Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Miten ja keille Lahtea pitäisi markkinoida? "Tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta, rohkeutta, tekoja ja päätöksiä näkyvämmiksi"

Valtuuston kokouksetkin voi valjastaa imagotyöhön. Matkailun uusi vaihde on Western Lakeland. Muusikko arvostaa kulttuuria ja koiraystävällisyyttä.

Bisnes-Lahtea mainostettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuona 2015. Kuva: Niko Ikonen

Onko Lahti hiomaton timantti, peräti näkymätön jakokivi vai vain pikkukaupunki muitten joukossa? Lahtelainen Aleksi Salminen johtaa helsinkiläistä kauppakeskus Rediä ja näkee, että kotikaupunkia voisi markkinoida isommin pääkaupunkiseudulle.

ESS kysyi eri-ikäisiltä markkinoinnin asiantuntijoilta, mitä Lahden markkinoinnissa nyt tapahtuu ja mitä voisi tapahtua. Lisänäkemystä tuo paikkakunta, josta he ovat kotoisin.

Tekoja ja näkyvyyttä

Lahtelaisen mainostoimisto Ilmeen johtaja Joona Kallinen muistuttaa, että markkinoinnissa ei ole pikavoittoja.

– Yksittäisillä sloganeilla (iskulauseilla) ei saavuteta pysyvää tulosta. Tuloksellinen markkinointi vaatii taustalleen suunnitelman. Yksittäisinä toimenpiteinä parasta markkinointia ovat teot ja tekojen näkyvyys.

Hän vakuuttaa, että Lahdessa on jo saatu paljon hyvää aikaan: matkailu on kasvanut huomattavasti isojen tapahtumien myötä.

Hiukan yllättäen hän nostaa esiin myös suorana videoitavat kaupunginvaltuuston kokoukset, ei niinkään kokousten sisällön vuoksi vaan avoimuuden eleenä.

– Se on tekona kiinnostava: asukkaita osallistetaan.

Lahti Business Region esittäytyi paikallisten yritysjohtajien kasvoilla Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä vuonna 2015. Kuva: Ladec

Toinen lahtelainen erikoisteko on syksyllä alkava Kulkukauppa eli henkilökohtainen päästökauppa. Molemmat ovat aivan uusia, erityisiä ilmiöitä ja siten vahvoja markkinointitekoja. Sen sijaan mielikuva urheilukaupungista saattaa olla jo hiukan kulunut.

Varsin näkyvä teko on nyt kehätien rakennustyömaa. Pitäisikö se reunustaa Lahtea markkinoivilla kylteillä?

– Autoilevat lahtelaiset eivät ehkä ole oikea kohderyhmä lisätä tunnettuutta ulkopaikkakuntalaisissa.

– Ensin on tunnistettava kohderyhmä ja miettiä, missä kanavissa he liikkuvat ja sen mukaan valita oikeat mediat. Jos halutaan houkutella lapsiperheitä muuttamaan Lahteen, merkittävä kanava ovat esimerkiksi sosiaalisen median ryhmät.

Yritysten houkuttelussa Kallinen käyttäisi hyväkseen täkäläisten yritysten hyvää verkostoa ja yhteistyötä.

– Nyt tarvittaisiin markkinointiin lisää suunnitelmallisuutta, rohkeutta, tekoja ja päätöksiä näkyvämmiksi.

Pullonkaulana on raha, hän tietää.

Joona Kallinen, 39, on syntyisin Kärkölästä.

Yliopisto on huomattu

Lahden ammattikorkeakoulu jakoi opiskelijoille Lahti Survival -selviytymispakkauksia vuonna 2015.

Kuntien omistama Lahden Seudun Kehitys oy Ladec tekee töitä yritysten houkuttelemiseksi ja perustamiseksi Lahteen. Työpaikat tietenkin houkuttelevat myös työntekijöitä Lahden seudulle – mutta myös toisin päin.

– Yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa, muistuttaa johtaja Tomi Tura.

Tänä vuonna Lahden seudun markkinoinnissa käytetään kahta uutuuskorttia: kehätietä ja yliopistoa. Kehätie parantaa entisestään Lahden seudun oivallista liikenteellistä sijaintia. Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston käynnistyminen puolestaan on jo huomattuja se selkeästi kiinnostaa, hän vakuuttaa.

– Koko ajan on myös menossa jatkuva syöttö laajalle kohderyhmälle. Olemme aina käyttäneet paljon yritystarinoita tukenamme.

Kohderyhmänä ovat toisaalta yritykset, jotka hakevat parempaa sijaintipaikkaa tai halvempia tiloja esimerkiksi varastoilleen. Toisaalta esimerkiksi it-alan yritykset etsivät osaavaa työvoimaa. Niille yliopiston laajentuminen on tärkeää.

Markkinoinnin vaikutus näkyy aina vasta viiveellä. Tura vakuuttaa, että Lahti on viime vuosina jo saatu nostettua pääkaupunkiseudun vaihtoehtojen listoille. Silti on realismia, etteivät vakiintuneet yritykset hevin kokonaan muuta toiselle paikkakunnalle.

– Meidän kautta tulee vuosittain 10–20 yritystä. Ne tekevät sijoituspäätöksensä nykyisin nopeasti, ja siksi niitä varten pitää olla valmiita tontteja varastossa.

Tomi Tura 45, on lähes paljasjalkainen lahtelainen

Monta reittiä matkailijoille

Tupla-Allegro-junat toivat Lahteen venäläisiä lomanviettäjiä tammikuussa. Kuva: Katja Luoma

Näkyvintä Lahden seudun markkinointia maakunnan ulkopuolella on matkailumarkkinointi. Se vaatii kuitenkin monikärkiohjuksen, kuvailee toimitusjohtaja Raija Forsman Lahti Regionista. Yhtiö on 10 päijäthämäläisen kunnan omistama matkailuyhtiö.

– Yksittäisille matkailijoille markkinoimme yritysten matkailupalveluita Visit Lahti -brändillä. Yritys- ja kokousmatkailussa teemme henkilökohtaista myyntityötä ja kansainvälisesti toimimme Visit Finlandin (valtion matkailuyksikkö) kanssa yhteistyössä.

Lisäksi Visit Lahti -houkutukset on lajiteltu kolmeen teemaan: luonto, kulttuuri ja liikunta. Näiden sisään puolestaan on leivottu paketteja, joita matkailija voi ostaa verkkokaupan netin kautta. Kaikissa toimissa korostuu entistä enemmän digitaalisuus, Forsman korostaa.

– Teemme myös yhteistyötä Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen kanssa. Meillä on yhteinen Western Lakeland -matkailukokonaisuus, joka näkyy erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Matkailussa on jo harpottu eteenpäin.

– Visit Lahti on ollut aktiivisesti näkyvillä vasta 4–5 vuotta, mutta jotain on ilmeisesti saatu aikaan yhdessä yritysten kanssa, koska viime vuonna esimerkiksi hotelliyöpymisiä oli ennätysmäärä. Lahden hotellien käyttöaste on kasvanut tänä aikana 40 prosentista 55:een eli jopa yli maan keskiarvon.

Forsman kaipaa nyt ehdottomasti uusia hotellihuoneita Lahteen.

– Matkailu elinkeinona kasvaa ja lähimatkailun suosio nousee, mukaan lukien Venäjä. Emme pysty vastaamaan kasvuun ilman uutta kapasiteettia. Koska täällä viimeksi nähtiin uusi hotelli-investointi? Helsingissä ja Tampereella niistä kerrotaan lähes joka päivä.

Raija Forsman, 57, on kotoisin Vilppulasta Pirkanmaalta.

Turisteja Aleksanterinkadulle

Ironman-kisa toi Lahteen huipputason kuntoilijoita viime keväänä. Kuva: Aku Isotalo

Markku Veijalainen on matkailu- ja ravintola-alalla pitkään toiminut konsultti ja Respa-yhtiön toimitusjohtaja. Hänen ensimmäinen neuvonsa matkailumarkkinointiin on yhteistyö Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kanssa.

– Yhteistyön puuttuminen on saamattomuutta. Ei matkailija tule ulkomailta "Lahteen" vaan tälle alueelle. Esimerkiksi Saimaalla on jo pitkään ollut yhteistyöalue.

Veijalainen ei kaipaa lisää hotellihuoneita, vaan lisää käyttöä olemassa oleville ja enemmän hyötyä saapuvista yöpyjistä. Lahdessa on ajoittain pulaa majapaikoista isojen tapahtumien aikaan, mutta Veijalainen muistuttaa, että ne täyttävät hotellit vain pienen osan vuodessa. Muita syitä tulla Lahteen on esimerkiksi Sibeliustalon tarjonta.

Veijalainen opastaisi turisteja Vesijärven rantaan ja sieltä keskustaan ja hyppyrimäkiä ihmettelemään.

– Tämä on hyvän näköinen kaupunki ja pääkatu on kiinnostava.

Markku Veijalainen, 75, on kotoisin alunperin Tyrvännöstä, nykyistä Hattulaa, sittemmin Helsingissä.

Muusikko arvostaa koirakaupunkia

Summer Up -festivaali kokosi Lahteen suuret joukot nuoria viime vuonna. Kuva: Aku Isotalo

Muusikko ja näyttelijä Minja Koski julkaisi toisen levynsä Näytän missä asun kuukausi sitten.

Itse hän asuu Lahdessa, jonne muutti Kuhmosta vuonna 2002. Syynä oli teatteriopiskelu Lahden kansanopistossa.

– Teen töitä freelancerina, joten työt vievät ympäriinsä, mutta tukikohtana Lahden Onnelantie on ihana! Siellä on myös työhuoneeni, jossa teen musiikkia, hän kertoo sähköpostihaastattelussa.

– Arvostan sitä, että takapihalta voi päästä metsään koiran kanssa. Myös Lapakiston ja muiden luonnonpuistojen läheisyys on plussaa. Lahessa minulle muita tärkeitä ja iloa herättäviä paikkoja ovat muun muassa Ravintola Torvi, Kino Iiris, Teatteri Vanha Juko, galleriat, kivijalkakaupat ja koiraystävälliset ravintolat.

– Arvostan suuresti kaikkia tahoja, jotka elävöittävät kaupungin kulttuurielämää aktiivisuudellaan. Esimerkiksi Kaupungin äänet, Reel Lahti ja Lahti Block Party ovat hyviä esimerkkejä tästä. Lahtelaiset ovat usein aitoja, hieman ironisella huumorilla varustettuja, eivätkä he tärkeile turhan paljon.

Koski luottaa markkinoinnissa kulttuurin vetovoimaan:

– Palauttaisin taideopetuksen Lahteen: taideinstituutin, musiikin laitoksen sekä Muotoiluinstituutin elokuvalinjan. Panostaisin myös enemmän kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden suojelemiseen. Iso osa puutaloalueista on jyrätty, mutta jäljelle jääneistä tulisi pitää huolta.

Minja Koski, 36 on kotoisin Kainuun Kuhmosta

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi