Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden konserttitalon torniosa uuden asunto-osakeyhtiön omistukseen – kohdetta aletaan rakentaa asuinkäyttöön mahdollisimman pian

Hankkeen vuosikausien seisominen on ollut kaikille osapuolille kohtuuton tilanne, kokee sijoituksen tehnyt turkulainen yksityisyrittäjä.

Lahden konserttitalon keskeneräinen torniosa kunnostetaan asumiskäyttöön. Kuva: Mirja Hussain

Vuosia keskeneräisenä seisseen Lahden konserttitalon asuinosan omistus siirtyy uuden asunto-osakeyhtiön nimiin. Yhtiö rakentaa torniosan asumiskäyttöön. Kaupat solmi turkulainen kiinteistöalan yksityisyrittäjä Olli Lakka. Hän kertoo, että tulevan osakeyhtiön omistajakuviot eivät ole vielä täysin selvillä.

– Hiukan on vielä auki, millaisella kokoonpanolla tulemme yhtiön omistamaan. Minulla on pääasiassa yksi sijoittajakumppani, jonka kanssa kunnostamme kiinteistökohteita Etelä-Suomessa, Lakka kertoo.

Uusi omistajataho käy parhaillaan läpi torniosan aiempia rakennussuunnitelmia.

– Arvioimme niiden ajantasaisuuden ja sen, tyydyttävätkö suunnitelmat meitä. Tavoitteena on saada projekti käyntiin niin nopeasti, kuin se vain teknisesti on mahdollista, Lakka kertoo. Hänen mukaansa osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei paljasteta. Lopulliset kauppakirjat ovat tällä hetkellä sekä ostaja- että myyjäosapuolten juristien tarkastettavana, ja ne on määrä allekirjoittaa pian. Lakan mukaan rakennus on uutta vastaavassa kunnossa.

– Kohde on ollut suojattuna, ja mitään sisäpuolisia rakenteita ei ole tehty. Emme olisi tähän lähteneetkään, ellei se olisi ollut hyvässä kunnossa.

"Kaikille osapuolille kohtuuton tilanne"

Lakka kertoo kiinnostuneensa konserttitalosta sen hyvän sijainnin sekä korkealle nousevista kerroksista avautuvien näkymien vuoksi.

– Harmitti, että noin hieno projekti oli jäänyt kesken. Tämä on ollut kaikille osapuolille aika kohtuuton tilanne, varsinkin, kun kohde on kaupunkikuvallisesti merkittävässä sisääntulokohdassa. Jos tuollaisia hankkeita seisoo, se voi antaa väärää signaalia kaupungin elinvoimasta, Lakka näkee.

Lakka kertoo, että hän pyrkii sijoittajana valitsemaan kunnostuskohteikseen sellaisia rakennuksia, joiden ehostaminen palvelee myös kaupunkikuvaa.

– Olemme kunnostaneet Helsingissä 150 vuotta vanhan kerrostalon ja palauttaneet siihen sodan aikana tuhoutuneita osia. Parhaillaan kunnostamme Turun ydinkeskustassa 120 vuotta vanhaa taloa.

Konkurssipesän velkojat voivat jäädä saataviaan vaille

Konserttitalon asuinosaa rakensi aiemmin Asunto oy Lahden Konsertti (sittemmin Helsingin Konsertti), joka teki konkurssin viime vuoden maaliskuussa. Seitsemän suurimman velkojan saatavat olivat noin 8,9 miljoonaa euroa.

Etelä-Suomen Sanomat kertoi helmikuun lopussa, että kaikki velkojat eivät saa konkurssipesästä välttämättä mitään tai ainakin vähemmän kuin ne halusivat.

Asunto oy Helsingin Konsertin pesänhoitaja, asianajaja Kirsi Eksymä kertoi tuolloin, että suurimmat velkojat kuitenkin hyväksyivät yksipuolisesti nyt kauppaan johtaneen tarjouksen.

Konkurssipesä

Monivaiheinen torni myyty

Lahden Konserttitalo on valmistunut vuonna 1954 Viipurin Musiikkiopiston käyttöön.

Vuonna 2011 kaupunki tilasi tilojen kehittämissuunnitelman.

Kiinteistökehitykseen keskittyneen Liberi-yhtiön omistaja Pasi Tinnilä esitti lisärakennusta ja uusien asuntojen rakentamisesta torniin.

Konserttiosa peruskorjattiin vuosina 2014–2016 ja myytiin Ylen Eläkesäätiölle.

Tinnilä suunnitteli torniin 60 asuntoa ikääntyneille.

Tornia rakennettiin Asuntoyhtiö Lahden Konsertin nimissä. Torniosa nousi pystyyn mutta työt keskeytyivät keväällä 2016.

Yhtiö muutti nimensä Helsingin Konsertiksi. Se asetettiin konkurssiin vuosi sitten maaliskuussa.

Kaatuneen asuntoyhtiön velat ovat ilmeisesti paljon varoja suuremmat.

Yhtiön taustalla olivat liikemiehet Pasi Tinnilä ja Mika Lehto, kumpikin omien yhtiöidensä kautta.

Tinnilän Liberi-yhtiö oli myös toinen konkurssin hakija. Toinen oli Nordic Credit Opportunities Fund-niminen rahasto.

Rahasto toimi aikaisemmin maltalaisen Nemea-pankin hallinnassa.

Nemea oli Mika Lehdon ja Heikki Niemelän yhteinen yritys. Kaksikon pankki joutui viranomaisvalvontaan keväällä 2016 ja myöhemmin sen toimilupa peruttiin.

ESS:n tietojen mukaan Lahden konserttitalon asuntoja rahoitettiin myös Nemealta saadun luototuksen turvin.

Mika Lehto joutuu myymään myös omistamansa Pyhäniemen kartanon Hollolassa. Kartano oli panttina, kun Lehto otti lainaa Kone-yhtiön suuromistaja Antti Herliniltä.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi