Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hallinto-oikeus kumosi Kärkölän pormestarimalliin johtaneen päätöksen – mitä tapahtuu seuraavaksi?

Oikeuden mukaan kunnanhallituksen erottamiselle ei ollut laillisia perusteita. Pormestari Markku Koskinen oli vielä maanantaina ymmällään uutisesta.

Kärkölän pormestarina nyt reilun vuoden ollut Markku Koskinen. Arkistokuva. Kuva: Sami Kuusivirta

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on maanantaina annetun päätöksen mukaan kumonnut Kärkölän kunnanvaltuuston päätöksen yli vuoden takaa. Siinä valtuusto erotti silloisen kunnanhallituksen muodostaakseen kuntaan pormestarimallin.

Se, mikä käytännön merkitys hallinto-oikeuden päätöksellä on, on kokonaan toinen kysymys. Kunnan organisaatiovapaus on niin suuri, että periaatteessa kaikki voi jatkua toistaiseksi lähes ennallaan – valitettiin nyt tehdystä päätöksestä eteenpäin tai ei. Näin arvioi kunnallisoikeuteen perehtynyt tutkija Asko Uoti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Hallinto-oikeuden mukaan Kärkölän kunnanhallituksen erottamiselle ei ollut perusteita, sillä kuntalain mukaan luottamushenkilö on lähtökohtaisesti erottamaton sinä aikana, joksi hänet on valittu. Ainoastaan toimielimen lakkauttaminen, luottamuksen menetys tai rikollinen toiminta voisivat olla perusteita erottamiselle kesken toimikauden. Myös vaalikelpoisuuden menetys voisi olla erottamisperuste.

Mikään edellä mainituista kriteereistä ei hallinto-oikeuden mukaan kuitenkaan täyty Kärkölän tapauksessa. Näin siksi, että kunnanvaltuusto päätti erottaa kunnanhallituksen organisaatiomuutoksen perusteella.

Kärkölän pormestari Markku Koskinen ei osannut maanantaina kommentoida päätöksen seurauksia.

– Kuulen tästä päätöksestä nyt ensimmäistä kertaa. En ole itse nähnyt sitä. Voihan tällä olla laajempiakin seurauksia, mutta minun on nyt mahdotonta ottaa asiaan kantaa, kun en ole päätökseen tutustunut, Koskinen sanoo.

Suuri kysymys: Mikä paino päätökselle on annettava?

Kovin suppeat nuo hallinto-oikeuden perustelut ovat. Päätös kaipaisi laaja-alaisempaa kunnallisoikeudellista pohdintaa, sillä nyt se ei tarkastele lainkaan esimerkiksi valtuuston asemaa ja oikeuksia kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä. Voidaan sanoa, että valtuustolle kuuluva päätösvalta kunnan organisaation muutoksiin on siinä sivuutettu aika lailla täysin, Uoti sanoo.

Hän korostaa, ettei tunne kaikkia tapauksen taustoja, mutta sanoo päätöksen perusteluiden olevan niin niukat, että ne jättävät paljon kysymyksiä.

– Tässä jää avoimeksi ensinnäkin se, mikä paino tälle päätökselle olisi tarkkaan ottaen annettava. Pitäisikö kunnanhallituksen mittauttaa luottamuksensa? Sekään ei ole automaatio. Lainsäätäjä kun ei ole tällaisen tilanteen oikeudellista infraa tarkemmin säännellyt.

"Enemmistö päättää, mutta se pitää tehdä laillisesti"

Kärkölän pormestarimallin muodostaminen tammikuussa 2018 ei sujunut yksimielisesti. Päätös uuteen malliin siirtymisestä syntyi täpärästi, sillä ratkaisevassa valtuustokokouksessa 14 valtuutettua kannatti hallintomallin muutosta ja 13 vastusti. Kunnanvaltuutettu Matti Mäntylä (ps.) teki tuolloin valituksen Kärkölän kunnanhallituksen erosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

– Enemmistö päättää, mutta päätökset pitää tehdä laillisesti. Laillisuuden valvominen on luottamushenkilön tärkeimpiä tehtäviä. Olen ollut 34 vuotta valtuutettuna, ja olen tehnyt tämän yhden ainoan valituksen hallinto-oikeuteen laillisuusperusteilla, Mäntylä kommentoi maanantaina.

Mäntylä kuuli hallinto-oikeuden tuoreesta päätöksestä ESS:n toimittajalta.

– En minä mitenkään iloinen tästä päätöksestä ole. Mutta eihän se nyt voi mennä niin, että samassa kokouksessa erotetaan kunnanhallitus ja sitten pari pykälää myöhemmin valitaan samat ihmiset uudestaan. Erottamispäätöksen taustalla ei ollut luottamuspula eikä muukaan laillinen peruste.

Valitusmahdollisuus voi lykätä lopputulemaa pitkään

Kunnanhallitus vaati kunnanvaltuuston puolesta hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä. Se vetosi Kärkölän "haastavaan taloudelliseen tilanteeseen", minkä tähden kunnassa haluttiin vauhdittaa pormestarimalliin siirtymistä kesken vaalikauden. Mäntylä ei pidä tällaisia perusteita riittävinä, eikä pitänyt siis hallinto-oikeuskaan.

Asko Uotin mielestä organisaatiomuutokselle vaikuttaa olleen perusteensa.

– Tutkijanäkökulmasta katsottuna hallinto-oikeus korostaa tarpeettoman paljon luottamushenkilön muodollisoikeudellisen aseman pysyvyyttä, vaikka tosiasiassa ketään kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä ei edes vaihdettu. Kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta pääasiahan on, että kunta on toimintakykyinen, Uoti sanoo.

Lue myös: Olisiko Suomessa syytä valita kuntiin pormestarit suoralla vaalilla?
 

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asko Uoti sanoo melkeinpä toivovansa, että uudehkon pormestarimallin käytöstä saataisiin tässä tapauksessa KHO:n kanta, jo vastaisuudenkin varalta. Näin Mäntylä uskookin käyvän.

– Prosessissa menee se pari vuotta, ja sittenhän meillä onkin jo uudet kuntapäättäjät, Mäntylä sanoo.

Hallinto-oikeus kertoi maanantaisessa päätöksessään myös Mäntylälle maksettavista korvauksista oikeudenkäynnin vuoksi tehdystä työstä. Summaksi päätettiin 200 euroa.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi