Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kärkölän talousnäkymät synkkenivät

Viime vuoden tilinpäätös oli odotetusti reilusti tappiollinen.

Kärkölä tekee Opintien koulussa tiivistyskorjauksia sisäilmaongelmien helpottamiseksi. Edessä on myös uusien tilojen rakentaminen. Kuva: Mikko Kivelä

Uudistuneet kriisikuntakriteerit ajavat Kärkölän kunnan vaikeaan tilanteeseen. Kärkölän ongelmia lisää valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen.

Sote- ja maakuntauudistuksen kariutuminen oli pettymys koko maakunnalle. Päijät-Häme olisi voittanut selvästi uudistuksessa Pormestari Markku Koskinen

Kunnan viime vuoden tilinpäätös on 0,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä ei tullut yllätyksenä. Kärkölä on välttänyt kriisikunnaksi joutumisen kiinteistöjärjestelyillä, joiden ansiosta kunta voi tehdä vuosien ajan tappiollisia tuloksia.

Lue myös: Yhtymä julkisti vaikean vuoden tilinpäätöksen – monissa palveluissa hoitoon pääsy nopeutui

Kunnan taloustilanteen ajateltiin helpottuvan valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä vuonna 2021, kun palveluiden rahoituksen oli määrä siirtyä maakunnan vastuulle. Uudistuksen lykkääntyminen tai mahdollinen peruuntuminen tietää Kärkölälle hankaluuksia.

– Sote- ja maakuntauudistuksen kariutuminen oli pettymys koko maakunnalle. Päijät-Häme olisi voittanut selvästi uudistuksessa, pormestari Markku Koskinen (Kärkölä-ryhmä) toteaa.

"Kuntaliitoksesta ei ole keskusteltu"

Kriisikuntakriteereissä huomioidaan vuodesta 2022 alkaen muun muassa kuntakonsernin vuokra- ja leasingvastuut. Koskisen mukaan tämä voi tarkoittaa, että Kärkölän velat nousevat nykyisestä 9,4 miljoonasta eurosta jopa yli 25 miljoonaan euroon.

Muutoksesta noin 5 miljoonaa johtuu tasejärjestelystä, jossa kiinteistöjä myytiin pankille ja vuokrattiin takaisin kunnan käyttöön. Lisäksi kunnan taseeseen tulisi hyvinvointiyhtymän vuokravastuita.

Kuva: Anssi Hietamaa

– Kuntayhtymän vuokravastuut ovat yli 300 miljoonaa euroa, mistä meidän osuutemme on 10 miljoonaa. Todennäköisesti se pystytään hoitamaan sillä tavalla, että se ei tule kirjanpitoon, Koskinen ennakoi.

Mahdollisen kuntaliitoksen tarpeellisuudesta Kärkölässä ei Koskisen mukaan ole keskusteltu.

– Toimia täytyy tehdä ja pyrkiä siihen suuntaan, että talous ja elinvoima kohentuvat. Kunnan kehittäminen jatkuu.

Kouluissa korjauksia

Koskisen mukaan Kärkölä voi selvitä ongelmista vain hyvinvointia lisäämällä ja verotuloja kasvattamalla. Kunnan kiinteistöt ovat hänen mukaansa olleet säästöjen takia luvattoman heikolla hoidolla.

Sitaatti

Kärkölä joutuu investoimaan uusiin kouluihin ja korjaamaan sitä ennen Opintien koulua.

– Meillä on ollut kouluissa sisäilmaongelmia. Todennäköisesti joudumme tekemään päätöksiä investoinneista. Vaihtoehtoja ei oikein ole.

Kärkölän viime vuoden tulos oli hieman ennakko-odotuksia parempi. Maksuosuus Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle oli lähes 0,6 miljoonaa euroa ennakoitua pienempi. Menot alittuivat myös opetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja teknisissä palveluissa. Verotuloja ja valtionosuuksia kunta sai 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alun perin arvioitiin.

Vuosikate kattoi vain neljäsosan poistoista. Tappiollisen tilinpäätöksen jälkeen kunnan taseeseen jäi ylijäämää 3,9 miljoonaa euroa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi