Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Huumekasvien viljely kukoistaa yhä – Hämeen poliisi saa kasvattamoista vihjeitä viikoittain

Kuvan kasvattamo on rakennettu asunnon vaatehuoneeseen. Arkistokuva. Kuva: Poliisin arkisto

Huumekasvien viljely on yhä hyvin yleistä. Hämeen poliisin mukaan merkit eivät viittaa siihen, että kasvatus olisi vähenemässä.

Viimeaikaisten uutisten perusteella voisi kuvitella, että huumerikollisuus olisi keskittymässä koviin aineisiin. Poliisin omat sekä kansalaisten havainnot kertovat muuta.

– Kasvattamoista tulee vihjeitä viikoittain, sanoo ylikomisario Jouni Takala. Vihjeen voi antaa joko puhelimitse tai sähköpostitse.

Kasvattamoiden jäljille poliisi pääsee myös jokapäiväisessä työssään ottaessaan kiinni henkilöitä huumerattiepäilyn tai etsintäkuulutuksen perusteella ja tehdessään kotietsinnän.

Kansalaisilta tulevat vihjeet ovat Takalan mukaan hyvin harvoin aiheettomia. Ilmoitus tehdään tavallisesti siinä vaiheessa, kun porraskäytävään tunkevaa poltetun kannabiksen imelää hajua tai huumeasunnossa ramppaavia asiakkaita ei yksinkertaisesti enää siedetä.

Yleensä alle 10 kasvia

Kotikasvattamoissa on yleensä 4–8 kasvia. Sitä suuremmat kasvattamot vaativat jo erityisen tilan. Suurimmissa Hämeen poliisin paljastamissa kasvattamoissa on ollut toistasataa kasvia.

Yhdessä tapauksessa oikeus tuomitsi huumeiden kasvatusta varten hankitun kiinteistön menetetyksi valtiolle.

Viime kesäkuussa poliisi pani lopun yhdelle usean kymmenen kasvin kasvattamolle Hollolassa. Tekijä oli vuokrannut tarkoitusta varten vanhan omakotitalon.

Miestä vastaan on nostettu syyte muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Juttu käsiteltäneen oikeudessa kesään mennessä.

Huumausainerikos on törkeä, kun kasveista on saatavissa tuhat grammaa marihuanaa.

Rikosylikomisario Pälvi Suokas huomauttaa, että huumausaineen määrä ei ole aina laskettavissa yksistään kasvien lukumäärän perusteella, sillä markkinoilla on tarjolla kooltaan erilaisia lajikkeita.

Lisäksi rikollista kasvatustoimintaa harjoittavalla on samat riskit kuin muillakin viljelijöillä: sato voi tuhoutua, viivan alle jää vain pitkä miinus.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi