Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sitkeä epäilys Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksesta Päijät-Hämeen syöpätapauksiin elää – mitä sanoo tutkimus?

Maakunta sai aimo annoksen laskeumasta 1980-luvulla. Valtaosa syövistä liittyy ikääntymiseen, lihavuuden ja ylipainon merkitys syövän synnyssä on uudempi havainto.

Kuva: Anssi Hietamaa

Ylipainolla ja lihavuudella on aiemmin tiedettyä enemmän vaikutusta syövän syntyyn. Tupakan ja alkoholin merkitys syövän synnyssä on tiedetty jo pitkään, ja ylipainon osuus syöpävaarassa on jäänyt pienemmälle huomiolle. Näin sanoo Syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi.

Neljännes suomalaisista aikuisista luokitellaan lihaviksi ja lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia.

– Silti, hyvin harvoin syövän syy on yksittäinen tekijä, vaan syöpä syntyy monien tekijöiden kertyessä. Vahvin tieteellinen näyttö on tupakasta ja asbestista. Suurin osa syöpien syistä yksilötasolla jää mysteeriksi. Voimme puhua mahdollisista taustasyistä lähinnä väestötasolla, eikä riskitekijöistä keskusteleminen saisi olla syyllistävää, Pitkäniemi sanoo.

Suomessa todettujen syöpien määrää kuvaava tilastokäppyrä näyttää hurjalta – tasaista nousua 1950-luvulta lähtien. Päijät-Hämeen käppyrä on Pitkäniemen mukaan hyvin samanlainen kuin valtakunnallinen.

Kuva: Anssi Hietamaa

Valtaosa syövistä liittyy väestön ikääntymiseen. Se on Pitkäniemen mukaan suurin selittävä tekijä syöpien lisääntymisen taustalla. Myös diagnostiikan ja testausmenetelmien kehittyminen näkyvät tilastoissa, kuten 1990-luvulla kehitetty PSA-testi, jonka avulla löydettiin paljon miesten eturauhassyöpiä.

"En ole ikinä edes harkinnut tupakan polttoa"

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa.

– Tämä siis sillä oletuksella, että meistä jokainen eläisi 100-vuotiaaksi. Kuitenkin, jos ihminen ei 85 ikävuoteen mennessä ole sairastunut syöpään, tuon ikävuoden jälkeen riski pienenee, Pitkäniemi kertoo.

Syöpä on maamme toiseksi yleisin kuolinsyy verenkiertoelinten sairauksien jälkeen. Vaikka syöpädiagnoosien määrä onkin vuosien saatossa lisääntynyt rajusti, syöpäkuolleisuus on laskenut.

– Siinä mielessä tässä on lohdullisuuttakin. Todettuja syöpiä saadaan hoidettua paremmalla ennusteella kuin takavuosina.

Lue myös: Lahtelaislähtöinen Eija-Riitta Korhola toipui aggressiivisesta syövästä – "Olen kiitollinen, haluan heti tarttua tärkeisiin asioihin"
 

Suomen Syöpärekisterin tuoreimmat syöpätilastot ovat vuodelta 2016. Tuolloin Päijät-Hämeessä todettiin 1 458 uutta syöpätapausta. Pitkäniemen mukaan luvuissa ei yleensä tapahdu rajuja hyppäyksiä vaikka vuosi vaihtuu, sillä syövän kehittyminenkin vie yleensä pitkään.

Koko maan tasolla naisten ylivoimaisesti yleisin syöpä on rintasyöpä, sitä todettiin lähes 5 000 naisella. Miesten selvästi yleisin syöpä on eturauhassyöpä, tapauksia on hieman yli 5 000.

Seuraavaksi eniten väestössä esiintyy paksu- ja peräsuolisyöpää, keuhkosyöpää ja ihosyöpää. Keuhkosyöpään sairastuneilla on edellä mainituista syövistä huonoin ennuste.

– Vaikka keuhkosyöpään voi sairastua myös ilman tupakointia, en ole ikinä edes harkinnut tupakan polttoa. Niin vahva näyttö sen haitallisuudesta on. Mutta en ole absolutisti, enkä kieltäydy suklaasta. Terve kohtuus kaikessa, se mielestäni toimii.

Mikä on totuus Tšernobylin onnettomuudesta?

Säännöllisesti esiin nousee teoria siitä, että Tšernobylin ydinonnettomuus vaikuttaisi edelleen Päijät-Hämeen syöpätapausten määrään. Villeimpien liikkeellä olevien väitteiden mukaan meille ei kerrottaisi totuutta asiasta tai että vaikutusta vähätellään.

On totta, että ydinonnettomuus aiheutti säteilylaskeumia muuta maata rajummin Padasjoella, Asikkalassa, Artjärvellä ja Nastolassa. Suomi jaettiin viisiportaiseen asteikkoon sen perusteella, millä alueella on vähiten ja millä alueella eniten radioaktiivista säteilyä. Padasjoki kuului vitosalueeseen, kun esimerkiksi Lahti kolmosalueeseen.

Kuva: Anssi Hietamaa

STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa. STUKin nettisivuilla kerrotaan aiheesta laajasti ja todetaan sekin, että ”tutkimuksessa ei saatu viitteitä siitä, että syöpäilmaantuvuus olisi kohonnut onnettomuutta seuranneena vuosikymmenenä tai sen jälkeen muuta maata enemmän alueilla, joille laskeumaa tuli eniten.”

– Tämä asia on selvitetty niin hyvin kuin rekisterien avulla vain voi. Ei ole löytynyt mitään evidenssiä siitä, että laskeuma olisi lisännyt meillä merkittävästi syöpävaaraa, Pitkäniemi sanoo.

Aidosti perinnöllisiä syöpiä vain viisi prosenttia

On arvioitu, että noin 40 prosenttia uusista syövistä voitaisiin välttää, jos ihminen korjaisi elämässään niitä asioita, joihin voi itse vaikuttaa. Pitäisi siis olla tupakoimatta, syödä terveellisesti, välttää ylipainoa ja liiallista alkoholinkäyttöä ja auringonottoa ja liikkua tarpeeksi. Jos uutisia lukee, saa harva se päivä tietää, kuinka melkein kaikki tuntuu aiheuttavan syöpää jauhelihan paistamista myöten.

Syöpiä saadaan hoidettua paremmalla ennusteella kuin ennen. Tilastojohtaja Janne Pitkäniemi

Pitkäniemi ymmärtää ihmisen tuskan.

– Vaara syövän saamisesta on kaikilla, mutta voimme yrittää pienentää riskiä sairastua syöpään omilla valinnoillamme. Karsinogeeni on tekijä joka aiheuttaa syöpää. Emme silti tiedä aina varmaksi sitä karsinogeeneille altistumisen määrää, joka aiheuttaa syöpään sairastumisen.

Pitkäniemen mukaan syy-seuraussuhteissa riittää vielä paljon selvitettävää. Esimerkiksi ympäristön ja geneettisen rakenteen yhteisvaikutusta syöpien synnyssä tutkitaan, ja paljon on vielä epäselvää. Aidosti perinnöllisiä syöpiä on vain viisi prosenttia kaikista syövistä.

– Ja siihen asti kun jotakin asiaa ei ole tieteellisesti tarpeeksi tutkittu, olen sen asian suhteen skeptikko.

Mikä vaikuttaa syövän syntyyn?

Syövän riskitekijät

Sisäiset tekijät: ikä, sukupuoli, elimistölle vieraiden aineiden aineenvaihdunta, periytyvät geenivirheet ja ei-periytyvät geenin toimintahäiriöt sekä ihotyyppi.

Elintapoihin liittyvät tekijät: tupakka ja alkoholi, epäterveelliset ruokatottumukset, ylipaino, liikunnan vähäisyys.

Työperäiset altisteet: monet kemikaalit, radioaktiiviset materiaalit ja asbesti

Ympäristön altisteet: esimerkiksi radon- ja UV-säteily sekä pienhiukkaset

Lähteet: Suomen Syöpärekisteri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, STUK
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi