Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden eteläisen lähiklinikan jatko tarkasteluun – "Voisiko kokonaisuuden katsoa tehokkaammin ilman, että hoidon saanti häiriintyy"

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aikoo sopeuttaa talouttaan vuoteen 2022 ulottuvalla ohjelmalla.

Mehiläinen vastaa Lahdessa keskustan ja eteläisen lähiklinikan (kuvassa) avovastaanottopalveluista. Ulkoistussopimukset päättyvät vuoden lopussa. Kuva: Rebecca Lapveteläinen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aikoo sopeuttaa talouttaan vuoteen 2022 ulottuvalla ohjelmalla. Yhtymän tämän vuoden talousarviossa on arviolta 19 miljoonan euron suuruinen vaje, jota on erittäin vaikea kuroa umpeen yhden vuoden aikana.

Yhtymän toimialat ovat tähän sopineet noin 5,6 miljoonan euron suuruisista menoleikkauksista. Satunnaisia myyntituloja on lisäksi saatavissa parin miljoonan euron verran.

Yhtymähallitus linjasi maanantain kokouksessaan, että mahdollinen lisäsopeutuksen tarve arvioidaan maaliskuun talouslukujen perusteella. Kuntien kanssa käynnistetään neuvottelut, jotka käydään huhtikuun lopun kuntakohtaisten ennusteiden pohjalta.

Mehiläisen sopimukset päättyvät

Yhtymä totesi jo helmikuussa, ettei kuluvan vuoden talousarvioraamin puitteissa ole mahdollista ylläpitää nykyisen tasoisia palveluita. Palveluverkkoa tiivistetään toimitila- ja tukipalvelukustannusten vähentämiseksi.

Lahdessa keskustan ja eteläisen alueen lähiklinikat on ulkoistettu Mehiläiselle, mutta sopimukset ovat päättymässä tämän vuoden lopussa. Yhtymän tavoitteena on vähentää ulkoistetun toiminnan määrää.

Pääterveysasemaksi saneerattu kaupunginsairaala ja Launeella toimiva eteläinen lähiklinikka sijaitsevat vain parin kilometrin päässä toisistaan.

– En lähde sitä vahvasti ennakoimaan, mutta se on yksi asia, mitä pitää tarkastella. Voisiko kokonaisuuden katsoa tehokkaammin ilman, että asiakkaiden hoidon saanti häiriintyy, yhtymän terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialajohtaja Juhani Sand pohtii eteläisen lähiklinikan tilannetta.

Vuodeosastot keskittyvät Lahteen

Sandin mukaan ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne tukevat palveluiden järjestämistä.

– Varmaan yleisellä tasolla ollaan valmiita tarkastelemaan jonkun osoitteen käyttöä, mutta lääkärit ja hoitajat tarvitaan kuitenkin palvelutarpeen hoitamiseen. Toiminnasta emme ole valmiita tinkimään, vaan sitä pitäisi vahvistaa.

Nastolaan suunnitellaan nykyisen terveysaseman korvaamista uudisrakennuksella. "Tämä huomioidaan osana palveluverkkoa", valmistelutekstissä todetaan.

Lue myös: "Aluksi pitää kuunnella, mistä kenkä puristaa" – hyvinvointiyhtymän uusi muutosjohtaja Asko Saari aloittaa pestissään huhtikuussa
 

Vanhustenhoidossa vähennetään vuodeosastohoitoa ja lisätään kotiin vietäviä palveluita. Jatkossa vuodeosastot toimisivat vain keskussairaalassa ja Jalkarannan Jalmarissa.

– Vuonna 2021 loppuu Hollolan Salpakankaan vuodeosasto. Osa paikoista siirtyy Jalkarantaan Jalmariin ja osa siirretään tehostettuun palveluasumiseen. Seuraava asia on Orimattilan vuodeosasto, jonka tilanteesta ei ole vielä virallista päätöstä tehty, ikääntyneiden ja kuntoutuksen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen kertoo.

Digipalveluita koteihin

Yhtymän taloutta on tarkoitus oikaista myös uudella palvelumallilla, jossa itsepalvelumahdollisuudet lisääntyvät ja tarve hakeutua kiinteisiin toimipaikkoihin vähenee.

Ensisijaisia sote-toimipaikkoja ovat kodit, joista käsin asioita voi hoitaa esimerkiksi chat-palveluiden ja etädiagnostiikan avulla. Automaatio, robotit ja mobiililaitteet otetaan laajempaan käyttöön.

Sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeää asiakkaiden tavoittamiseksi, huomauttaa yhtymän perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg.

– Moni nuori elää ihan toisenlaisessa maailmassa kuin mihin palvelujärjestelmä on rakennettu. Palveluiden uudelleenmuotoilua on uskallettava tehdä.

Milloin yhtymän asiakas voi varata netin kautta ajan lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle?

Toiminnasta emme ole valmiita tinkimään. Toimialajohtaja Juhani Sand

– En uskalla luvata, koska se on käytössä, mutta tämä on yksi yhteisistä tahtotiloista. Osittain asia liittyy tietojärjestelmiin ja osittain toimintatapojen yhtenäistämiseen, Sand vastaa.

Yhtymän talouden seurannassa on ollut pahoja puutteita. Nyt taloudenpidon kulttuuria yhtenäistetään.

– Selvää on, että pitää sopeuttaa. Palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat väistämättä. Niiden tasapainoa haetaan, Sand ennakoi.

Rahoitusvaje yhä olemassa

Päijät-Hämeen sote-palveluissa on muutaman vuoden takaisen laskelman mukaan 40 miljoonan euron suuruinen rahoitusvaje, joka valtakunnallinen sote-uudistus olisi toteutuessaan helpottanut.

Sitaatti

Sandin mukaan vaje on edelleen olemassa, vaikka yhtymän kulut kasvoivat viime vuonna enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin.

– Eksakteja lukuja ei ole, mutta suunta on sama edelleen. Olemme selkeästi alle keskiarvon. Siinä mielessä ei ole ihme, että välillä rahaa kuluu enemmän kuin kuntien näkökulmasta olisi mahdollista.

Rakenteet valmiina

Vuosien ajan valmisteltu sote- ja maakuntauudistus kaatui maaliskuun alussa. Päijät-Hämeessä hyvinvointiyhtymän perustamisella varauduttiin ennakoituun muutokseen, jossa sote-palvelut oli määrä siirtää maakunnan vastuulle.

Sandin mukaan yhtymä jatkaa työtään ja palveluiden kehittämistä.

– Sote-valmistelu tulee jollain tavalla jatkumaan, kun seuraava hallitus saadaan muodostettua. En usko, että täällä tehty työ on mennyt millään tavalla hukkaan, hän arvioi.

Forsbergin mielestä Päijät-Hämeessä luotu yhteistyörakenne ei ole riippuvainen valtakunnallisen soten kohtalosta.

– Kuntien kanssa pitää tehdä yhteistyötä.

Kuosmanen huomauttaa, että Päijät-Hämeessä sote-uudistuksen rakenteet ovat jo valmiina.

– Olemme keskittyneet perusasioihin ja vähentäneet eriarvoisuutta. Kunnille ja yhtymälle tuo varmasti yhteistä motivaatiota, että nykymallilla mennään vielä useampi vuosi.

Kuosmasen mielestä maakunnan etu olisi, että kaikki kunnat olisivat mukana myös perustason sote-palveluissa.

– Mielelläni toivotan tervetulleiksi myös Heinolan ja Sysmän mahdollisimman pikaisesti.

Kuva: Anssi Hietamaa
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi