Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lastensuojelun tarve kasvoi Päijät-Hämeessä – "Perustason mielenterveyspalvelut ovat musta aukko"

Lapsiperheille pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen palveluita.

Kodin ulkopuolisen hoidon hoitopäivät kasvoivat lastensuojelussa seitsemän prosenttia vuodesta 2017. Kuva: Mirja Hussain

Lastensuojelun ja muiden lapsiperhepalveluiden tarve kasvaa Päijät-Hämeessä, vaikka syntyvyys on laskussa.

Ison muutoksen aikaansaaminen vie aikaa. Sosiaali- ja perhepalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg

Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna maakunnassa yhdeksällä prosentilla. Uusia huostaanottoja tehtiin viime vuonna 80, kun vuotta aiemmin luku oli 58.

Huostaanotoissa näkyvät sekä lasten että vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, kertoo sosiaali- ja perhepalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

– Tyypillinen tilanne on, että pitkittyvän työttömyyden ja taloudellisten ongelmien ympärille alkaa rakentua muita sosiaalisia ongelmia. Myös vanhempien erot ja jaetun vanhemmuuden haasteet kuormittavat monia, hän toteaa.

Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu voi Forsbergin mukaan selittyä sillä, että ilmoituksen tekemisen tärkeyttä on korostettu.

Laitoshoidon osuus kasvoi

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää ei viime vuonna onnistuttu vähentämään. Kodin ulkopuolisen hoidon hoitopäivät kasvoivat seitsemän prosenttia ja laitoshoito yli kymmenen prosenttia.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osalta huolestuttavaa, että laitoshoidon osuus kasvoi. Laitoshoito on todella kallista.

Lapsiperheiden palveluita pyritään parantamaan Lape-muutosohjelmalla, jossa painottuvat ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelut.

– Ison muutoksen aikaansaaminen vie aikaa. Erityisesti perhekeskustoiminnalta odotetaan paljon, jotta korjaavan työn tarve saataisiin pysyvästi lasku-uralle.

Lue myös: Lahden eteläisen lähiklinikan jatko tarkasteluun – "Voisiko kokonaisuuden katsoa tehokkaammin ilman, että hoidon saanti häiriintyy"
 

Lapsiperheiden koteihin vietävissä palveluissa ja muissa varhaisen tuen palveluissa on pyritty siihen, että jonot olisivat korkeintaan tilapäisiä. Forsbergin mukaan apua ja tukea annetaan mahdollisimman pienellä kynnyksellä ja oikea-aikaisesti.

Toimialajohtaja näkee lapsiperheille tarjottavissa palveluissa edelleen puutteita.

– Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut ovat musta aukko meillä Päijät-Hämeessä. Hankalinta on, että muu palvelujärjestelmä ei pysty puuttuvaa mielenterveyspalvelua paikkaamaan.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi