Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kamppailua Päijät-Hämeen synkkää väestöennustetta vastaan – "Jos Lahti sukeltaisi, ei mikään muukaan kunta alueellamme pärjäisi"

Päijät-Hämeen kunnista Heinola, Hartola, Sysmä, Padasjoki ja Kärkölä menettävät yhteensä liki 20 prosenttia väestöstään vuoteen 2040 mennessä, jos viime viikolla julkaistu ennuste toteutuu. Kärkölän pormestarin Markku Koskisen mukaan maakunnan on torjuttava ennusteen toteutuminen. "Tulevaisuuden ennustaminen perustuu aina menneisyyden lukuihin."

Kärkölän pormestari Markku Koskinen on maakuntajohtaja Laura Leppäsen kanssa samaa mieltä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Kuva: Tuomas Räihä

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen ja Kärkölän pormestari Markku Koskinen eivät menettäneet yöuniaan viime viikolla julkistetun väestöennusteen jälkeen, vaikka se näyttääkin Päijät-Hämeen kunnille merkittävää asukasluvun laskua parin seuraavan vuosikymmenen ajalle.

– Ei ennusteessa ollut mitään yllättävää tai uutta. Vaikka se oli vähän nollatutkimus, niin on hyvä, että näistä asioista keskustellaan. Kaikkien meidän on tärkeä ymmärtää, millaisia muutoksia on tapahtumassa, Parkkonen sanoo.

Heinolan, Hartolan, Sysmän, Padasjoen ja Kärkölän asukasluku laskee vuoteen 2040 mennessä yhteensä liki 6 000:lla, mikäli konsulttiyhtiö MDI:n ennuste toteutuu. Viiden kunnan yhteenlaskettu asukasluvun menetys olisi siten liki 18 prosenttia parissakymmenessä vuodessa.

MDI:n selvityksessä edellä luetellut kunnat kuuluvat Lahden seutukuntaan, mutteivät ydinkaupunkiseutuun. Lahden, Hollolan, Orimattilan ja Asikkalan muodostaman ydinkaupunkiseudun asukasluvun lasku ei ole yhtä jyrkkää kuin muun kaupunkiseudun kuntien.

"Tulevaisuuden ennustaminen perustuu aina menneisyyden lukuihin"

Kuntapomot eivät näe Päijät-Hämeen tai johtamiensa kuntien tulevaisuutta yhtä synkkänä kuin ennusteet osoittavat.

Parkkonen sanoo olevansa väestöennusteen laatineen MDI:n kanssa "isossa kuvassa aika pitkälti sama mieltä". Päijät-Hämeen tulevaisuuden hän näkee kuitenkin aurinkoisempana kuin ennusteessa annetaan ymmärtää.

– Heinola ei kiellä kaupungistumisen trendiä tai lähde taistelemaan sitä vastaan, mutta mikäli pääkaupunkiseutu kasvaa noin paljon kuin on ennustettu, on aika todennäköistä, että sen positiivinen vaikutus näkyy läheisissä kaupunkiseuduissa. Tietyissä väestöryhmissä Päijät-Häme on ihan potentiaalinen vaihtoehto, kun elämä keskittyy yhä enemmän etelään.

Entinen Päijät-Hämeen maakuntajohtaja, Heinolan nykyinen kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoo maakunnan menestyksen olevan pitkälti kiinni siitä, miten Lahti pärjää. "Jos Lahti sukeltaisi, olisi vaikea nähdä, että mikään muukaan kunta meidän alueellamme pärjäisi", Parkkonen sanoo. Kuva: Elena Liseytseva

Ennusteessa Helsingin seutu kasvaa liki 300 000 asukkaalla eli noin 20 prosentilla.

Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata ennusteesta tehdä, Koskinen puolestaan sanoo.

– Eivät asiat etene samoilla raiteilla kuin tähän asti. Tulevaisuuden ennustaminen perustuu aina menneisyyden lukuihin. Ennusteet on ennusteita, ja meidän on maakuntana tehtävä töitä sen eteen, ettei ennuste toteudu.

"Koko Päijät-Hämeen isoin kysymys on se, miten Lahti pärjää"

Kaupungistumisen – tai pikemminkin suurkaupungistumisen – lisäksi tulevaisuuteen vaikuttavat muutkin megatrendit, kuten digitalisaatio, kaksikko huomauttaa. Asiantuntijatyö lisääntyy ja samalla lisääntyvät etätyömahdollisuudet. Työpaikka ei enää niin määräävästi aseta rajoitteita asuinpaikan valinnalle. Tässä on näivettymisvaarassa olevien paikkakuntien mahdollisuus, Parkkonen ja Koskinen sanovat.

Koskisen mukaan maakunnassa on panostettava siihen, että mahdollisimman moni täällä syntynyt nuori löytäisi mielekästä tekemistä maakunnan rajojen sisältä myös toisen asteen jälkeen.

Yliopiston saaminen alueelle on jo symbolisesti arvokasta, sanovat sekä Koskinen että Parkkonen.

Lue myös: Yhtymän palveluverkossa rankka karsinta? – "Havahduttava ja lähdettävä miettimään, mitä vaihtoehtoja on"
 

Parkkosen mukaan erityisesti Lahden on onnistuttava kasvamaan suhteessa verrokkikaupunkeihinsa, jotta koko maakunnalla on menestymisen mahdollisuuksia. Nykyistä isompi osa etelään suuntaavasta muuttoliikkeestä pitäisi saada pysähtymään Lahden seudulle. Entisen maakuntajohtajan viesti ei ole muuttunut miksikään, vaikka nykyään miehen palkan maksaa Heinola.

– Koko Päijät-Hämeen isoin kysymys on se, että miten Lahti pärjää. Jos Lahti sukeltaisi, olisi vaikea nähdä, että mikään muukaan kunta meidän alueellamme pärjäisi.

Koskisen mukaan työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa. Myös Päijät-Hämeessä tarvitaan "apuvoimia" muualta, kun syntyvyys laahaa ennätyksellisen alhaalla ja ikäihmisten osuus kasvaa.

– Työvoimapula on tosiasia monella alalla ja monella seudulla. Kärkölässäkin joissain yrityksissä on työvoimapulaa. Tietenkin työperäisen maahanmuuton lisääminen voi olla poliittisesti hankala asia perustella, kun työttömyys on paikoin edelleen korkea. Meidän kaikkien on pidettävä huoli siitä, ettei siitä seuraa halpatyömarkkinoita. Kaikille maksetaan sama palkka taustasta riippumatta, entinen yritysjohtaja sanoo.

Pormestari: Kärkölä voi pärjätä, jos sote lähtee

Kärkölän väkiluku on pudonnut alle 4 500, ja lasku näyttää jatkuvan. Koskinen toivoo sote- ja maakuntauudistuksen toteutuvan jossain muodossa. Se poistaisi osaltaan tarvetta kuntaliitoksille ja antaisi pienillekin kunnille hengitystilaa.

– Pieni maaseutupitäjäkin voi pärjätä itsenäisenä, kun kallis sote siirtyy pois. Epävarmuus tosin näyttää jatkuvan, hän sanoo viitaten henkihieverissä olevaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen.

Kuva: Juha Peurala

Koskinen huomauttaa Kärkölän palveluiden olevan hyvällä tasolla talousvaikeuksista huolimatta. Lyhyt matka pääkaupunkiseudulle ja Lahteen ovat niin ikään Kärkölän valtteja, Koskinen näkee.

– Meidän työpaikkaomavaraisuutemme on erittäin hyvä, Koskinen huomauttaa.

Ei ruutanastrategiaa

Heinolan väkiluku on pudonnut jo alle 19 000:n. Suunta on ollut alaspäin jo 1990-luvulta saakka. Mitä Heinola aikoo tehdä, jotta ennusteet entistäkin jyrkemmästä alamäestä eivät toteutuisi?

– On ihan hyvä sanoa ääneen, että se, kuinka mielenkiintoinen ja hyvä paikka Heinola on asua, ei ole kiinni siitä, asuuko täällä 19 000 vai 17 000 ihmistä, Parkkonen sanoo ja jatkaa:

– Me pyrimme rakentamaan sellaista kaupunkia, jossa arki toimii erittäin hyvin ja tietyt palvelut toimivat huomattavasti paremmin kuin naapureilla. Se on strateginen kivijalkamme. Tämän lisäksi meidän pitää pyrkiä markkinoimaan vahvuuksiamme vielä enemmän sellaisiin kohderyhmiin, jotka pitävät niitä hyvinä, Parkkonen sanoo ja mainitsee muun muassa luontoarvot, edullisen asumisen, kiitellyt peruspalvelut sekä lasten ja nuorten harrastusten laajan valikoiman ja huokeat hinnat.

Heinola ei voi väkiluvun laskiessa tarjota kaikille kaikkea, mutta perusasioista on pidettävä huoli, Parkkonen sanoo viitaten esimerkiksi Heinolan useisiin koulurakennushankkeisiin.

– 2020-luvulla kiihtyvästä rakennemuutoksesta huolimatta meidän on kyettävä satsaamaan esimerkiksi kouluihin. Se, miten satsaukset vaikuttavat kouluverkon laajuuteen, on toinen kysymys. Ei tässä voi mitään ruutanastrategiaa tehdä, eli työntää päätä mutaan ja odottaa mitä maailmalla tapahtuu, Parkkonen sanoo lainaten Jari Sarasvuon lanseeraamaa termiä.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi