Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Asikkalan talous vankistui jälleen – "Normaali hyvä vuosi"

Talousjohtaja Aapo Pispan mukaan Asikkala on valmis isoon kouluinvestointiin ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun.

Asikkala uudisrakentaa Vääksyn yhteiskoulun 16 miljoonalla eurolla. Kuva: Pirjo Kamppila

Asikkalan taloustilanne on vakaa, vaikka Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän menot ylittyivät viime vuonna noin 350 000 eurolla. Ylijäämää kertyi noin 700 000 euroa eli 250 000 euroa talousarviossa ennakoitua enemmän.

– Kahden taloudellisesti poikkeuksellisen hyvän vuoden jälkeen vuosi 2018 oli normaali hyvä vuosi, talousjohtaja Aapo Pispa luonnehtii kunnan tilinpäätöstä.

Yhtymän ylityksestä huolimatta kunnan käyttötalousmenot alittuivat noin miljoonalla eurolla. Verotuloja saatiin ennustettua vähemmän.

Investointeja tehtiin ennakoitua vähemmän, koska Vääksyn yhteiskoulun peruskorjauksen suunnitteluun ja Vääksystä Vierumäelle kulkevan kevytväylän rakentamiseen varatut rahat jäivät käyttämättä.

Yhteiskoulun peruskorjaus vaihtui uuden koulun rakentamiseen, johon käytetään lähivuosina 16 miljoonaa euroa.

Ikääntymiseen varauduttu

Kuva: Anssi Hietamaa

Pispan mukaan Asikkala on valmis isoon kouluinvestointiin ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun. Valtakunnallisen sote-uudistuksen kaatuminen oli Päijät-Hämeen kunnille ikävä uutinen, koska laskelmien mukaan maakunta olisi saanut lisää rahaa palveluiden järjestämiseen.

Asikkala ei kuitenkaan ole laskenut sen varaan, että sote-menot pienenisivät.

– Nyt palataan normaaliin tilanteeseen. Ikääntymisen myötä kustannukset tulevat kasvamaan. Asikkalassa kuten muuallakin Päijät-Hämeessä on iäkästä väestöä. Se on iso haaste, Pispa sanoo.

Lainamäärä kasvaa

Kunnan taseessa on 10,9 miljoonaa euroa aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä. Kunnan lainamäärä pieneni viime vuonna. Asikkalalla on velkaa vajaat 1 300 euroa asukasta kohti, kun kuntien keskiarvo on noin 3 000 per asukas.

Uusi koulu toteutetaan elinkaarimallilla, jossa rakentaja ottaa vastuun rakennuksen kunnosta todennäköisesti 20 vuoden ajaksi.

– Toinen asia on, rahoitetaanko hanke leasingillä vai otetaanko lainaa. Todennäköisesti emme mene leasingmalliin, koska kunnan velkamäärä ei nouse tämänkään jälkeen kohtuuttomaksi, Pispa ennakoi.

Yksin emme voi mitään. Asikkalan talousjohtaja Aapo Pispa

Asikkalan väkiluku pieneni viime vuonna noin sadalla hengellä. Väestökato on ongelma kaikissa Lahden ympäristökunnissa.

– Viimeiset Suomea koskevat ennusteet ovat hirveitä. Syntyvyys on pudonnut todella paljon, Pispa huomauttaa.

Pispa korostaa, että Asikkala tarvitsee menestyäkseen kaupunkiseudun muita kuntia.

– Asikkala, Hollola, Orimattila ja Heinola ovat Lahden kanssa samassa veneessä. Meillä on mahdollisuus Lahden kyljessä napata oma osamme, kun vain saataisiin koko seudun tilanne paranemaan. Yksin emme voi mitään. Yhteistyöavaukset kuten Ladecin täysjäsenyys ovat mielestäni välttämättömiä.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi