Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme
Erno
Laisi
erno.laisi@ess.fi

Analyysi: Vaaka on vaarassa keikahtaa Kanta-Hämeen puolelle – äänivuoto ja puolueiden sisäiset asetelmat voivat olla myrkkyä Päijät-Hämeelle eduskuntavaaleissa

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Päijät-Hämeen nettoäänivuoto Kanta-Hämeeseen oli valituksi tulleiden osalta yli 5 000 ääntä.

Hämeenlinnalainen Lulu Ranne on kampanjoinut ahkerasti myös Päijät-Hämeen puolella. Hän voi pudottaa hollolalaisen Jari Ronkaisen ulos eduskunnasta. Kuva: Sami Lettojärvi

Edellisissä eduskuntavaaleissa Hämeen vaalipiirissä Päijät-Häme nappasi jaossa olleista 14 paikasta kahdeksan ja Kanta-Häme kuusi. Nyt Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen puntit voivat tasoittua edustajapaikoissa mitattuna, vaikka Päijät-Häme onkin väkiluvultaan selvästi Kanta-Hämettä suurempi. Kanta-Hämeessä asui viime vuoden lopussa runsaat 170 000 ihmistä, kun Päijät-Hämeessä asukkaita oli vuoden lopussa yli 200 000.

Eri puolueiden ehdokasasetelmat ja kannatuskäyrät yhdistettynä vaalipiirin kahden maakunnan toisistaan poikkeavaan äänestyskäyttäytymiseen voi lipsauttaa kansanedustajaenemmistön kantahämäläiseksi – kuten niin monta kertaa aiemmin ennen vuoden 2015 vaaleja.

Aloitetaan puolueiden asetelmista.

Jos perussuomalaisten paikkamäärä tippuu kahteen, voi päijäthämäläisten perussuomalaisten määrä tippua yhteen. Hollolalainen Anne Louhelainen loikkasi kesken vaalikauden sinisiin eikä ole enää ehdolla. Moni arvioi hämeenlinnalaisen Lulu Ranteen ohittavan hollolalaisen Jari Ronkaisen. Edellisissä vaaleissa hyvän äänipotin kerännyt lahtelainen Rami Lehto lienee turvassa.

Vihreiden melko varmana pidetty paikka voi sekin lipsahtaa päijäthämäläisittäin katsottuna väärälle puolelle maakuntarajaa. Hämeenlinnalaiset Mirka Soinikoski ja ex-kansanedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto sekä riihimäkeläinen hämäläisvihreiden edellisten eduskuntavaalien ääniharava Sari Jokinen ovat todennäköisesti tasaisen listan kärkikahinoissa. Päijäthämäläisistä kiilaa kantahämäläisten rintamaan kykenevät tekemään ainakin kaksi ehdokasta: Lahdessa suosittu Riina Puusaari ja hämäläisvihreistä ylivoimaisesti kalleinta kampanjaa tekevä asikkalalainen Juha Tapiola.

SDP:n istuvat kansanedustajat Tarja Filatov Hämeenlinnasta sekä Ville Skinnari ja Mika Kari Lahdesta vaikuttavat olevan turvassa. Jos SDP kasvattaa paikkamääräänsä kolmesta neljään, lipsahtaa lisäpaikka todennäköisesti Kanta-Hämeen puolelle. Hämeenlinnalainen ex-ministeri Johannes Koskinen ja Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri olivat puolueen sisäisessä jäsenäänestyksessä Lahdessa suositun Sirkku Hildénin edellä.

Hämeenlinnalainen Johannes Koskinen (sd.) tavoittelee paluuta eduskuntaan. Hän on potentiaalisin nimi SDP:n neljänneksi hämäläiskansanedustajaksi. Kuva: Sami Lettojärvi

Kannatuskyselyiden perusteella keskusta näyttää menettävän vähintään yhden kolmesta paikastaan. Juha Rehula Hollolasta saa olla levollisin mielin. Kisa toisesta paikasta on ennakkoon erittäin tiukka. Tyrkyllä kakkoseksi ovat ainakin hämeenlinnalainen ex-kansanedustaja Timo Kaunisto, istuva lahtelaiskansanedustaja Martti Talja, liki 50 000 euron kampanjaa tekevä asikkalalainen Hilkka Kemppi ja Päijät-Hämeessäkin isosti mainostava forssalainen Johanna Häggman. Se kuka edellä luetelluista kykenee keräämään eniten syrjään vetäytyvältä forssalaiselta Sirkka-Liisa Anttilalta jääviä ääniä, pääsee eduskuntaan – jos kepu saa kaksi paikkaa.

Edellisissä eduskuntavaaleissa eniten eduskuntaan valituista kantahämäläisistä ääniä Päijät-Hämeen puolelta kaapivat KD:n Päivi Räsänen ja kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen.

Orimattilan Kalle Jokinen on tällä hetkellä yksinäinen päijäthämäläinen kokoomuslainen eduskunnassa. Päijät-Hämeen ja etenkin Lahden kokoomuksella on täysi työ saada käännetyksi maakuntien välinen kisa Päijät-Hämeen eduksi – niin suosittuja loppilainen Timo Heinonen ja forssalainen Sanni Grahn-Laasonen omassa maakunnassaan ovat.

Grahn-Laasonen keräsi edellisissä vaaleissa komean potin myös Päijät-Hämeestä. Etenkin Milla Bruneaun odotetaan haukkaavan osan Grahn-Laasosen viime vaalien päijäthämäläisiltä keräämästä potista. Toisaalta Bruneau ja hollolalainen Kristiina Hämäläinen voivat syödä kisassa toistensa mahdollisuudet.

Heinosen pottia sulattamassa Kanta-Hämeen puolella on Päijät-Hämeessäkin joidenkin tuntema hämeenlinnalainen Mika Walkamo.

Vasemmistoliiton ja KD:n paikat kuuluvat jatkossakin Kanta-Hämeeseen. Niin ylivoimaisia riihimäkeläiset Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Päivi Räsänen (kd.) omilla listoillaan ovat.

Aviopari, ex-kansanedustajat Timo Kaunisto (kesk.) ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) hakevat molemmat jälleen eduskuntaan. Kuva: Pertti Louhelainen

Entä sitten äänestyskäyttäytyminen?

Edellisissä, kevään 2015 eduskuntavaaleissa Päijät-Hämeen nettoäänivuoto Kanta-Hämeeseen oli valituksi tulleiden osalta yli 5 000 ääntä. Kevään 2015 vaaleissa Päijät-Hämeestä valitut saivat Kanta-Hämeen puolelta vajaat 6 600 ääntä. Kanta-Hämeestä valitut saivat sen sijaan Päijät-Hämeestä liki 12 000 ääntä.

Edellisissä eduskuntavaaleissa eduskuntaan valituista kantahämäläisistä eniten ääniä Päijät-Hämeen puolelta kaapivat KD:n Räsänen (3 885 ääntä) ja kokoomuksen Grahn-Laasonen (2 435 ääntä). Riihimäkeläinen Räsänen sai edellisissä eduskuntavaaleissa enemmän ääniä Päijät-Hämeestä kuin kotimaakunnastaan. SDP:n hämeenlinnalainen Filatov sai edellisissä vaaleissa Päijät-Hämeestä liki 2 000 ääntä ja vasemmistoliiton Pekonen liki 1 500 ääntä.

Päijäthämäläisistä ehdokkaista parhaiten Kanta-Hämeen puolella pärjäsivät keskustan Rehula (1 109 ääntä) perussuomalaisten Ronkainen (1 087) ja silloinen perussuomalainen Louhelainen (1 010).

Eniten oman maakuntansa äänien varassa läpimenneistä oli SDP:n Kari. Hän sai Päijät-Hämeestä yli 6 500 ääntä, mutta Kanta-Hämeen puolella potti jäi vain vajaaseen 350:een.

Hämeen vaalipiirin merkittävimmissä kaupungeissa vedettiin näyttävästi kotiin päin keväällä 2015 – Hämeenlinnassa kuitenkin vielä selvästi enemmän kuin Lahdessa.

Mika Kari keräsi kotikaupunkinsa kaikista äänistä peräti 8,4 prosenttia (4670 ääntä) ja PS:n Lehtokin liki kahdeksan prosenttia (4 386 ääntä). Parhaiten kantahämäläisistä ehdokkaista Lahdessa pärjäsi riihimäkeläinen Räsänen, joka sai kaikista lahtelaisäänistä 3,7 prosenttia (2 022 ääntä).

Hämeenlinnan ylivoimainen ykkönen oli demareiden Filatov, joka sai kotikaupunkinsa äänistä peräti 9,1 prosenttia eli runsaat 3 300 ääntä.

Päijäthämäläisistä ehdokkaista parhaiten Hämeenlinnassa pärjäsi kokoomuksen orimattilalainen Jokinen, jonka äänipotti jäi kuitenkin vain reiluun 600:een eli alle kahteen prosenttiin kaikista kaupungin äänistä.

Kuva: Anssi Hietamaa
Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi