Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lähiruokarenkaiden villitys tasaantuu – lahtelaiset asiakkaat haluavat laatua ja ovat valmiita myös maksamaan siitä

MTK:n mukaan ilmiö on kohentanut lähiruoan asemaa.

Mäkelän tilan Anne Autio myi torstaina noin 900 kananmunaa Reko-kierroksella Lahden kauppatorilla. Pekka ja Eija Yli-Viikari ostivat munista kaksi kennollista eli 60 kananmunaa. Kuva: Mirja Hussain

Lahtelaiset Eija ja Pekka Yli-Viikari ovat Lahden kauppatorilla munanhakureissulla. Yli-Viikarit ovat tilanneet Päijät-Hämeen lähiruoka Rekoon kuuluvalta Mäkelän tilalta kaksi kennoa eli 60 kappaletta kananmunia. Mäkelän tilan Anne Autio on karauttanut paikalle Kärkölästä.

– Melkein joka kerta täällä käydään. Ostetaan lihaa, jauhoja, munia ja mitä kaikkea. Haluamme ostaa laadukkaita tuotteita, suosia paikallisia tuottajia ja syödä terveellisesti, Eija Yli-Viikari sanoo.

Hintaa ei nyt tuijoteta.

– Hintoja en ole seurannut, mutta se on ilmeisen kohdallaan, kun kauppa käy, Pekka Yli-Viikari toteaa.

Mäkelän tilan 6 000 munan kuukausituotannosta Reko-kierroksella myydään tällä kertaa 15 prosenttia.

– Käymme täällä kerran kuukaudessa. On tämä meille ihan merkittävä juttu, Autio sanoo.

Mäkelän munia saa myös suoraan tilata sekä tuottajatori Kotipiiristä Mäntsälästä.

Ringissä yli 5 000 jäsentä

Kati Wirman on tuonut torille Artjärven Valkilan tilan jauhoja, joista lahtelainen Jaana Ehrukainen leipoo sanojensa mukaan ihan verrattomia pullia. Hiivaleipäkin tarttuu heräteostoksena matkaan.

Valkila on vilja- ja metsätila. Jauhoja myydään suoraan tilalla, parissa kaupassa Orimattilassa sekä Rekossa.

– Meille Reko on tärkeä myyntikanava. Käymme Päijät-Hämeen ja Villähteen Rekossa.

Wirman toimii Päijät-Hämeen lähiruoka Rekon ylläpitäjänä. Ringissä on yli 5 000 jäsentä.

"Kovin buumi tasaantunut"

Facebookin kautta lähiruokaa kauppaavia Reko-renkaita alkaa olla Suomessa pian maksimimäärä. Näin arvioi Reko-liikkeen perustanut luomuviljelijä Thomas Snellman.

Maaliskuun lopussa Reko-lähiruokarenkaita oli Facebookissa 185. Snellmanin mukaan tilaa on vielä muutamille kymmenille lisää.

– Kovin buumi on nyt tasaantunut, Snellman myöntää.

– Viime vuosi oli ensimmäinen, kun renkaiden yhteenlaskettu liikevaihto ei juuri kasvanut. Tosin siihen vaikutti myös maatalouden vaikea satovuosi, hän jatkaa.

Snellman arvioi Rekon viime vuoden liikevaihdoksi noin 30 miljoonaa euroa. Tarkka määrittely on vaikeaa, koska toiminta ei ole keskusjohtoista.

Suurin merkitys lähiruuan tunnetuksi tekemisessä

Tuottajat ja kuluttajat ilman välikäsiä yhdistäviin Reko-ryhmiin kuuluu noin 350 000 suomalaista. Aktiivisten ostajien määrä liikkuu kuitenkin vain tuhansissa, arvioi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Ne tuhannet ovat kuitenkin useille tuottajille erittäin tärkeitä, hän huomauttaa.

Syväniemen mukaan Reko-renkaista on ollut merkittävää taloudellista hyötyä ainakin tietyille pihvikarjan, kasvisten ja kananmunien tuottajille. Maatalouden kannattavuusongelmien poistajaksi renkaista ei kuitenkaan ole ollut.

Reko-suoramyynnin osuus kotimaisen ruoan kokonaiskaupasta on edelleen alle prosentin luokkaa.

– Rekon suurin merkitys on ollut lähiruokatietoisuuden lisäämisessä. Pidän merkitystä valtavana, Syväniemi sanoo.

S-ryhmän suoramyynti ei innosta Rekon perustajaa

Snellmanin mielestä Reko-renkaat ovat parantaneet lähiruoan imagoa ja brändiä. Tämän huomaa hänen mukaansa siitä, että paikallisten tuottajien on nykyään helpompaa tarjota tuotteitaan vähittäiskauppojen hyllyille kuin ennen.

– Vielä vuosikymmenen alussa lähiruokaan suhtauduttiin nihkeästi. Kun kävi ilmi, että sadattuhannet suomalaiset ovat siitä kiinnostuneita, neuvotteluasetelma on muuttunut, Snellman kuvailee.

Helmikuussa S-ryhmä ilmoitti testaavansa lähiruoan suoramyyntiä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Kokeiltavassa mallissa kuluttajat tekevät suoria tilauksia tuottajille netissä – aivan kuten Reko-renkaissakin.

MTK:n Syväniemi tervehtii kokeilua ilolla, Snellman ei.

– On tietysti mukavaa, että iso kauppaketju osoittaa kiinnostusta lähiruokaan ja kopioi toimintamallimme, hän aloittaa.

– Tuottajan näkökulmasta kyseessä ei ole kuitenkaan sama asia. Rekossa kukaan ei ole vetämässä rahaa kuluttajan ja tuottajan välistä.

Malli leviää myös ulkomaille

MTK:ssa Reko-rinkien tulevaisuutta seurataan kiinnostuneena. Anni-Mari Syväniemen mukaan lähiruokarenkaat ovat tällä hetkellä suosituimpia Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

– On vaikea nähdä, mikä voisi nousta uhkaamaan Rekon asemaa, Syväniemi spekuloi.

– Joissakin Suomen kolkissa on välillä riidelty siitä, ketkä saavat myydä tuotteitaan ja millä ehdoilla. Tapaukset ovat kuitenkin jääneet vähiin.

Thomas Snellman sanoo olevansa Reko-ringeistä kiitollinen ja ylpeä. Viime aikoina lähiruokarenkaat ovat levittäytyneet vauhdilla myös Suomen ulkopuolelle.

– Kanadan ensimmäiset Reko-ryhmät aloittavat jakelun huhtikuussa. Ja Ruotsissa toiminta on jo vilkkaampaa kuin Suomessa. Etelä-Afrikassakin on Reko-rinki. Näyttää, että tälle idealle on ollut globaalia tilausta.

Reko-renkaat

Ruokakauppaa Facebookissa

Reko-lähiruokarenkaissa tuottajat myyvät lähiruokaa suoraan kuluttajille.

Tuotteet tilataan suljetussa Facebook-ryhmässä ja toimitetaan ostajalle ryhmän yhteisenä jakopäivänä. Jakopaikkana on usein iso, julkinen parkkipaikka.

Reko-renkaat toimivat vapaaehtoisvoimin. Ryhmiin hyväksytään myytäviksi vain itse kasvatettuja tai tehtyjä, eettisesti kestäviä tuotteita.

Lyhenne ”Reko” tulee sanoista Rejäl konsumtion eli Reilua kuluttamista.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Petri Karvinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi