Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viikonlopun vieras

Messilä Campingin emäntä Päivi Saarela ei unelmoi tulevaisuudesta – hän elää sitä nyt

Matkailuyrittäjä osaa tehdä nopeita päätöksiä ja nipistää aikaa myös itselleen.

Messilän leirintäalue on saanut useana vuonna karavaanareitten suosituskilven, esittelee Päivi Saarela. Kuva: Mirja Hussain

Kulunut kalenteriviikko on joka vuosi aivan erityinen viikko Messilän karavaanialueella. Silloin palvelut pelaavat arkisinkin, koska kyseessä on pääkaupunkiseudun koulujen hiihtolomaviikko. Muulloin talvella kahville ja syömään pääsee vain viikonloppuisin.

Hiihtoloman tunnelmaa on jonkin verran pilannut vesisade. Messilä Camping sijaitsee aivan Vesijärven rannalla Hollolassa, ja haastatteluhetkellä järvi on nimensä mukaisesti vedestä kiiltävä.

– Jos olisi kaunis ilma, jäällä riittäisi liikkujia. Nyt vain pilkkijät ovat liikkeellä, eivätkä he käytä palveluita, pahoittelee Päivi Saarela. Hän on karavaanialueen yrittäjä yhdessä avomiehensä Hannu Yrjölän kanssa.

Kesäsesongin aikana ei hiljaista hetkeä tule

Aivan hiljaista ei sentään ole. Matkailuvaunualueelle on talven ajaksi tuotu runsaat 150 vaunua, joiden omistajat käyvät vaunuillaan pitkin talvea kuin kesämökeillä. Toukokuusta syyskuuhun on kuitenkin toinen, kiireinen sesonki, jolloin hiljaista hetkeä ei nähdä.

– Sähköpostia tulee, puhelin soi, ihmisiä on ovella ja vastaanotossa on jokin ”selkkaus”.

Silloin Saarela tuntee olevansa parhaimmillaan.

– Olen tottunut siihen, että on monta asiaa tekeillä yhtaikaa. Pieni stressi pitää olla. Jos minulla on liikaa aikaa, asiat vain venyvät!

Nytkin pieneen toimistoon lampsii suojapukuinen mies, joka tuo Saarelalle kuitin juomatilauksista.

Kansantanssi toi Messilään esiintymään

Matkailualan yrittäjä ei voi vain hoitaa vastaantulevia asioita, vaan hänen pitää itsensäkin järjestää tapahtumia. Niiden mittakaava vaihtelee karaoke-illasta ja metsään suuntautuvasta letunpaistoretkestä aina suuriin yritystapahtumiin.

Leirintäalueen suurimpia kesätapahtumia on jokavuotinen beach volley- eli rantalentopallotapahtuma. Parhaimmillaan siihen on osallistunut 136 kaksihenkistä joukkuetta.

Saarelan venymiskyky ilmeni jo nuorena, jolloin hän omien sanojensa mukaan suunnilleen asui Ahtialan nuorisoseurantalolla. Siellä hän aloitti kansantanssiharrastuksen, joka vei hänet ryhmän mukana kilpailemaan ja esiintymään muun muassa Messilän kesäjuhliin.

Tuolloin hän ei voinut tietenkään aavistaa, että vuodesta 1997 lähtien Messilän rinteet olisivat hänen arkimaisemansa – mutta sitä ennen tapahtui paljon muuta. Esimerkiksi teatteria samaisessa nuorisoseurassa.

– Valmistimme koko illan näytelmän. Ohjaajana oli Ellen Mustonen Lahden kaupunginteatterista. Teimme itse kulissit ja puvut ja lähdimme kiertueelle maakuntaan.

Saarelan johtajan kyvyt kehittyivät myös luovan toiminnan kerhoa vetäessä.

Yrittäjäura alkoi 11-vuotiaana

Ylioppilaslakin jälkeen vuonna 1978 ensimmäinen työpaikka avautui Lahden kaupunginmuseossa. Hänen tehtävänsä oli etsiä vanhoja lehtiartikkeleita eri aihealueista. Niitä tarvittiin tekeillä olevaan kaupungin historiateokseen.

– Oli tosi mielenkiintoista tutustua oman kaupungin historiaan.

Messilän leirintäalueen pihassa voi kuvitella olevansa mäkihyppääjä. Kuva: Mirja Hussain

Lapsuuden perhe oli tavallinen palkansaajaperhe, mutta tyttären yrittäjyys puhkesi kirjaimellisesti kukkaan noin 11-vuotiaana. Tuolloin Päivi ja hänen ystävättärensä päättivät, että nyt on ansaittava omaa rahaa.

– Keräsimme metsästä kieloja ja muita kukkia ja veimme ne bussilla Lahden torille myyntiin.

Kukat kuljetettiin vesiämpärissä, josta vesi kaatui bussin lattialle, kun auto pomppi kuoppaisella esikaupunkitiellä. Kukat tekivät kauppansa, ja siitä innostuneena tytöt aloittivat myös suoramyynnin ja vaihtoivat myyntiartikkelin perunoihin ja marjoihin kesän edetessä.

Vähältä kuitenkin piti, ettei Saarelasta tullut sairaanhoitajaa. Ammatti näytti hohdokkaalta, kun hän pääsi osastosihteeriksi Lahden kaupunginsairaalaan. Ensimmäinen yritys päästä opiskelemaan alaa ei onnistunut, mutta toisella kerralla tärppäsi.

Tosin nuori nainen oli siinä vaiheessa töissä rakennusprojektin työmaalla Irakin aavikolla. Sinne hän oli päätynyt silloisen miehensä työn mukana.

– Sain sinne tiedon, että olin päässyt opiskelemaan. Siihen aikaan opintojen alkua ei kuitenkaan voinut lykätä. Niinpä luovuin opiskelupaikastani. Ajattelin, että olen vielä nuori ja maailma on avoin.

Ei mikään "sitku"-ihminen

Hetkessä eläminen on edelleen Saarelan elämän punainen lanka. Yksi ilmentymä oli viimesyksyinen patikointimatka Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä Espanjassa. Sitä ehdotti ystävä, ja jo viidentoista minuutin kuluttua idean syttymisestä Saarela oli tilannut lentoliput. Kesän kiireistä huolimatta hän varasi itselleen treeniaikaa varhaisaamun pyörälenkeille ja Messilän rinteiden kipuamiseen.

– Jos minulta kysytään, mistä unelmoin, sanon, ettei minulla ole unelmia. En ole ”sitku”-ihminen, vaan teen asioita nyt.

Irakissa piti todella elää hetkessä, sillä ensimmäisellä vierailulla miehen luona syttyi Irakin ja Iranin välinen sota. Pois piti päästä kiireesti. Sittemmin tilanne rauhoittui niin paljon, että paluu ja työnteko onnistuivat.

– Kaikki sukulaiset ja ystävät olivat kauhuissaan, mutta minä lähdin!

Saarela oli vuoden verran töissä suuressa keittiössä ja koko alueen emäntänä, kunnes palasi Suomeen. Kolme poikaa syntyivät vuosina 1982–1987, minkä jälkeen perheen äiti teki töitä tuote-esittelijänä. Esimerkiksi Launeen Citymarketin avajaisissa vuonna 1992 hän esiintyi suklaamunapuvussa.

– Lapsi kertoi päiväkodissa, että äidin ammatti on Kinder-muna!

Pomo-eli boss-kyltti on avopuoliso Hannu Yrjölän, tähdentää Päivi Saarela. Kuva: Mirja Hussain

Rankka alku leirintäalueen yrittäjänä

1990-luvun alkupuolella hän alkoi seurustella Yrjölän kanssa, joka tunsi jo Messilän hiihtokuviot. Tuolloin kartano oli päätynyt Messilä Maailma -yhtiön haltuun, mutta se ei halunnut vastuuta leirintäalueesta. Leirintä oli alkanut rannassa vuonna 1985.

Messilä Maailma oli vuokrannut ranta-alueen Hollolan kunnalle, joka puolestaan vuokrasi alueen tarjouskilpailulla nykyisille yrittäjille vuonna 1997. Ensimmäisenä vuonna alueella talvehti 30 matkailuvaunua.

– Alku oli tosi rankka, mutta päätimme, että viiden vuoden sisään meistä tulee Vuoden Caravan -alue.

Tämän kunniamaininnan he saivatkin karavaanareilta vuonna 2002 ja uudelleen vuonna 2011.

Ravintolan seinällä on myös suuri kokoelma karavaanariliiton suosittelukilpiä.

Kokenut silmä näkee, kuka sopii kenen viereen

Hollolan kunta on vuosien mittaan rakentanut alueelle niin ravintolan kuin saunatkin.

Yrittäjien oma panos on silti ollut suuri, eikä vähiten henkinen anti. Sadat vakiovieraat tuntevat Saarelan, ja Saarela heidät ja heidän tarinansa.

– Tämä työ on elämäntapa.

Kokemustensa myötä Saarela tietää kerryttäneensä verrattoman sosiaalisen verkoston, josta löytyy aina apu ongelmiin.

– Minulle ei koskaan jää sormi suuhun.

Ammatissa kehittynyt silmä näkee myös, keiden naapuriin uuden karavaanarin voi sijoittaa.

TV:n tuoma huomio elää kauan

Sää on Messilän paras hetkellinen markkinoija, mutta televisiosarjan tuoma huomio elää kauan.

Reality-sarja Karavaanarit esitettiin MTV3:lla kesällä ja 2011 ja 2012. Yhteensä 76 jaksoa kuvattiin edellisinä kesinä.

– Kuuden tunnin kuvatusta nauhasta leikattiin ohjelmaan korkeintaan kuusi minuuttia.

Se tarkoitti, että kameramies oli seuralaisena jatkuvasti, aamusta iltamyöhään. Siihenkin tottui, Saarela muistelee.

Lahden seudun tapahtumat näkyvät hyvin Messilän leirintäalueella.

– Varsinkin Caravan-messut ja Raksa-messut sekä yleisesti kaikki isot alueelliset tapahtumat.

Isoja tapahtumia on luvassa jatkossakin, ja niitä varten Saarela toivoo Lahteen lisää hotellihuoneita.

Kuuma viime kesä ja vetinen hiihtoloma ovat merkkejä ilmaston muutoksesta. Vesijärven hiekkarannalla ei tietenkään kaivata sinileväpuuroa.

– Onneksi viime kesänä ei ollut levää. Se oli kyllä päivittäinen puheenaihe.

Päivi Saarela täydentää virkkeitä

Leirintäalueyrittäjä jatkaa kuutta ajatusta.

Karavaanari on kaikkien kaveri: sosiaalinen, ryhmähenkinen, osallistuva ihminen.

Karavaanialueen yrittäjältä vaaditaan paljon sosiaalisia taitoja, psykologista silmää, pelimiehen otetta sekä taitoa ”lyödä nyrkki pöytään” sekä organisointikykyä.

Lahteen tarvitaan lisää retkeilyreittejä, luontopolkuja, 50 metrin ympärivuotinen uimahalli, pyörätie Hollolan rantatielle.

Leirintämatkailun kasvu näkyy maailmalla jatkuvasti lisääntyvänä matkailumuotona, kaluston ja alueiden, tieverkostojen ja laivayhteyksien kehittymisen myötä. Myöskin leirintämatkailijoiden ikärakenne on alentunut.

Löydän aikaa itselleni varaamalla kalenteriin etukäteen aikaa omille tekemisille, kalenteri-ihminen kun olen.

Unelmia ei tarvita, vaan suunnitelmia, ja niiden toteuttamista niin työssä kuin vapaa-aikana.

Kuka?

Päivi Saarela

Syntynyt 1959, lapsuuden koti Lahden Ahtialassa.

Veli Jouni Helin, jolla on yritys Lahden Autolasikeskus.

Ylioppilas 1978 Kannaksen lukiosta.

Työskennellyt muun muassa sairaalassa osastosihteerinä, tuote-esittelijänä, myyntiedustajana ja vuodesta 1997 leirintäalueen yrittäjänä Messilässä yhdessä avomies Hannu Yrjölän kanssa.

Kolme poikaa, kaksi lastenlasta.

Harrastaa monenlaista liikuntaa: ryhmäliikuntaa, joogaa, pyöräilyä, hiihtoa, uintia ja uusimpana pitkiä vaelluksia.

Monia luottamustehtäviä yrittäjä- ja matkailualan järjestöissä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi