Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tiukka tilanne Hollolan illassa – kuinka moni myönsi yleisön ja tunnetun lastenpsykiatrin edessä joskus mokanneensa kasvatuspuuhissa?

Hollolalaiset vanhemmat kerääntyivät tiistaina Salpakankaan koululle puhumaan nuorista. "Vanhemmat kysyvät kaiken, mitä kysyä voi", sanoo Hollolan kirjastolta tavoitettu Jenny Soikkeli, 14.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore luennoi vetävästi vanhemmuudesta Hollolan Salpakankaan koululla tiistaina. Kuva: Sami Lettojärvi

Hollolan kirjastolla pelataan paskahousua. Kirjasto ja vieressä oleva marketti ovat vakiopaikkoja Jenny Soikkelille, Arttu Kotilaiselle ja Juho Niskalle. Soikkelin vanhemmat kysyvät todennäköisesti tänäkin iltana hyvin tarkkaan, missä hän on ollut ja kenen kanssa. Soikkelin mielestä vanhemmat hössöttävät nimittäin aivan liikaa.

– He kyselevät kyllä kaiken, mitä kysyä voi. Yritän vastata, mutta aina ei pysty, Soikkeli sanoo.

Kotilaisen mielestä Hollola on mukava kylä nuoren olla. Tekemistäkin on hänen mielestään tarpeeksi.

– Ei minusta nuorilla täällä hirveämpiä ongelmia ole, Kotilainen sanoo.

– Toisilla nuorilla menee hyvin, toisilla huonosti, Soikkeli täydentää.

Juho Niska, 13, Arttu Kotilainen, 16, ja Jenny Soikkeli, 14, pelasivat korttia Hollolan kirjastolla tiistaina. Nuorten mielestä Hollola on ihan mukava paikka oleskella noin nuoren näkökulmasta. Kuva: Sami Lettojärvi

Se paha tapa kasvattaa vain moittimalla

Nousetteko seisomaan, jos olette joskus sanoneet suutuspäissänne jotain sellaista, mitä olette myöhemmin katuneet? pyytää Raisa Cacciatore yleisöltä Salpakankaan koululla vain alle kilometrin päässä Hollolan kirjastosta.

Kaikki, yhteensä useita kymmeniä ihmisiä, nousevat ylös. Ei, me vanhemmat emme todellakaan aina käyttäydy niin aikuismaisesti kuin pitäisi.

Menossa on Mitä meidän lapsillemme ja nuorillemme kuuluu? -keskustelutilaisuus, jonka aluksi Cacciatore puhuu vanhemmuudesta. Hän sanoo, että nuori tajuaa heti aikuisen silmistä, mitä aikuinen hänestä ajattelee. Aikuisen ei pitäisi heti rynnätä neuvomaan lasta tai nuorta, jos nuori uskoutuu aikuiselle. Uskoutuminen on kunnianosoitus, mitalin arvoinen saavutus vanhemmalle. Nuoren tunne pitäisi jakaa, eikä yrittää päteä. Vaikka nuoren kertoma asia olisi aikuisesta kuinka järkyttävä tai kuohuttava tahansa, kaikenlaiset tunteet pitäisi hyväksyä. Ne järkyttävätkin.

Eikä saisi olla jatkuvasti moittimassa lasta. "Älä keiku tuolilla! Älä huuda! Älä koske siihen tahmaisilla käsillä!". Ei näin. Jospa kokeilisimme kehua välillä. "Oi, kuinka puuro maistuu sinulle tänä aamuna hyvin". "No nytpä teit tuon tosi hienosti". Ja niin edelleen.

Väestöliiton asiantuntijalääkäri, Vanhemmuuskeskuksen johtaja ja lastenpsykiatri Cacciatore saa hollolalaisilta vanhemmilta raikuvat aplodit.

Vanhemmat kuuntelivat puheenvuoroja keskittyneinä. Yleisöstä tosin todettiin, että paikalla on todennäköisesti niitä vanhempia, joita muutenkin kiinnostaa lastensa asiat. Miten tavoitetaan ne, joita ei kiinnosta? Kuva: Sami Lettojärvi

"Kysykää edes kahden viikon välein, mitä lapselle kuuluu"

Yhteisöohjaaja Tero Äijälä Hollolan vapaa-aikapalveluista sanoo, että nuorilla menee koko ajan paremmin. Äijälän mukaan joillakin nuorilla voi olla ongelmia päihteiden, koulun tai vanhempiensa kanssa, mutta pääsääntöisesti asiat ovat ihan hyvin. Mikä parasta, Äijälän mielestä nuoret pystyvät puhumaan aikuisten kanssa asioistaan avoimemmin kuin ennen.

– Takavuosina oli enemmän tabuja, ja nuoren kynnys puhua aikuiselle oli korkeammalla, hän sanoo.

Cacciatore on samaa mieltä, muutos on huomattava. Hän kuitenkin lisää, että moni tällä hetkellä itse lasta kasvattava ei välttämättä ole kokenut hyvää vanhemmuutta, ja se voi heijastua omaan vanhemmuuteen.

– Yksi kasvattaja ei ylipäätään koskaan riitä. Meidän pitää kasvattaa lapsemme yhdessä. Kysyä omalta lapselta ja lapsen kaveriltakin edes kahden viikon välein, mitä kuuluu.

Eihän se aina putkeen mene, kellään, mutta vanhempi voisi yrittää toimia aikuisemmin, hän vihjaa.

– Minkä se sille voi? Se on murkku. Ei se ole tilannut itseään tänne. Kun nuori rääkyy jotakin, toista hänen sanojaan rauhallisesti, tyynesti. Lopulta nuorta alkaa naurattaa papukaijan lailla puhuva äiti tai isä. Noin esimerkiksi.

Ja sitä ruutuaikaa pitäisi kenties rajoittaa

Hollolassa on kyselty oppilailta hyvinvoinnista, ja kyselyyn vastasi satoja lapsia ja nuoria. Tutkimustulokset eivät ole Äijälän mukaan tarpeeksi tieteellisiä julkaistavaksi mediassa, mutta ESS:n toimitus sai tutustua kyselymateriaaliin. Vastausten perusteella useimmat hollolalaiset lapset viettävät aikaa perheensä kanssa, vanhemmat ovat lasten mielestä kiinnostuneita heidän kuulumisistaan ja lapset pystyvät puhumaan asioistaan vanhempiensa kanssa.

Nuorten mukaan heidän vanhempansa tietävät varsin pitkälle myös sen, mitä nuori tekee sosiaalisessa mediassa ja kenen kanssa nuori yleensä liikkuu.

Vaikuttaa siltä, että vastoin vanhempien yleistä pelkoa kaikki ei ole sittenkään menossa päin prinkkalaa. Mutta:

– Sitten on tämä sosiaalisen median käyttö ja ruutuaika. On lapsia ja nuoria, jotka ovat jopa viisi tuntia päivässä tai enemmänkin netissä. Tämä on vaikea asia, sillä vuorovaikutustavat ovat muuttuneet perusteellisesti, ja nykyään nuoret ovat netissä. Kuka lapsi ja nuori ei haluaisi olla kavereidensa kanssa? Yksi tämän tiistaisen tilaisuuden tarkoitus onkin herätellä vanhempia kantamaan vastuuta siitä, miten paljon nuori älykännykkää räplää, Tero Äijälä sanoo.

Cacciatoren lisäksi Hollolassa kuultiin tiistaina muun muassa kouluterveydenhoitajaa, kolmen lapsen äitiä, poliisia, etsivää nuorisotyöntekijää ja rehtoria. Tilaisuuden järjesti Salpakankaan koulun vanhempainyhdistys Salkki ry.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi