Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä sama trendi kuin koko maassa: ravintolaruuan myynti kasvussa, anniskelu ei – mitä hyvän tuloksen tehneillä festareilla tehdään toisin?

Suomessa on EU:n korkein tuopin hinta, mutta se ei voi olla ihmisten ainoa syy jäädä kotiin. Ravintola- ja matkailualan yrittäjät ja vaikuttajat pohtivat keskiviikkona Lahdessa keinoja vauhdittaa kaupankäyntiä.

Tarjoilija Jenni Koski otti vastaan Sibeliustalon ravintolan kassalla Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysingin, KOKO Lahden toimitusjohtajan Emilia Mäen, Kettu ja kana -ravintolan yrittäjän Pasi Jääskeläisen sekä MaRa:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemen. MaRa:n keskiviikkona Lahdessa järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin paikallisten yrittäjien ja vaikuttajien kesken alan näkymistä. Kuva: Juha Peurala

Pikaruoka maistui suomalaisille viime vuonna erityisen hyvin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo, että pikaruokaravintoloiden toimipaikkakohtainen liikevaihto kohosi 2018 nelisen prosenttia koko maassa. Kokonaisuudessaan pikaruokamarkkinoiden liikevaihto kohosi osaksi toimipaikkojen määrän lisääntymisen ansiosta noin yhdeksän prosenttia.

Muukin ravintolaruoka maistuu. Anniskeluravintoloiden ruokamyynti on ollut viime vuodet kasvussa myös Päijät-Hämeessä.

Tuoreita alueellisia tietoja ei ole saatavilla, sillä alkoholilain muutoksen jälkeen Valvira ei enää raportoi ravintoloiden ruokamyynnistä, ja alkoholimyynnistäkin vain puolivuosittain.

Yrittäjä Pasi Jääskeläinen heinolalaisesta Kettu ja kana -ravintolasta sanoo, että ruoka on käynyt kaupaksi alkoholia paremmin, ja ruuan osuus myynnistä kasvaa koko ajan.

– Siltaremontti on kiusannut meitä viimeiset kaksi vuotta, se on käytännössä vienyt kasvun pois. Mutta viime vuonna saatiin kaikesta huolimatta pientä kasvua. Muun muassa kesäteatterikävijät ja pohjoiseen matkaavat ovat meille potentiaalista asiakaskuntaa, Jääskeläinen sanoo.

Alkoholin osuus myynnistä on laskenut Kukossa ja Kanassa, ja trendi on sama koko maakunnassa ja maassa. Näin on ollut jo useamman vuoden ajan. MaRa:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi syyttää ilmiöstä Suomen korkeaa verotusta – meillä on EU:n kallein oluttuoppi.

Jos alvin lasku menisi läpi, alkoholiannoksen hinta laskisi yli 8 prosenttia. MaRa:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi

Lahtelaisen Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysing on sitä mieltä, etteivät korkeat hinnat voi olla ainoa syy siihen, että ihmiset jäävät Lahdessakin varsinkin arkisin mieluummin kotiin kuin lähtevät ravintolaan.

– Sama kysymys koskee matkailuakin. Mikä tai mitkä ovat ne syyt, että Lahteen kannattaa tulla tai ravintolaan lähteä? Usein Teerenpelissä oluella käyvä kuluttaa muitakin keskustan palveluja, käy vaikka syömässä. Jotenkin ihmiset pitäisi saada houkuteltua paikalle, Pyysing sanoo.

Kaiken takana on markkinointi. Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing sanoo, että esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä varsinkin Aasiaan matkaavat ostavat runsaasti Teerenpelin viskejä ja giniä. ”Varmasti kentältä ostettaisiin niitä vielä enemmän kuin nyt, jos ne ja muut suomalaiset laatujuomat saisi sinne nykyistä näyttävämmin esille”, hän sanoo. Taustalla Emilia Mäki. Kuva: Juha Peurala

"Festarit ovat osanneet uudistua"

Haluavatko ihmiset nykyään jotain erityistä, jotta he lähtevät liikkeelle? Vaikka väkevän alkoholin myynti muualla maassa laskee, festareilla sen osuus myynnistä oli viime vuonna kasvussa. Ruokakin myi festivaaleilla hyvin. MaRa:n mukaan kyse on yli viiden prosentin kasvusta ruuan ja alkoholijuomien myynnissä.

Anssi Pyysing arvioi, että uusi alkoholilaki vauhditti myyntiä festareilla, kun ihmisiä ei enää tarvitse ajaa pieniin karsinoihin juomaan. Hän sanoo, että laadukkaille tislaamotuotteille on Teerenpelissäkin selvä kysyntä, eikä enää voi puhua vain marginaaliryhmän hifistelystä.

KOKO Lahden toimitusjohtaja Emilia Mäki on sitä mieltä, että festarit ovat osanneet uudistua. Monet festarikävijät ovat saaneet tarpeekseen nuoruusiän kuravellitelttailusta, ja festivaaleille tullaan syömään ravintolatason ruokaa ja hyvää juomaa. Yökin vietetään mieluummin hotellissa kuin taivasalla.

– No onhan se selvää, että se on kivempi astella festareille punaista mattoa pitkin ja istua pöydän ääreen syömään kuin tarpoa mutavellissä, Pyysing jatkaa.

"Anniskelun alv 14:ään prosenttiin"

Lahti menetti oman ison festivaalinsa Summer Upin ainakin tulevalta kesältä, kun Nelonen Media Live ilmoitti tammikuussa jättävänsä tapahtuman järjestämättä taloudellisista syistä. Aittoniemi uskoo, että kalliita ravintolahintoja laskemalla myyntiä saataisiin kasvuun festareiden ulkopuolellakin. Anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on enää vajaat 11 prosenttia.

– Ravintola-alan palkat ovat matalat ja kannattavuus heikko, mutta tuotteiden hinnat ovat korkealla. Toisin kuin asiakkaat ehkä luulevat, ravintoloitsijalle ei juuri jää euroja käteen hintavasta oluttuopista, hän sanoo.

MaRa:n keskeinen tavoite kuluneella hallituskaudella oli alkoholilain muutos, ja Aittoniemen mukaan melkein kaikki MaRa:n toivomukset menivätkin läpi. Hiertämään jäi edelleen verotus, ja seuraavalla hallituskaudella MaRa yrittääkin ajaa anniskelun arvonlisäveron laskemista nykyisestä 24:stä 14:ään.

– Jos alvin lasku menisi läpi, alkoholiannoksen hinta laskisi yli kahdeksan prosenttia ja ravintolamyynti kasvaisi 127 miljoonaa euroa. Myös alan työpaikkojen määrä lisääntyisi huomattavasti.

Uutista päivitetty 14.3. klo 14.20. tarkemmilla tiedoilla pikaruuan myynnin kasvusta.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi