Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ansaitseeko hyvä palvelu tippiä? Osaatko tipata, kun maksat kortilla?

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan tippimäärät ovat laskeneet, kun käteinen vähenee ja konetippaaminen koetaan vaivaannuttavaksi. Lahtelainen baarimikko on toista mieltä.

Baarimestari Mika Aromaan mielestä suomalaiset jättävät entistä useammin tippiä. Kuva: Sami Kuusivirta

Maksujen sähköistyessä ja käteisen vähetessä myös juomarahakulttuuri hakee muotoaan.

Kun yhä useampi maksaa ravintolalaskunsa – ja kaiken muun – kortilla tai maksusovelluksilla, ei taskuissa pyöri enää tippaamiseen sopivia kolikoita.

Yleistyvä tapa on, että laskun maksamisen yhteydessä korttimaksupääte kysyy asiakkaalta, haluaako hän jättää tippiä.

– On koneita, jotka kysyvät sitä heti maksutapahtuman alussa ja koneita, jotka kysyvät sitä vasta maksutapahtuman lopuksi, kertoo Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Suomessa ei kuitenkaan ole mitään kiinteää ja tavaksi muodostunutta tippikulttuuria, jossa juomarahaa jätettäisiin vaikkapa joku tietty prosenttiosuus laskun loppusummasta.

Moni kokeekin vaikeana tilanteen, jossa tippi pitäisi erikseen määrittää koneeseen.

– Harva on mitään prosentteja tottunut laskemaan tai vastaavaa. Meillä ei ole etikettiä tippiasiaan.

Uusi tilanne saatetaan kokea vieraaksi, kun tippiä ei jätetäkään pöydälle lähdön hetkellä.

– Meille on tullut jonkin verran yhteydenottoja siitä, että tipin pyytäminen koetaan painostavaksi, kun tarjoilija on siinä vieressä odottamassa, Aittoniemi kertoo.

Marianne Luukkonen ja Mervi Timonen jättävät mielellään tippiä, jos palvelu on erityisen hyvää. Kuva: Sami Kuusivirta

Hyvä palvelu ansaitsee tipin

Jos palvelusta tulee erityisen hyvä mieli, on mukava jättää juomarahaa. Näin ajattelevat iltapäiväviinille Lahden keskustaan pysähtyneet Marianne Luukkonen ja Mervi Timonen. He eivät ole Suomessa tottuneet tippaamaan aina, kun siihen olisi tilaisuus, mutta soisivat tavan yleistyvän täälläkin.

– Ravintoloiden pitäisi silloin kyllä panostaa palveluun enemmän. Mutta meillähän trendi kulkee melkein toiseen suuntaan eli itsepalveluun, Timonen sanoo.

Kortilla maksaminen ei naisten mielestä haittaa tipin antamisessa.

– Kyllä se on helppo hoitaa kortillakin, kun on tottunut. Ensimmäisen kerran, kun jätin tippiä korttimaksulla, tipin osuus loppusummasta oli vahingossa vain 13 senttiä, Timonen muistelee.

Baarimestari Mika Aromaan mielestä tippaaminen ei ole vähentynyt, vaikka korttimaksaminen on yleistynyt.

– Sanoisin, että tippaaminen on lisääntynyt. Aidosti hyvästä palvelusta jätetään kyllä tippiä niin baareissa kuin ruokaravintoloissakin.

Aromaa sanoo, ettei pahastu, vaikkei asiakas palkitsisikaan tipillä.

– On hyvä, ettei meillä toimeentulo sentään ole tipeistä kiinni.

Mika Aromaa sanoo, ettei ole pettynyt, vaikkei saisikaan tippiä. Kuva: Sami Kuusivirta

Maksupäätteitä pitää ohjelmoida

Juomarahan maksamisen yleisyydestä ei ole tiettävästi tehty tutkimusta, vaan asia on alan toimijoiden arvioiden varassa.

– Käteisen väheneminen on vaikuttanut siten, että tippimäärät ovat laskeneet, Aittoniemi toteaa.

Tilanne on sama muissakin Pohjoismaissa.

– Tätä mietitään alalla nyt yleisesti. Muualla Pohjoismaissa käteisestä luopuminen on ollut vielä Suomea nopeampaa.

Ravintolat joutuvat nyt pohtimaan, otetaanko tipit mahdollistavat maksupäätteet käyttöön vai ei.

– Maksupäätekoneet täytyy ohjelmoida erikseen, jotta tipin vastaanottaminen on yleensä edes mahdollista, koska tipit eivät mene yrityksen liikevaihtoon.

Yrityskohtaisesti myös päätetään, kuinka tipit jaetaan. Määrätäänkö ne koodilla tietylle tarjoilijalle vai laitetaanko ne yhteiseen pottiin jaettavaksi.

– Jossain ravintoloissa on tehty päätöksiä, että tipit mahdollistavia koneita ei oteta käyttöön lainkaan.

Eli tippaaminen harvenee näissä paikoissa samaa tahtia käteisen kanssa.

Verottaja voi tarkistaa

Aittoniemi kuitenkin muistuttaa, että Suomessa valtaosa ravintoloista on perinteisestikin sellaisia, joissa ei ole ollut tapana jättää juomarahaa.

Esimerkiksi lounaalla tai ketjuravintoloissa harvoin tippiä jätetään, vaan se on paremminkin korkeatasoisten illallispaikkojen juttu. Jos niidenkään.

– Aikoinaan huippuravintoloissa on saattanut olla jopa vetovoimatekijänä, että saadaan paljon tippiä. Toki huippuravintoloissa palkatkin ovat kovempia.

Suomessa tipeistä kuuluu maksaa verot. Kun tipit siirtyvät korttipäätteille, automatisoituu ennakonpidätyksen maksaminen.

– Verottajan on todella helppoa jatkossa tarkistaa, että tipit on ilmoitettu. Voihan se kirpaista hetken, kun saatu summa vähän pienenee, mutta sen voi ajatella niinkin, että silloin se kerryttää sitä eläkepottia.

Maksupäätteet täytyy ohjelmoida erikseen, jotta tippejä voi vastaanottaa. Kuva: Niko Jouhkimainen

Nuori polvi on tottunut tippeihin

Aittoniemi sanoo, että varsinkin alle 40-vuotiaat ovat Suomessakin jo melko tottuneita tippaajia.

– Matkaillaan paljon, ollaan kansainvälisiä.

Juomarahojen jättäminen on myös suhdanteista kiinni. Jos taloudellinen tilanne on hyvä, jätetään helpommin tippiä.

– Tämä näkyy varsinkin yritysasiakkaiden kohdalla. Se on selvä merkki ajasta.

Eli perinteisen shampanjaindeksin lisäksi voidaan puhua tippi-indiksistä talouden käänteiden ennustajana.

Mutta milloin jättää tippiä ja minkä verran?

Juuri sen verran kuin haluaa ja juuri silloin kuin palvelu ja ruoka on ollut sellaista, että kokee tipin jättämisen tarpeelliseksi.

Suomessa juomarahalla ei ole samanlaista kulttuurillista- ja taloudellista merkitystä kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.

Vaikka Aittoniemi edustaa työnantajatahoa, pitää hänkin selvänä, että systeemi, jossa tipit ovat osa palkkamallia on huono, vaikka tippaaminen sinällään on kannatettava ilmiö.

– Jos merkittävä osa palkasta koostuu tipeistä, kuten joissakin maissa on tapana, ei järkevää eläkettä pääse kertymään.

ESS.fissä kysyttiin viime viikolla, annatko tippiä. Vastaajista 23 prosenttia vastasi myönteisesti. Vastauksia tuli 1 032.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Olli Sorjonen
olli.sorjonen@karjalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi