös kuluttajan arvomaailma muuttuu.

– Nyt arvostetaan lyhytkestoisia, nopeasti vaihtuvia trendejä. Tulevaisuudessa arvostamme puolestaan kestävyyttä, pysyvyyttä ja vahvaa vastuullisuutta myös tuotannossa. Ympäristö ja ilmastonmuutos vaativat sosiaalista vastuullisuutta, ja se on vahva ajuri kiertotalouteen, Malinen muotoilee.

Kaikki muut paitsi elintarvikkeet voidaan kierrättää.

Kirppikset eivät kuole, vaan päinvastoin kasvavat. Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

– Se kuitenkin vaatii kuluttajilta ajattelun muutosta. Esimerkiksi vaatepuolella kuluttajan on ymmärrettävä ostaa laatua, että se kestää ja että se sopii siihen ajattelumalliin, että tuotteen voi myydä jatkossa. Hankinta pitää tehdä järkevästi, jos hankkii uutta.

Malisen mukaan 2030-luvulla meillä on aivan eri kuluttajakäyttäytyminen kuin nyt.

– Seuraava ja sitä seuraava vuosikymmen näyttävät suunnan. Ensimmäinen esimerkki on jo nyt se, että kierrätämme lastenvaatteet. Arvostamme kierrätystä niin, että hankitaan kestäviä vaatteita, ja siirrämme ne kiertoon. Se laajenee.

Tulevaisuudessa myös omistamisen ja hankkimisen arvo vähenee.

– Kulutamme kestävämmin ja yritämme mahdollisimman pitkälle hyödyntää hankitamme. Opimme jakamaan. Hankimme, jos tarvitsemme jotain, mutta kun tarve loppuu, opimme luopumaan tuotteesta, ettei se jää nurkkiin pyörimään. Myös lapset oppivat tähän, kun he näkevät, miten aikuiset toimivat.

Tulevaisuudessa ehkä showroomeja

Nettikirpputorit vievät jatkossa voimaa kivijalkakirppiksiltä, mutta sähköinenkin kauppa muuttaa rakennettaan.

– Nettikirppikset ovat kustannustehokkaampia. Se on yksi iso syy, miksi kivijalkakirppikset lopettavat. Mutta jatkossakin on tiettyä tarvetta perinteisemmille kirpputoreille, eivätkä ne ainakaan häviä. On kuluttajista kiinni, mitä halutaan, miten halutaan ja millaisia järjestelmiä sähköiselle puolelle kehittyy.

Trendi on selkeästi se, että sähköinen kauppa muuttaa rakennettaan, ja se koskee myös kirpputoreja.

– Muutos tulee, koska tarve on. Sähköinen kauppa on molempien osapuolten joustavuutta, eikä sidottu aikaan tai paikkaan. Tulevaisuudessa voi olla myös enemmän esimerkiksi showroomeja, eli tiloja joissa asiakas voi sovittaa ja tutustua tarkemmin tuotteeseen ennen tilauksen tekemistä verkkokaupasta.

Kiertotalous

Kulutus muuttuu hiljalleen

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 800 muiden käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppaa, eli kivijalkakirpputoria. Vuonna 2017 niitä oli 882 ja vuonna 2016 puolestaan 915.

Uusia kivijalkakirpputoreja syntyy ja vanhoja lopettaa lähes samaa tahtia. Vuoden 2018 alussa aloitti 42 uutta kirppistä ja 46 lopetti. Vuonna 2017 aloittajia oli kaikkiaan 77 ja lopettaneita 107.

Nettikirppiksiä on niin valtakunnallisesti kuin maakunnittain ja esimerkiksi Facebookissa on omia kirppisryhmiään eri tahojen harrastajista eri sarjojen astioihin, tuotemerkkien vaatteisiin ja tietyn tyylisuunnan sisustuksiin.

Yritykset ovat ryhtyneet markkinoimaan tuotteitaan ja palveluitaan kierrätystalouden periaatteisiin sopivasti.

Esimerkiksi muotiketju Lindex lanseeraa Your Smart Wardrobe -konseptin, jossa kuluttajaa autetaan hankkimaan vaatteita, joita he haluavat käyttää pitkään.

Fiskars puolestaan perustaa Iittalan myymälöihin Vintage-palvelun, joka ostaa ja myy käytettyjä ja ehjiä Iittalan ja Arabian astioita. Käyttöön kelpaamattomat astiat toimitetaan kierrätettäviksi ja murskattu keramiikka ja lasi käytetään hyödyksi muun muassa tiilimassan ja lasivillan valmistamisessa.

Lähde: Tilastokeskus, Fiskars, Lindex
Kristiina Poutiainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi