Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Maataloustuella kehitetään myös tuhkan käyttöä – Lamkilla yhteensä kuusi hanketta

Lamk hallinnoi muun muassa Luonto kaikille -hanketta, jossa tavoitteena on kehittää Päijät- ja Kanta-Hämeen luontomatkailukohteiden esteettömyyttä. Kuva: Aku Isotalo

Suomen Metsäkeskus ja Lahden ammattikorkeakoulu saivat vuonna 2018 suurimmat maataloustuet Päijät-Hämeessä.

Tilanne ei ollut uusi. Kärkikaksikko oli sama jo edellisvuonna, josta Metsäkeskuksen tukisumma lähes kaksinkertaistui 3,7 miljoonaan euroon.

Muun muassa tiedotukseen ja kehittämiseen käytettävä hanke- ja yritystuki kirjautui Lahteen, joka on Metsäkeskuksen kotipaikka.

Laajasti eri puolilla maata toimiva Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Toiminnan päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.

Lamkin tuki pienentyi

Lahden ammattikorkeakoulun saama maataloustuki oli hanke- ja yritystukea eli samaa lajia kuin Metsäkeskuksen tuki.

– Lahden ammattikorkeakoululla oli käynnissä vuonna 2018 kuusi Maaseuturahaston hanketta, kertoo TKI-palvelujohtaja Petra Vainio.

Vuoden 2018 avustukset muodostuivat näiden ja osittain myös vuonna 2017 päättyneistä hankkeista. Euromäärän pieneneminen johtui Vainion mukaan rahaston hankkeiden pienenemisestä.

Viime vuonna Lamkin hankkeiden kautta kiertyi maakuntaan runsaan puolen miljoonan euron maataloustuki, joka jäi kuitenkin runsaat 200 000 euroa pienemmäksi kuin vuosi sitten.

Hankkeissa tehtiin monenlaista kehittämistyötä alueen ja koko Suomen hyväksi, kertoo Vainio mainiten muutamia esimerkkejä.

Arvo-tuhka eli tuhkan uudet arvoketjut maarakentamisessa on hanke, joka tuottaa tietoa ja osaamista uuden lainsäädännön mukaisista mahdollisuuksista hyödyntää tuhkaa maarakennustoiminnassa. Tavoite on edistää yhteistyötä, vähähiilistä toimintatapaa ja liiketoimintamahdollisuuksia Päijät-Hämeessä.

Palma-hanke puolestaan kehittää maaseudun palveluyritysten toimintaa tuomalla yrittäjille "ymmärrystä palvelumuotoilun, käyttäjälähtöisyyden ja digitaalisen markkinoinnin merkityksestä palveluita kehitettäessä".

Projektissa on mukana sekä kokeneita yrityksiä että kehittyviä maaseudun matkailu- ja palveluyrityksiä Päijät- ja Kanta-Hämeestä.

Lisäksi Lamk hallinnoi muun muassa Luonto kaikille -hanketta, jossa tavoitteena on kehittää Päijät- ja Kanta-Hämeen luontomatkailukohteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Alueiden yrityksiä autetaan tuotteistamaan ja markkinoimaan esteettömiä luontomatkailupalveluitaan.

Kuva: Anssi Hietamaa

Sonnirokki-tila nousi kärkeen

Viljelijätuissa maakunnan kärkipaikan otti Kalle Jaakkola Padasjoelta 353 000 eurolla. Keinuhongan tila tunnetaan lihakarjastaan, ja brändiä tukee myös Sonnirokki-festari.

Monena vuonna tukikärjessä olleen Matti Vuorisen toiminta näyttää nyt jakaantuneen kahteen lähes yhtä suureen osaan. Maatila Vuorinen oy Hollolasta oli listan kakkonen liki 298 000 eurolla. Matti Vuorinen oli nyt kahdeksas 263 000 eurolla. Vuotta aiemmin suurviljelijä henkilökohtaisesti 456 000 euroa.

Sonnirokki monipuolistaa suuren Keinuhongan tilan toimintaa Padasjoella.

Kymmenen kärkeen pääsi Päijät-Hämeessä 238 000 eurolla, kun vuotta aiemmin summa oli 247 000 euroa.

Nykyiset maataloustuet ovat EU-ilmiö. Tuet ovat korvausta siitä, että tuottajahinnat vuonna 1995 unioniin liittymisen myötä laskivat.

Maataloustuki maksetaan Suomessa noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Runsaat puolet on kansallista tukea, hieman alle puolet tulee EU:lta.

Tukilajeihin kuuluvat muun muassa luonnonhaittakorvaukset, luomu- ja ympäristötuet.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi