Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ilmastonmuutos saattaa tuoda Lahteen kurjistuvat kesät - "Jos merivirtaukset muuttuvat, hakekaa karvalakki!"

Kaikki vuodenajat ovat lämmenneet Lahdessa, etenkin talvet. Launeen säätilastot näytävät outoa suuntaa kaupungin lähikesistä.

Tammikuun loppu 2018 oli vetinen. Kuva: Sami Lettojärvi

Lahti vuonna 2049: syksyn keskilämpötila on noussut ehkä yhden asteen, kesän samoin asteen verran ja kevään keskilämpö kaksi astetta.

Talviurheilukaupungin kannalta on erityisen ikävää, että talvi on lämminnyt peräti neljä astetta. Esimakua saatiin viime kuussa, kun lämpötila ponkaisi useana päivänä seitsemän lämpöasteen tuntumaan.

Ilmatieteen laitoksen kaupunki-ilmaston tutkija Achim Drebs esitteli tiistaina kaupungin virkailijoille mittaustuloksia Launeen säähavaintoasemalta vuodesta 1961 lähtien. Kaikki pitkän ajan lämpötilatrendit näyttivät suuntaa ylöspäin, joskin vuosien välillä on ollut suuria vaihteluita.

60 vuoden aikasarja kertoo, että keskimäärin vuoden keskilämpötila on noussut Lahdessa kaksi astetta.

– Se on tosi raju muutos!

Viisi vuotta sitten suunta lähti selvästi alaspäin. Kaupunki-ilmaston tutkija Achim Drebs

Ihmismuisti yltää yleensä parin vuoden päähän, joten kuluneet kaksi kovin erilaista kesää muistetaan vielä hyvin.

Drebs on tutkinut Launeen tilastoja jo kahdesti aiemmin. Muutaman viime kesän lämpötilakäyrät saivat hänet mietteliääksi, jopa yllättivät hänet.

– Keskilämpötila on pitkän aikaa noussut, mutta viisi vuotta sitten suunta lähti selvästi alaspäin – paitsi viime vuoden poikkeuskesä.

Ilman Golfia karvalakki

Kuva: Jani Keronen

Tämä on muistutus siitä, että ilmastonmuutos voi tarkoittaa montaa asiaa yhtaikaa. Keskiarvon sisään voi kätkeytyä ääri-ilmiöitä.

Ennusteiden laadinta ei ole helppoa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Laskelmiin sisältyy paljon epävarmuustekijöitä, kuten Pohjoismaita lämmittävä Golf-virta. Myös ihmisen omat toimet voivat muuttaa kehitystä.

– Sademetsät hakataan tai päästökauppa toimii. Osaa muutoksista ei vielä edes tiedetä.

Joka tapauksessa muutos on suurin maapallon pohjoisosissa.

– Ei voi ajatella, että kesät varmasti lämpenevät. Pitää muistaa, että Helsinki on Alaskan korkeudella. Jos Pohjois-Atlantin merivirtaukset muuttuvat, hakekaa karvalakki!

Lahden lumikausi ei katoa aina samana tahtiin kuin talven lämpötila nousee. Selitys on lumi itse: se eristää ja pitää maanpinnan kylmänä, mikä puolestaan ehkäisee sulamista. Kuitenkin 60 vuodessa on kadonnut jo 20 lumipäivää.

Pian näkyy paljon

Viime kesän helle oli tuskaa sairaaloissa. Kuva: Mirja Hussain

Pitkät kuumat kesät saattavat siis jäädä vain haaveeksi tai painajaiseksi, eikä edes odotettu kasvukauden piteneminen ole erityisen merkittävä vuonna 2049. Kyse on vain muutamasta päivästä, mikä häviää normaaliin vuosivaihteluun.

– Mutta jo vuonna 2100 muutos on selvä.

Kesän aikanakin sää ja sademäärä saattavat vaihdella rajusti. Tämä ei mitenkään vähennä puunkasvattajien tuskaa, koska heidän pitäisi tietää, millaiseen ilmastoon nyt kasvatettavat puistopuut istutetaan 20 vuoden kuluttua.

Lue myös: Tiedätkö, miksi pakkaslumi narskuu ja kimaltaa? Entä kannattaako lunta sulattaa juomavedeksi - lue talviset faktat
 

Kadut eivät saa olla tuulitunneleita

Kaupunki-ilmaston tutkija kuvaili, miten paikallisilmaston muutos pitäisi ottaa huomioon uudisrakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, mutta myös viheralueiden suunnittelussa. Pääosassa ovat tuulet. Ilman pitää päästä vaihtumaan rakennusten ympäriltä, mutta katujen muodostamia tuulitunneleita pitää osata välttää.

– Jo yhden metrin siirtymä vaikuttaa kylmyyden tuntemukseen.

Drebs muistutti, että Pohjoismaat voivat näyttää muutoksen torjunnan mallia:

– Kierrätystä, vähemmän kulutusta. Meillä on osaamista, jolla voi tehdä bisnestä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi