Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahdessa suurten kaupunkien korkein työttömyysaste – Joensuu jätti Lahden yksin piikkipaikalle

Päijät-Hämeen korkein työttömyysaste (14,1 prosenttia) on Lahdessa ja Heinolassa. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Lahti on nyt yksin suurten kaupunkien työttömyystilaston kärkipaikalla. 12 suurimman kaupungin korkein työttömyysaste oli pitkään Joensuussa, mutta marras-joulukuussa Joensuu ja Lahti olivat samoissa lukemissa. Tammikuussa työttömyysaste laski Joensuussa nopeammin kuin Lahdessa, kertovat ely-keskusten työllisyyskatsaukset.

Lahdessa työttömyysaste oli tammikuussa 14,1 prosenttia. Vuoden aikana Lahden työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksikköä.

Joensuussa työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Vähennys vuodentakaisesta oli 2,4 prosenttiyksikköä.

12 suurimman kaupungin työttömyysvertailussa kolmantena on Kouvola (12,8). Seuraavina tulevat Jyväskylä (12,1), Pori (12,1), Turku (11,9), Oulu (11,7), Tampere (11,4) ja Kuopio (10,4).

Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on alle koko maan keskiarvon, joka oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Helsingissä työttömänä oli tammikuussa 9,1, Vantaalla 8,6 ja Espoossa 7,9 prosenttia työnhakijoista.

20 suurimman kaupungin työttömyysvertailussa Lahti on nyt kakkossijalla. Edellä on vain maan 19:nneksi suurin kaupunki Kotka, jossa työttömyysaste oli tammikuussa 14,5.

Hollolassa paras tilanne

Lahdessa oli tammikuussa 7 900 työtöntä työnhakijaa. Määrä on 822 henkeä (9 prosenttia) pienempi kuin viime vuoden tammikuussa.

Avoimia työpaikkoja Lahdessa oli tammikuussa 1 794, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten.

Päijät-Hämeessä Heinolassa on yhtä korkea työttömyysaste kuin Lahdessa. Padasjoella työttömänä on 12,8 ja Hartolassa 11,9 prosenttia työvoimasta. Maakunnan alhaisin työttömyysaste on Hollolassa (8,2). Orimattilassa työtä vailla olevien osuus on 10,6, Sysmässä 10,5, Asikkalassa 10,4 ja Kärkölässä 9,7 prosenttia.

Nuorten työttömyys alenee hitaasti

Hämeen ely-keskuksen alueella (Päijät-Häme ja Kanta-Häme) työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli tammikuun lopussa 10,9 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Alueen matalimmat työttömyysasteet olivat Lopella (5,4), Hausjärvellä (5,9) ja Hattulassa (6,5).

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli tammikuun lopussa 5 516, mikä on lähes neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä pieneni 11 prosentilla. Nuorten työttömyys väheni selvästi hitaammin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä pieneni Hämeessä vuoden aikana kolmella prosentilla.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Hämeessä tammikuun aikana 5 167, mikä on yli neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Uusia avoimia työpaikkoja oli eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden, asiantuntijoiden ja prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmissä. Ammattitasolla uusia avoimia paikkoja tuli tarjolle eniten sairaanhoitajille (490), lähihoitajille (414), elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöille (268) ja myyjille (266).

Nuorten tilannetta kartoitetaan

Lahdessa työttömyyttä on vähennettävä yhteistyössä eri toimijoiden kesken, sanoo Hämeen TE-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki.

– Esimerkkinä on kuntouttava työtoiminta, jolla pystyttäisiin tilastoon vaikuttamaan. Monia muitakin tekijöitä toki löytyy.

Lahdessa alhainen koulutustaso heikentää osaltaan työllistymistä.

– Työpaikkoja avoinna, mutta työnhakijajoukosta ei suoraan löydy henkilöitä näihin. Koulutukseen täytyy vaikuttaa. Työvoimapalvelut eivät ehkä täällä vedä niin hyvin kuin pitäisi, Mannisenmäki pohtii.

Lahdessa nuorisotyöttömyys aleni vuoden aikana vain viidellä hengellä. Kaupungissa oli tammikuussa noin 1 200 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa.

– Lahteen muuttaa nuoria työttömiä. Täällä on suotuisat olosuhteet nuorille työttömille.

Mannisenmäen mukaan nuorisotyöttömyyteen pyritään vaikuttamaan kartoittamalla yhteisvoimin 1 800 nuoren tilanne.

– Nuoret on otettu erityiseksi kohderyhmäksi. Hyvinvointiyhtymä, kaupunki ja työhallinto ovat sitoutuneet vahvasti katsomaan, mikä nuorten tilanne on. Mietimme, miten voisimme auttaa.

"Pikavoittoja" ei ole odotettavissa.

 – Joukossa on tosi haasteellisia nuoria. Tarvitaan pitkäkestoisia toimia, että tilannetta saadaan eteenpäin.

Mannisenmäen mielestä huolestuttavaa on esimerkiksi, että työvoimapulasta kärsiville aloille valmistuu nuoria, jotka eivät työllisty.

– Lähdemme miettimään esimerkiksi sitä, ovatko työelämän vaateet liian kovia. Mitä voitaisiin tehdä, että otettaisiin töihin vastavalmistuneita nuoria, joilla ei ole vankkaa työkokemusta.

Juttua täydennetty 26.2. klo 15.02 Eija Mannisenmäen kommenteilla.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi