Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

ESS:n ja Ylen vaalitentissä ruodittiin ilmastoa, sotea ja Vesijärvenkatua

Kymmenen erilaista ehdokasta löysi myös yhteisiä näkemyksiä.

Harri Kerijoki, Hilkka Kemppi, Kalle Jokinen, Riina Puusaari ja Sonja Falk kannattivat hoitajien lisäämista vanhusten hoitoon . Kuva: Mirja Hussain

Etelä-Suomen Sanomien ja Ylen yhteinen vaalitentti kokosi torstai-iltana Lahden pääkirjastoon kymmenen kansanedustajaehdokasta yhtä monesta puolueesta. Yksi varatuista tuoleista jäi tyhjäksi, kun Tero Ahtola jäi saapumatta paikalle. Hän olisi edustanut Seitsemän tähden liikettä.

Yleisöä oli paikalla kiitettävästi ja todennäköisesti vielä enemmän oli katsojia mukana nettiyhteyden päässä.

Tenttijöinä olivat ESS:n päätoimittaja Markus Pirttijoki ja Yle Lahden toimittaja Marjo Pirilä.

Kysymyspatteristo ulottui ulkomaisen työvoiman saatavuuden helpottamisesta ilmastonmuutokseen ja Päijät-Hämeen vetovoimasta sote-uudistukseen. Ehdokkaat joutuivat myös paljastamaan jotain itsestään: sekä jonkun piilevän kykynsä että asian, josta voisi luopua ilmastonmuutoksen hyväksi, vaikka se olisikin vaikeaa.

Riina Puusaari hallitsi vaikeat termit. Kuva: Mirja Hussain

Esimerkiksi Sirkku Hildén (sd) kertoi harrastaneensa aiemmin kuorolaulua ja antoi siitä vakuuttavan näytteen. Kalle Jokinen (kok.) on rakentanut kitaroita, Rami Lehto (ps) on hyvä kotikokki ja Ville-Matti Kuusela (Liike Nyt) osaa jongleerata.

Illan antiin kuului myös sananselityspeli, jossa osallistujat joutuivat avaamaan kapulakielisiä sanoja. Oikein arvaajana menestyi Elisa Lientola (vas.), hyvänä selittäjänä Riina Puusaari (vihr.).

Henkilökohtainen uhraus olisi useimmilla jokin matkustamiseen liittyvä asia, vaikkakin Lehto oli vakaasti sitä mieltä, että suomalaiset ovat jo tehneet kylliksi – nyt on muiden maiden vuoro.

Kanadan malli vai ei houkuttelua?

Paneeliin osallistuneet ehdokkaat ovat kaikki kotoisin Lahden seudulta, joten Päijät-Hämeen ongelmat olivat tuttuja. Kuten se, että useimmissa maakunnan kunnissa väki vähenee. Ehdokkaiden piti ratkaista, miten alueelle saataisiin muuttamaan väkeä muualta maasta ja myös työn perässä ulkomailta. Lahden vetovoimatekijöiksi nimettiin hyvät koulutusmahdollisuudet, viihtyisyys ja hyvät yhteydet Helsinkiin.

– Ihmiset saadaan jäämään tänne, kun luodaan kansalaistoimintaa, jotta viihdymme, uskoi sosiaalityön tutkija, yhdistysaktivistiksi itseään nimittävä Marina Bergman-Pyykkönen (r).

Ulkomaisen työvoiman houkuttelu repi kiilaa Lehdon ja muiden ehdokkaiden välille.

– Emme halua ulkomaista työvoimaa. Oma nuoriso pitää kasvattaa niin, että he saavat töitä, perusteli Lehto.

Hän on ammatiltaan mekaanikko. Mekaanikko on yksi esimerkki työvoimapulasta kärsivistä aloista.

Ylikonstaapeli Jokinen muistutti, että maassa on 75 000 työikäistä vähemmän vuonna 2030. Hän haluaisi ottaa käyttöön Kanadan ja Australian mallin, jossa rekrytointi on kansainvälistä.

Kipeitä leikkauksia

Keskustelu solahti sujuvasti koulutukseen ja valtion suuriin leikkauksiin. Eduskunnassa pitkään istunut Jokinen joutui puolustamaan hallituksen toimia:

Leikkaukset ovat olleet ainoa oikea tie. Valtion talouden kuntoon saanti on nuortenkin etu. Nyt toivottavasti voidaan lisätä panoksia.

Sanat klusteri, transponderi, tarvevakiointi, hoitajamitoutus ja jytky piti arvata kiertoilmaisuista. Välillä yleisöstä löytyi nopein arvaaja. Kuva: Mirja Hussain

Restonomi ja taiteen maisteri Hilkka Kemppi (kesk.) muistutti olleensa omaa puoluettaan vastaan koulutussäästöissä.

– Säästöt ammatillisessa koulutuksessa näkyvät kipeästi.

Terveydenhoitaja Hildén myönsi, että hänen puoleensa aloitti leikkaukset vuonna 2011.

– Ajatus oli, että leikkaus jää siihen, mutta Sipilän hallitus jatkoi.

Teologi Sonja Falk (kd) halusi nähdä koulutuksen investointina, ei vain menoeränä.

– Ammattikoulutus palaa tosi nopeasti takaisin kansantalouteen, vain parissa vuodessa.

Kuvataitelija Lientola oli samaa mieltä:

– On kallista, jos (nuori) ei opi ammattia. Rahaa opetukseen saadaan yritystuista ja verotuksen progressiivisuutta kiristämällä.

Rami Lehdon aiemmat puoluetoverit olivat hallituksessa päättämässä leikkauksista, jotka Lehto nyt tuomitsi virheeksi.

Puuseppä Harri Kerijoki (sin.), uskoi, että leikkaukset nyt rauhoittuvat.

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Ville-Matti Kuusela muistutti, että koulutusputkessa menestymisen eväät saadaan jo lapsuuden perheessä. Rahaa koulutukseen voisi saada poistamalla ammattiyhdistysjäsenyyden maksujen verovähennysoikeus.

Lahti ulkokehälle?

Keskustelu ilmastonmuutoksesta kulki tuttuja latuja: Kemppi puolusti metsien hakkuita, suunnitteluinsinööri Puusaari halusi sijoittaa asutusta joukkoliikenteen lähelle ja Jokinen joutui puolustamaan kotikaupunkinsa Orimattilan Henna-suunnitelmia:

– En ole tyytyväinen asuinrakentamisen tahtiin, mutta ekologisuus on tärkeää, eli luonto ja raide ovat lähellä.

Paneelia seurattiin paikan päällä, suorana nettilähetyksenä ja joku tallensi muiston kännykkäänsäkin. Kuva: Mirja Hussain

Panelistit olivat huolissaan Lahden asemasta, kun valtion rahaa halutaan ohjata kolmeen tai kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Jokinen kuitenkin muistutti, että valtion tuella rakennetaan jo nyt suurta hanketta, eli Lahden kehätietä.

Tästä päästiin Lahden liikennejärjestelyihin, kuten kävely- ja pyöräilykeskustan kehittämiseen ja Vesijärvenkadun kaventamissuunnitelmiin. Osa näki niiden lisäävän Lahden vetovoimaa, mutta Lehto pelkäsi liikenteen sumppuuntuvan, kun Uudenmaankatu levennetään nelikaistaiseksi.

Laki tuo rahat

Paneelin vetäjät ohjasivat ajatusvirran takaisin valtakunnan tasolle, kun pohdittaviksi heitettiin sote-uudistus ja vanhusten hoiva. Kaikki ehdokkaat kannattivat nykyistä suurempaa hoitajamitoitusta. Jokinen tosin vastusti lakisääteistä mitoitusta. Falk korosti, että vain lakisääteisellä mitoituksella taataan valtion tuki kunnille.

Vakavien aiheitten välissä oli välillä hauskojakin kysymyksiä. Rivissä Kalle Jokinen, Riina Puusaari, Sonja Falk, Elisa Lientola ja Rami Lehto. Kuva: Mirja Hussain

Jokinen uskoi perinteiseen kuntamalliin palveluiden järjestämiseen.

– Kansalaiset eivät ole pyytäneet uutta hallintoa, vaan parempaa hoitoa.

Kemppi varoitti, että riskit ovat liian suuret pikkukunnille, joten tarvitaan maakunta-sote.

– Kunnat ovat täällä tiukoilla, koska asukkaiden sosioekonominen asema on heikko. Nykymalli on epätasa-arvoinen, eikä kuntamalli sitä ratkaise, näki Hildén.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi