Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viime vuoden veronkorotus tuli Lahdelle tarpeeseen – uutta ei haluta edes ajatella

Yhtymän maksuosuuden kasvusta vain puolet selittyi väestötekijöillä ja inflaatiolla. "Ei ole perusteita sille, että yhtymän menot voisivat kehittyä samalla tavalla kuin viime vuonna", sanoo konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Lahden eteläinen kehätie on maan suurin meneillään oleva tiehanke. Kuva: Anssi Hietamaa

Lahden talous ei viime vuonna suistunut raiteiltaan, vaikka Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän menot ylittyivät 15 miljoonalla eurolla. Tiistaina julkistettu kaupungin tilinpäätös näyttää niukkaa 0,5 miljoonan euron ylijäämää.

Lahden maksuosuus hyvinvointiyhtymälle kasvoi 18,3 miljoonalla eurolla eli 5,2 prosentilla edellisvuodesta. Kasvu olisi ollut vieläkin suurempi, ellei yhtymä olisi myynyt omaisuuttaan.

– Ilman myyntejä Lahden maksuosuuden lisäys olisi ollut 21 miljoonaa, Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen huomauttaa.

Veroa nostettiin

Lahden taloustilannetta kohensi rakennusliike Hartelan kanssa loppuvuodesta solmittu Starkin alueen maakauppa. Toimintamenoissa syntyi säästöjä.

Ei ole perusteita sille, että yhtymän menot voisivat kehittyä samalla tavalla kuin viime vuonna. Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen

Kaupungin verotulot kasvoivat edellisvuodesta yli 12 miljoonalla eurolla, mikä selittyy pääosin kunnallisveron nostolla. Lahden veroprosentti 20,75 on suurten kaupunkien korkein. Mäkisen mielestä korotus oli oikea ratkaisu.

– Osasimme ennakoida joitakin asioita, joiden edessä useampi iso kaupunki tulee olemaan. Lahden talous kestää vertailun kokoluokkamme kaupunkien kanssa, hän toteaa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Hallintomenot kasvoivat yhtymässä

Mäkinen varoitteli viime syksyn valtuustoseminaarissa uusista veronkorotuspaineista, jotka realisoituvat, ellei yhtymän menojen kasvua saada kuriin. Hän huomauttaa, että väestötekijöiden ja inflaation johdosta kustannukset saisivat kasvaa 2,6 prosentilla vuodessa.

– THL on laskenut, että Lahdessa palvelutarve kasvaa ikääntymisestä johtuen 1,1 prosenttia vuodessa. Inflaatio on myös 1,1 prosenttia. Lahden väestönkasvu oli viime vuonna 0,4 prosenttia.

Yhtymän menojen kasvusta puolet selittyy aivan muilla tekijöillä.

– Tilintarkastusyhteisö BDO:n selvitys antoi osviittaa, että osa kasvusta on ihan hallintomenojen kasvua. Näyttäisi siltä, että puolet menojen kasvusta meni lahtelaisten palvelutarpeen tyydyttämiseen ja toinen puoli käytännössä enemmän tai vähemmän hallintotoimintaan, Mäkinen sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa

"Keinot löydettävä"

Konsernipalvelujohtaja ei halua ajatella vaihtoehtoa, että Lahti joutuisi ensi syksynä päättämään uudesta veronkorotuksesta.

– Ei ole perusteita sille, että yhtymän menot voisivat kehittyä samalla tavalla kuin viime vuonna. Nyt on löydettävä yhdessä keinot yhtymän kanssa. Rahat on käytettävä palvelutarjontaan. Silloin kustannukset eivät laukkaa niin voimakkaasti, Mäkinen painottaa.

Viime vuonna Lifecare-potilastietojärjestelmän ongelmat aiheuttivat yhtymälle miljoonien eurojen vahingot. Nyt vaikeuksien uskotaan olevan ohitse.

– Tietotekniikan ulkoistaminen Provincialta (Fujitsulle) on yksi keino järjestää toiminta tehokkaasti.

Investoinnit tapissa

Lahden vuosikate aleni edellisvuodesta, mutta kattoi kuitenkin poistot. Kaupungin taseessa on edellisvuosilta kertynyttä ylijäämää 152 miljoonaa euroa.

Kaupungin viime vuoden lähes 118 miljoonan euron investointitaso on poikkeuksellisen korkea. Meneillään on ollut useita koulujen ja päiväkotien uudisrakennus- ja korjaushankkeita. Kaupunginsairaala on saneerattu uudeksi pääterveysasemaksi.

Eteläistä kehätietä, jonka työmaa on tällä hetkellä koko maan suurin tieurakka, Lahti rahoitti viime vuonna 26 miljoonalla eurolla.

– Paljon tehtiin palveluverkkoon perusinvestointeja, jotka mahdollistavat kaupungin kasvua tulevaisuudessa, Mäkinen toteaa.

Kaupunginsairaala on saneerattu Lahden uudeksi pääterveysasemaksi. Kuva: Pirjo Kamppila

Lainamäärä kasvaa

Pääosa investoinneista toteutettiin lainarahalla. Kaupungin omaan toimintaan otettua velkaa Lahdella oli viime vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa eli vajaat 2 400 euroa asukasta kohti.

Lisäksi Lahti on välittänyt lainoja tytäryhtiöilleen. Kaupungin koko lainamäärä on 797 miljoonaa euroa.

Tytäryhtiöt kuten Lahti Energia ja Lahti Aqua ovat myös lainanneet rahaa suoraan markkinoilta. Lahti-konsernilla velkaa on 1,16 miljardia euroa eli 9 600 euroa per asukas.

Mäkisen mukaan Lahden pitkäaikaisten lainojen vuosikustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa vuodessa.

– Yhtiöomistus tuotti meille viime vuonna 15 miljoonaa euroa osinkotuloja. Suurin hyöty tulee siitä, että konserni kokonaisuutena pystyy toteuttamaan tavoitteita paremmin kuin kaupunki yksin. Esimerkiksi Lahden Talot tuottaa asumispalveluita 8 000 asunnon verran.

Konsernipankkijärjestelyn takia Lahden velkamäärä on vertailuissa korkea.

– Oletus on, että kaikki kunnat toimivat samalla tavalla. Lahden kaupunki hyödyntää konsernia, mikä vaikeuttaa vertailua.

Henkilöstömäärä väheni

Lahden tavoitteena on pysäyttää velkaantuminen vuonna 2022.

– Se on haaste. Investointitasoa pystyttävä tuomaan alaspäin. Toisaalta merkittävä panostukset palveluverkkoon tulevat aika pitkälti tehtyä seuraavien 2–3 vuoden aikana. Väylä- ja infratarpeita tulee toki lisää, kun ajatellaan radanvarren alueen kehittämistä, Mäkinen ennakoi.

Lahden henkilöstömäärä väheni 114 henkilötyövuoden verran vuodesta 2017. Henkilötyövuosia oli 2 831. Henkilöstökustannukset alenivat 1,2 miljoonaa euroa.

Kaupungin väkiluku ylitti 120 000 asukkaan rajan. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT vahvisti toimintaansa Lahdessa.

– Meistä tuli virallisesti yliopistokaupunki. Sen statuksen merkitys on ehkä paljon suurempi kuin arjessa osataan kuvitella. Se on yksi kriteeri, kun investorit miettivät investointeja.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi