Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Suomalaiset hoivaavat omaisiaan eniten Euroopassa

Mitä tehdä, jos vammaisen lapsen elintärkeä apuväline rikkoontuu keskellä yötä? Kuva: Janne Ranne

Sote-uudistuksen kaatuminen ei ollut hyvä uutinen omaishoitajille. Syynä on, että valtion jakama tuki omaishoitajille ei nyt päädy tarkoitettuun osoitteeseen, vaan hukkuu kuntien yleisbudjettiin. Aihe nousi esille tiistaina järjestetyssä Päijät-Hämeen omaishoidon maakuntapäivässä.

– Päijät-Hämeen kunnat saivat viime vuonna valtiolta (omaishoitajille) 2,9 miljoonaa euroa, mutta se ei näy missään. Kunnat saavat itse päättää rahan käytöstä, sitä ei ole mitenkään korvamerkitty, selvitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) valtuustossa istuva Yrjö Mattila (sd). Hän on valtuustossa yksi Asikkalan edustajista.

Kaatuneessa sote-mallissa raha olisi virrannut suoraan valtiolta maakuntaan.

Viralliseksi omaishoitajaksi on Päijät-Hämeessä vaikea päästä, sillä hoidettavalta vaaditut kriteerit ovat ilmeisesti koko maan tiukimmat. Tätä selittää se, että yhtymässä otettiin käyttöön Lahden tiukat normit, kun yhtymän yhteisestä tasosta sovittiin vuoden 2017 alussa.

– Käytännössä hoidettavan pitää olla sänkyyn hoidettava. Mutta säästö osuu omaan nilkkaan: kun palveluita ei saa kotiin, asumispalveluita tarvitaan enemmän. Laitoshoito on 3–4 kertaa kalliimpaa kuin laitoshoito.

– Väitöskirjassa on tutkittu, että säästöä saadaan yli kaksi miljardia euroa vuodessa, tiesi Mattila.

Kunta päättää tuesta

Omaishoitajaliiton järjestöpäällikkö Merja Puronen muistutti, että omaishoitajuus on paljon laajempi ilmiö kuin viralliset omaishoitajat.

– Suomalaiset hoitavat läheisiään eniten Euroopassa Joka viides yli 15-vuotias auttaa läheistään. Tilanteet ovat monimuotoisia ja hoidettavia on vauvasta vaariin. Hoitajia on nuorista, jopa alaikäisistä ikäihmisiin. Haasteena on, miten moninaisuus tulee esiin hoitotuen kehittämisessä.

Tällä hetkellä ongelma on esimerkiksi se, että virallisenkin omaishoitajan saama tuki riippuu kotikunnasta. Puronenkin harmittelee maakuntamuotoisen soten kaatumista.

– 18 maakuntamallia olisi ollut parempi kuin yli 300 kuntamallia. Tämän eteen tehtiin valtavasti työtä kunnissa ja järjestöissä sotea odotellessa.

Ilmeisesti kunnissa myös lykättiin omaishoidon sopimuksia sotea odotellessa.

– Omaishoito on edullisin hoitomuoto, mutta se ei houkuttele, jos oheen ei synny palvelukokonaisuutta.

Hoitoon perheeseen

Ikääntyneiden palveluiden kehitysjohtaja Anu Olkkonen-Nikula oli pahoillaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tiukoista ehdoista päästä viralliseksi omaishoitajaksi. Syynä on rahapula, hän selitti.

– Jos saataisiin 6–8 miljoonaa euroa lisää, saataisiin löysemmät kriteerit. Maakuntamalli olisi tuonut maakuntaan 40 miljoona euroa lisää valtion rahaa.

Jotain uutta hyvää on sentään luvassa: Päijät-Hämeessä käynnistellään ikääntyneiden perhehoitomallia, jossa hoidettavat asuvat hoitajan kotona koko- tai osa-aikaisesti. Hoitajia rekrytoidaan parhaillaan.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi