Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän taloudessa lähes 20 miljoonan euron vaje – "Palveluverkkoa joudutaan varmasti tarkastelemaan"

Lahden sote-menot ylittyivät viime vuonna 14,9 miljoonalla eurolla. "Tietojemme mukaan nousuprosentti on Suomen korkein", sanoo kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Lifecare-potilastietojärjestelmän ongelmat aiheuttivat hyvinvointiyhtymälle viime vuonna miljoonien eurojen lisäkulut. Nyt järjestelmän ja talouden seurannan pitäisi jo toimia. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä joutuu sopeuttamaan toimintaansa tuntuvasti lähivuosien aikana. Yhtymän kuluvan vuoden budjetissa on noin 19 miljoonan euron vaje huolimatta säästökeinoista, joita toimialat ovat tähän mennessä löytäneet vajaan kuuden miljoonan euron verran.

Noin puolet vajeesta kohdistuu Lahteen ja puolet ympäristökuntiin.

– Tämä perustuu olettamukseen, että palveluiden käyttö pysyy suunnilleen ennallaan, yhtymän vt. toimitusjohtaja Veli Penttilä toteaa.

Yhtymän hallitus keskittyy maanantain seminaarissaan talousasioihin. Penttilän mukaan yhtymä pyrkii pitkävaikutteisiin kustannustasoa alentaviin ratkaisuihin.

– Palveluverkkoa joudutaan varmasti tarkastelemaan, hän ennakoi.

Budjetti ylittyi 18 miljoonalla

Yhtymän toimintakulut ylittyivät viime vuonna 18 miljoonalla eurolla alkuperäisestä talousarviosta. Ylitys kohdistui pääosin Lahteen, jonka sote-menot paisuivat 14,9 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmiksi.

– Lahden maksuosuus kasvoi viime vuonna 5,2 prosenttia. Ilman satunnaisia tuloja kasvu olisi ollut 6,2 prosenttia, kaupunginjohtaja Pekka Timonen toteaa.

Olemme samaa mieltä siitä, että kasvu-ura on kestämätön. Yhtymän vt. toimitusjohtaja Veli Penttilä

Timonen pitää kasvuvauhtia kestämättömänä.

– Ennakkotiedot kertovat, että muissa sote-yhtymissä on suurta vaihtelua. Pienimmillään ollaan alle kahdessa prosentissa ja suurimmillaan lähellä meitä. Tietojemme mukaan Lahden nousuprosentti on Suomen korkein.

– Olemme samaa mieltä siitä, että kasvu-ura on kestämätön, Penttilä sanoo.

"Ei mitään pyhää kohdetta"

Kuva: Jani Keronen

Yhtymän taloustilannetta esiteltiin Lahden päättäjille keskiviikkona pidetyssä valtuustoinfossa.

Pasi Karjalainen (sd.) kysyi palveluverkon tarkasteluun viitaten, miten Nastolan uuden terveysaseman suunnittelu ja sijoituspaikan valinta etenevät.

– Jos hanke etenee, kummankin tontin (Rakokivi tai kirkonkylä) kanssa voidaan elää, Penttilä vastasi.

– Siellä oli vielä, että jos hanke etenee – niin sehän etenee, Karjalainen kysyi.

– Kyllä se etenee, Penttilä sanoi.

Timonen huomautti, että talouden haasteet edellyttävät isoja tarkasteluja koko maakunnan tasolla.

– Sellainen vaihtoehto ei ole realistinen, että mikään ei muutu ja kustannukset saadaan alas. Muutosta on jatkettava ja valittava oikeat ja hyvät toimet. Yhtymän ideana on toimia kokonaisuutena eikä pelkästään yhden kunnan tai kaupungin näkökulmasta.

Penttilän mukaan palveluverkkoa tarkasteltaessa "kaikki yksiköt otetaan framille".

– Ei siellä mitään pyhää kohdetta ole. Lopputulosta ei voi vielä sanoa.

Kaksi vuotta tarvitaan

Timonen arvioi, että Lahden sote-menojen huiman kasvun taittamiseen tarvitaan kaksi vuotta.

– Pika- ja hätätoimenpiteet ovat huonompia kuin ne, jotka pitkäjänteisesti ja aidosti vaikuttavat. Kahden vuoden perspektiivissä olisi realistista tarkastella asioita.

Timosen mukaan kyse ei ole säästöistä siinä mielessä, että kustannukset nousevat joka tapauksessa.

– Kyse on siitä, miten yhtymän kanssa hyvässä yhteistyössä hallitsemme kustannuksia. Nousukulma ratkaisee taloudellisen puolen hallinnan. Viime vuoden nousukulmaa Päijät-Hämeen kunnat eivät kestä.

Saatavuus koetaan hyväksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan sote-palveluiden tarve on Päijät-Hämeessä seitsemän prosenttia keskimääräistä korkeampi. Menot puolestaan ovat neljä prosenttia alle koko maan keskimääräisen tason.

Toisaalta THL:n raportin mukaan palveluiden saatavuus koetaan Päijät-Hämeessä hyväksi.

– Päijät-Hämeessä kaikki palvelut ovat hyvällä tai kohtalaisella tasolla. Tämän perusteella palveluiden saatavuus ei suuressa kuvassa ole meidän ongelmamme, Timonen tulkitsee.

– Keskeinen johtopäätös on, että THL:n arvion mukaan Päijät-Hämeessä kulujen pitäisi nousta vuoteen 2030 mennessä hieman vähemmän kuin maassa keskimäärin.

Lahden sote-menot

15 miljoonan ylitys

Lahti oli varannut sote-palveluihin viime vuonna 354 miljoonaa euroa, mutta rahaa kului lähes 369 miljoonaa.

Yhtenä syynä oli hyvinvointiyhtymän strategia- ja tukipalveluiden menojen ylittyminen 8 miljoonalla eurolla. Ongelmia oli etenkin Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönotossa.

Lahdessa erikoissairaanhoidon käyttö lisääntyi. Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi 17 prosenttia.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä kasvoi 16 prosenttia. Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelun hoitopäivät lisääntyivät.

Vuodeosastohoito väheni 20 sairaansijan verran.

Viime vuonna yhtymän talouden seurannassa oli pahoja puutteita. Tiedot olivat vajavaisia ja niistä puuttui keskeisiä menoja tai toteutumatta jääviä tuloja.

Nyt pahimmat ict-ongelmat on voitettu. Potilastietojärjestelmä toimii, mikä mahdollistaa kustannusten ennustamisen ja raportoinnin.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi