Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Jos kunnissa ajateltaisiin vain rahaa, asukkaiksi otettaisiin ainoastaan työssäkäyvät, terveet ja varakkaat

Päijät-Hämeessä on jopa kuusi kuntaa, joissa kuntalainen vie koko elämänsä enemmän euroja kuin tuo. Lahtelainen muuttuu tuottavaksi vasta 93-vuotiaana.

Lahdessa vuonna 2017 syntynyt keskimääräinen kuntalainen muuttuu tuottavaksi vasta 93-vuotiaana. Kuntatalouden kannalta puhutaan kuntalaisen hinnasta. Kuva: Antti Sepponen

Jos pelkkää rahaa tuijotetaan, kuntien kannattaisi houkutella asukkaikseen terveitä ja varakkaita työssäkäyviä sekä sellaisia lapsiperheitä, joissa äidit hoitavat lapset kotona. Näin kunta saa asukkaasta eniten taloudellista hyötyä. Kunnan tehtävänä on kerätä sen verran tuloja kuntalaisilta, että tulot kattavat menot.

Käytännössä esimerkiksi Lahdessa vuonna 2017 syntynyt keskimääräinen kuntalainen muuttuu tuottavaksi vasta 93-vuotiaana. Kuntatalouden kannalta puhutaan kuntalaisen hinnasta.

– Hinta kertoo, kuinka monta vuotta esimerkiksi nyt Lahdessa syntynyt ja ikänsä asuva kuntalainen vuoden 2017 keskimääräisillä tuloilla ja menoilla kaupungissa asuu, ennen kuin hänen eri lähteistä keräämänsä tulot ylittävät menot. Tarkastelu on tietysti teoreettinen, eihän kukaan edes halua asua koko ikäänsä Lahdessa, mutta osoittaa kuitenkin palvelurakenteen kustannusrakenteen yksilön tasolla, sanoo Eero Laesterä, kunta-alan konsulttiyhtiö Perlaconin hallituksen puheenjohtaja.

Laesterän mukaan muuttovoittoa tavoittelevan kunnan on hyvä tietää, minkälaiseen asukasvirtaan kannattaa panostaa tai jos joku asukasvirta korostuu, kuinka juuri tämän asukasvirran rahoitus kattaa menot. Hän sanoo, että mitä edullisemmat nuorten ikäryhmien palvelut kunnassa ovat ja mitä paremmat kuntalaisten tulot ovat, sitä aiemmin kuntalainen nousee kunnan näkökulmasta ”tuottavaksi”.

Lahtelaisten tuloissa näyttäisi olevan parantamista. Perlaconin hallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä

– Käsitehän on tässä yhteydessä kamala. Tässä rinnastetaan rajut markkinatalouden käsitteet inhimillisenä pidettyyn kuntaelämään. Paha kyllä, kun euroilla loppupelissä operoidaan ja vaikka keksittäisiin inhimillisemmät käsitteet, ei asia muutu mihinkään.

Naiset kotiin hoitamaan lapsia, kustannukset alas?

Kuva: Anssi Hietamaa

Päijät-Hämeessä on jopa kuusi kuntaa – Hartola, Orimattila, Heinola, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä – joissa ei päästä koskaan plussan puolelle kuntalaisen kokonaistuottavuuden kannalta. Lahtelaisen lisäksi asikkalalainen nousee plussalle yhdeksänkymppisenä, mutta Hollola on pieni poikkeus maakunnassa. Hollolalainen muuttuu kokonaistuottavaksi jo 62 vuoden iässä.

– Alueella Heinola on ainoa, jonka kustannusrakenne oli vuonna 2017 kokonaisuudessaan pakkasella, ja esimerkiksi Lahti pääsi plussalle, mutta sen palvelurakenne suhteessa tuloihin on kuitenkin melko kaukana siitä, mitä kustannusrakenne suhteessa tuloihin voisi olla. Lahdessa iso osa asiaa on myös siinä, että lahtelaisten tuloissa näyttäisi olevan parantamista, Laesterä sanoo.

Toissavuonna pakkasella oli 148 suomalaiskuntaa. Heikentäviä tekijöitä voivat olla asukkaiden korkea ikä, alhainen koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkea sairastavuuskerroin.

– Varsinkin jos kunnassa on paljon lapsia ja rakenne on kallis, on vaikea saada kokonaisuutta positiiviseksi. Jos kuntaan tavoitellaan lapsiperheitä, pitää yksikkökustannuksen olla edullinen, jotta kunta hyötyy. Jos nuorten ikäryhmien palvelurakenne on kallis, pitää vanhempien olla hyvätuloisia.

Nuorimmissa ikäluokissa eniten maksaa varhaiskasvatus. On myös tiettyjä kuntia, joissa 0–6-vuotiaat ovat kunnan kannalta jopa nettotuottavia.

– Valtio maksaa melko hyvät valtionosuudet ikäryhmän perusteella ja sillä perusteella, että lapset yleensä hoidetaan kunnan päivähoidossa, mutta näissä kunnissa äidit hoitavat suuret lapsiperheensä kotona.

Hollolassa pienin työttömyys ja eniten korkeakoulutettuja

Hollolan viime vuoden hyvää tulosta saattaa selittää esimerkiksi se, että työttömyys on ollut jo useamman vuoden Hollolassa maakunnan alhaisinta.

Perlaconin mukaan ikäryhmät, jotka maksavat eniten palveluista veroina käyttävät keskimäärin vähiten kunnan varoja. Toisin sanoen työikäiset elättävät muita ikäryhmiä.

Tilastokeskuksen ansiosta tiedämme, että alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Hollolassa yli 18 prosenttia, kun esimerkiksi Lahdessa luku on alle 15 ja Heinolassa vajaat 12. Suurimmat valtionosuudet saadaan yläasteikäisistä.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen on tutustunut Perlaconin raporttiin. Hänen mukaansa yksiselitteistä analyysiä tuottavuusvaihtelusta ei voi tehdä, mutta tilastojen valossa Hollola poikkeaa tulorakenteessa hieman ylöspäin käytännössä kaikissa ryhmissä: palkansaajissa, eläkeläisissä ja elinkeinon harjoittajissa.

– Menoissa poiketaan vastaavasti alaspäin. Hollolassa myös korkeakoulutettujen taso on maakunnan korkein. Selittävänä tekijänä oli myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen edullinen palvelurakenne.

Rahkosen mukaan kunnalla on vähäisessä määrin niin sanottuja ”rönsyjä”.

– Olemme keskittyneet perustehtäviin ja niiden mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon matalalla organisaatiorakenteella.

Lue myös: ESS kysyi neljältä poliitikolta, miten Lahti saa lisää asukkaita vai onko väkiluvun nousu edes välttämätöntä – näin he vastasivat
 

"Kaikkialla ei voi olla idyllisiä pieniä palvelupisteitä"

Koko maan tasolla hyvin meni esimerkiksi Suomen pohjoisimmalla kunnalla Utsjoella. Perlaconin mukaan kunta keräsi tuloja noin 1 300 euroa per asukas menoja enemmän.

Ilta-Sanomat ja Yle kertoivat hiljan, että Utsjoen kunta on sijoittunut koko maan parhaaksi vanhusten hoitoa ja elinoloja mittaavassa vertailussa. Utsjoella kotihoito toimii, lääkkeitä käytetään vähän ja myös tehostettu palveluasuminen saa kiitosta.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Sievin kunnassa on tuottavia kuntalaisia. Sievissä asuva tuottaa tappiota vasta ikäihmisenä, lapsuudessakin vain maltillisesti. Perlaconin arvio syistä tuottavuuden taustalla on erittäin edulliset nuorten palvelut suhteessa suureen valtionosuuteen sekä erittäin nuori väestön ikärakenne. Sievi on Utsjoen tavoin pieni kunta, Sievissä on noin 5 000 asukasta.

Plussalle jäi tunnetusti hyvinvoivan Kauniaisen ohella myös iso kaupunki, nimittäin Helsinki.

Laesterän mielestä kuntalaisen kannalta olennaista olisi tunnistaa juuri se, että kustannusrakenteen on oltava linjassaan, jotta kokonaisuus voisi toimia.

– Kaikkialla ei voi idyllisiä pieniä palvelupisteitä, vaikka ne olisivat niin mukavia ja eri tavoin hyviksi perusteltavissa – jos kustannusrakenne ei ole kohdallaan, on kerättävä kuntalaisilta lisää euroja, jotta kokonaisuus pysyy pinnalla. Esimerkiksi Lahden tilanne alkaa olla sellainen, että tulojen lisäys voi olla piankin paikallaan, jos rakenne ei oikene.

Miten hinta laskettiin?

Laskelmat kuntien avuksi

Jokaiselle kunnalle ja jokaiselle iälle on laskettu nettokustannus, mikä sisältää:

Tulot

Kuntakohtaiset peruspalveluiden valtionosuudet – kohdistettavissa ikäluokille

Kuntakohtaiset OKM:n valtionosuudet – kohdistettavissa ikäluokille

Kuntakohtaiset toteutuneet tuloverot ikäluokittain verottajan tietokannan mukaan

Kiinteistöverot

Yhteisöverot

Menot

Kunnittain ja palveluittain nettokäyttökustannus – kohdistettavissa ikäluokille

Lähde: Tuomas Hanhela, Perlacon
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi