Aiheet
Päijät-Häme

Turvapaikanhakijoitten kouluterveydenhuolto kunnissa ei ole toiminut - asiat on saatu nyt kuntoon Lahdessakin

Oikeusasiamiehen toimiston tarkastajat kiinnittivät huomiota viiltelytapauksiin Lahden vastaanottokeskuksen tehostetun tuen osastolla.

Oikeusasiamiehen tarkastuksessa Lahden vastaanottokeskuksen tehostetun tuen osastolle nousivat esiin useat itsensä vahingoittamistapaukset. Tilanne on viime kesästä parantunut. Kuva: Juha Peurala

Kouluterveydenhuolto Lahden vastaanottokeskuksessa "ei oikein toimi". Tällaisen viestin saivat oikeusasiamiehen toimistojen tarkastajat käydessään Lahden vastaanottokeskuksen tehostetun tuen (tetu) osastossa viime kesänä.

Tarkastajille kerrottiin, että kouluterveydenhuollon piiriin "ei ole aina suostuttu ottamaan" sellaisia koululaisia, jotka ovat vastaanottopalvelujen piirissä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan alaikäinen turvapaikanhakija on oikeutettu terveydenhuoltoon samoin perustein kuin muutkin lapset.

Oikeusasiamies pyysi vastaanottokeskusta ilmoittamaan, mihin toimiin se on tarkastushavaintojen perusteella ryhtynyt. Viime joulukuussa päivätyssä vastauksessaan keskuksen johto täsmentää, että tetu-osastossa kouluikäisiä lapsia ei ole.

Sen sijaan Lahden Talojen vuokra-asuntoihin hajasijoitettujen turvapaikanhakijoitten kohdalla kouluterveydenhuoltoa ei ole aina ollut saatavilla, vastauksessa todetaan. Apua on silloin tarjonnut vastaanottokeskuksen sairaanhoitaja. Jos koululainen tarvitsee jatkohoitoa, hänet ohjataan yksityisen palveluntuottajan puoleen.

Osa kunnista on järjestänyt kouluterveydenhuollon, osa ei. Minna Jussila, SPR

Tieto hämmentää kouluterveydenhuollossa

EOAM:n tarkastuspöytäkirja on päivätty viime lokakuulle. Siinä esitetyt havainnot eivät vastaa tämän päivän tilannetta.

– Alkuun saattoi olla sekavuutta. Kouluterveydenhuollossa on jo pitkään noudatettu stm:n ohjetta. Se on ollut käytäntö ainakin vuoden 2017 alusta lähtien, sanoo kouluterveydenhuollon palveluesimies Merja Niemelä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Hän kummeksuu tarkastuspöytäkirjaan kirjattua havaintoa.

– Ainakaan minulla ei ole tietoa, että koululaisille ei olisi annettu terveydenhuoltopalveluja.

Merja Niemelä viittaa stm:n kesällä 2017 julkaisemaan Kuntainfoon. Siinä kuntia muistutetaan velvollisuudesta järjestää kouluterveydenhuoltopalvelut alueensa oppilaitosten oppilaille. Niemelän mukaan stm ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos olivat antaneet ohjeita jo ennen Kuntainfon julkaisemista.

Tilanteesta ei ole huolissaan myöskään SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila.

– Osa kunnista on järjestänyt kouluterveydenhuollon, osa ei. Tarjoamatta jättämistä kunnat ovat yleensä perustelleet resurssipulalla.

Jos kunta syystä tai toisesta ei tarjoa palvelua, sen tarjoaa vastaanottokeskuksen terveyden- tai sairaanhoitaja tai yksityinen lääkäriasema. Hinta on melko sama palvelun tuottajasta riippumatta. Maksaja on aina sama eli Maahanmuuttovirasto.

Jussilan mielestä kouluterveydenhuollossa ei enää ole ongelmia tai ne ovat korkeintaan hyvin pieniä. Vastaanottokeskukset järjestävät palvelut hyvin eri tavalla. Yhdessä saattaa käydä yksityinen lääkäri, toisessa asiakas menee itse yksityiselle lääkäriasemalle.

THL kartoitti, kunnille selvityspyyntö

THL on kartoittanut, miten turvapaikanhakijoitten kouluterveydenhuolto on järjestetty. Sekin on todennut, että käytännöt ovat vaihdelleet eri kunnissa ja avi-alueilla. Se saattaa turvapaikanhakijat keskenään eriarvoiseen asemaan.

Tutkimus ei tuota tuoretta tietoa tilanteesta, sillä kysely on tehty loppuvuodesta 2017. Tuolloin joka viidennen kunnan alueella turvapaikanhakijalapsille tarjottu kouluterveydenhuolto oli suppeampaa kuin muille lapsille tarjottu. Tutkimusraportissa ei julkaistu kuntakohtaisia tietoja.

THL:n kokoamien tietojen pohjalta Valvira ja avit lähettivät niille kunnille selvityspyyntöjä, joissa turvapaikanhakijoiden neuvola- tai koulunterveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä todettiin puutteita.

Asiantuntijalääkäri Elina Seppälä THL:stä kertoo, että kuntien antamien vastausten perusteella palvelut ovat nyt lainsäädännön mukaiset.

– Näin myös Lahdessa, hän sanoo.

Itsensä vahingoittaminen yleistä

Tarkastuksessa kävi ilmi, että tetu-osastolla esiintyy paljon asukkaitten itsensä vahingoittamista. Yksin tarkastusta edeltävältä kuukaudelta oli kymmenen tällaista ilmoitusta. Asukkaat olivat muun muassa viillelleet itseään. Kaikki tapaukset olivat sattuneet iltakymmenen jälkeen.

Oikeusasiamies on kaivannut tietoa siitä, millä vakavuudella itsetuhoisuuteen on suhtauduttu.

Vastaanottokeskuksen johdon mukaan asukkaita kannustetaan kertomaan ahdistuksestaan myös yöaikaan, ja heidän kertomaansa suhtaudutaan vakavasti. Öisin tetussa on kaksi henkilökuntaan kuuluvaa sekä yksi vartija.

Minna Jussilan mukaan tapaukset ovat vähentyneet muun muassa kuntouttavan työtoiminnan avulla. Henkilökuntaa ei ole ollut tarpeen lisätä.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Lue seuraavaksi