Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Trendi on, että pohjoisesta tullaan etelään" – Valtio antoi Lahdelle viime vuonna kolme miljoonaa euroa pakolaiskorvausta kotouttamista varten

Juuri opiskelupaikan Salpauksesta saanut jemeniläinen Akram Al-Hajj kehuu, että Lahdessa halutaan auttaa maahanmuuttajia. Heinolassa kasvaneita korvauksia selittävät lapsiperheet.

Integraatiopalvelupiste Alipissa harjoittelijana oleva Akram Al-Hajj on asunut Lahdessa nyt noin kaksi vuotta. Suunnitelmissa ovat opinnot, työpaikka ja oman talon ostaminen. Lahti on hänestä turvallinen perhekaupunki. Kuva: Janne Ranne

Erityisesti muuttoliike muualta Suomesta toi Lahteen viime vuonna noin kolme miljoonaa euroa kunnille maksettavaa laskennallista pakolaiskorvausta. Etelä-Suomen Sanomat kertoi alkuviikosta, että Lahden valtiolta saamat laskennalliset pakolaiskorvaukset kasvoivat noin 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Heinolassa korvaukset nousivat maakunnassa suhteellisesti eniten: noin 61 prosenttia 170 000 euroon.

Yhteensä Päijät-Hämeen kunnille maksettiin laskennallista pakolaiskorvausta 3,4 miljoonaa euroa. Korvaukset pienenivät Asikkalassa ja Hartolassa ja kasvoivat jonkin verran muissa kunnissa.

Etelän kaupungit houkuttelevat

Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen Hämeen ely-keskuksesta toteaa, että Lahti on vetänyt pitkään ulkomaalaistaustaisia, ja sitä kautta myös pakolaiskorvauksia on maksettu suhteellisen paljon jo pitkään. Hän arvelee, että syitä on useita: kaupungin suuri koko ja hyvä asuntotilanne, samoin opiskelu- ja työmahdollisuudet.

– Lahdessa on paljon erilaisia kulttuuriryhmiä, ja tuttuja ja kavereita, joiden perässä hakeudutaan. Lisäksi ollaan Etelä-Suomessa, jonka kaikki kaupungit houkuttelevat. Tuntuu, että pohjoiseen sijoitetut tulevat pikkuhiljaa etelään päin, Salonen sanoo.

Valtion maksamat korvaukset käytetään kunnissa ohjauksen, neuvonnan ja muiden kotoutumispalvelujen järjestämiseen. Niitä maksetaan kunnalle automaattisesti sen mukaan, montako pakolaista siellä on kirjoilla. Alle 7-vuotiasta kohden korvaus on noin 6 800 euroa vuodessa, sitä vanhempia kohden 2 300 euroa vuodessa.

Laskennallisia korvauksia maksetaan 3–4 vuoden ajan siitä, kun pakolaistaustainen ihminen – esimerkiksi kiintiöpakolainen tai turvapaikan saanut – on saanut oleskeluluvan. Lisäksi korvauksia maksetaan muun muassa pakolaisten perheenyhdistämisen kautta.

Vähenevätkö korvaukset lähivuosina?

Pakolaiskorvaukset kasvoivat vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon jälkeen, mutta nyt tuon aallon ensimmäiset alkavat pikkuhiljaa pudota pois aikarajojen takia. Korvaukset päättyisivät myös, jos pakolainen saisi Suomen kansalaisuuden.

– Olettaisin, että Lahdessa korvaus voisi jopa pysyä tällä tasolla tai hivenen nousta, koska on trendi, että pohjoisesta tullaan etelään, Salonen sanoo.

On myös sisäisen turvallisuuden kysymys, että ihminen järjestetään elämän alkuun. työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen, Hämeen ely-keskus

Maahanmuuttotyön asiantuntija Anne Saloranta Lahden kaupungilta uskoo sen sijaan, että nousu on nyt päättynyt ja kuluva vuosi menee laskusuunnassa. Nyt väkeä, joista korvauksia maksetaan, on Lahdessa noin 1 050, vuosi sitten samaan aikaan noin 860.

– Aiemmin oleskeluluvan saaneita tippuu pois korvausten piiristä. Emme voi tietää paljonko väkeä muuttaa Lahteen ja pois, mutta väkeä muuttaa pääkaupunkiseudulle ja Turkuun päin vähän kansalaisuudesta riippuen, Saloranta sanoo.

Lahdessa asuvat ovat Salorannan mukaan pitkälti nuorta työikäistä väkeä. Lapsia ei ole kovin paljon, eikä iäkkäitä yleensä pakolaistaustaisissa ole.

Heinolaan on syntynyt lapsia

Heinolassa tilanne on hieman erilainen. Heinolan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Sanna Nykänen kertoo, että kunnassa pakolaiskorvausten kasvun syy ovat lähinnä lapsiperheet, joille on syntynyt lapsia.

– Minun näkemykseni on, että isoimmalta osalta se johtuu tästä. Toki laskennallisia korvauksia maksetaan kaikista pakolaistaustaisista maahanmuuttajista korvausajalta, mutta kaikki eivät ole välttämättä kunnan asiakkuuksissa.

– Meillä on ollut aika isosti pakolaistaustaisten muuttamista pois Lahteen ja Helsinkiin. Isot kaupungit vetävät.

Laskennallinen korvaus on vain yksi osa korvauksia, joita kunnille pakolaisista maksetaan. Viime vuonna erilaisia pakolaiskorvauksia maksettiin Hämeen ely-keskuksen alueella kunnille noin 13 miljoonaa euroa.

Neuvonta helpottaa kaikkien elämää

Laskennalliset pakolaiskorvaukset on siis tarkoitettu ohjaukseen, neuvontaan ja kotoutumista tukevaan toimintaan. Hämeen ely-keskuksen Anita Salosen mukaan aluksi tarvitaan niin sanottuja asettautumispalveluja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi apua asunnon hankkimisessa ja virastoissa käymisessä.

Lisäksi tarvitaan muuta ohjausta ja neuvontaa. Salosen mukaan tiedontarve on valtava.

– Täytyy olla joku, joka neuvoo. Se helpottaa kaikkien elämää, ja on myös sisäisen turvallisuuden kysymys, että ihminen järjestetään elämän alkuun.

Lue myös: Orimattilaan lisää asukkaita Syyriasta – kiintiöpakolaisille on enemmän paikkoja kuin olisi tulijoita
 

Päijät-Hämeen erikoisuus on alueellinen integraatiopalvelupiste Alipi, jota rahoittavat kaikki maakunnan kunnat. Osa laskennallisista korvauksista menee sinne.

– Kunta saa päättää, minkä näkee järkeväksi. Jossakin riittää, että on pakolaiskoordinaattori, Salonen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin menee paljon

Salorannan mukaan Lahdessa suurin osa korvauksista menee maksuina hyvinvointikuntayhtymälle, jonne on palkattu muun muassa sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Kaksi terveydenhoitajaa työskentelee nimenomaan pakolaisten parissa. Lisäksi esimerkiksi pyöritetään Alipia ja järjestetään koulutustilaisuuksia ja hankkeita.

Heinolan Sanna Nykänen huomauttaa, että pakolaisilla on tyypillisesti paljon hoitamattomia somaattisia sairauksia, joita alkuvaiheessa hoidetaan.

– Erikseen ovat muut ohjaus- ja neuvontapalvelut. Heinolassa ylipäätään painotutaan lapsiperheisiin, mikä ohjaa myös rahan käyttöä.

Heinolassa kotoutus on Nykäsen mukaan hyvässä asemassa. Esimerkiksi Jyränkölän setlementissä järjestetään kielikoulutuksia kotiäideille.

– Kotoutus ei tarkoita sitä, että se olisi kaikille sama, vaan sitä, että ihminen integroituu ja elää täällä kuten kaikki muutkin. Kotoutumisen polku on erilainen, jos on akateemisesti koulutettu tai kirjoitustaidoton. Onneksi Heinolassa on ollut hyvät resurssit tehdä yksilöllistä työtä, Nykänen sanoo.

Lahti on turvallinen perhekaupunki

Lahdessa maahanmuuttajien neuvontaa on tarjolla siis esimerkiksi Alipissa. Siellä harjoittelijana on nyt myös jemeniläinen Akram Al-Hajj.

Juuri nyt Al-Hajj iloitsee. Hän on aamulla käynyt haastattelussa Koulutuskeskus Salpauksessa, ja nyt sähköpostiin on saapunut tieto hyväksymisestä datanomin opintoihin.

Al-Hajj tuli Suomeen syyskuussa 2015 ja haki turvapaikkaa, kun Jemenissä syttyi sota. Suomeen hänellä oli yhteyksiä isänsä kautta, ja osa perheestä tuli tuolloin yhtä aikaa Suomeen.

Al-Hajj asui ensin vastaanottokeskuksessa Lammilla ja muutti oleskeluluvan saatuaan Lahteen, jossa asui jemeniläinen ystävä. Lahtelainen hän on ollut nyt kaksi vuotta.

– Lahti on tosi hyvä kaupunki, tosi turvallinen, hän sanoo.

Kotoutumisen polku on erilainen, jos on akateemisesti koulutettu tai kirjoitustaidoton. maahanmuuttokoordinaattori Sanna Nykänen, Heinolan kaupunki

Turvallisuus on Al-Hajjille tärkeää myös siksi, että kotona on nyt vuoden ikäinen vauva. Kaupungissa viehättää myös pieni koko, perhe ja ystävät, sekä se, että kaupungissa on paljon lapsiperheitä.

Nyt Al-Hajj on harjoittelijana integraatiopalvelupiste Alipissa, jonka hän kehuu auttavan monia maahanmuuttajia. Sen sijaan Helsingissä asuvien ystävien voi olla vaikeampi tietää, minne mennä.

– Lahdessa halutaan auttaa maahanmuuttajia.

Jemenissä Al-Hajj teki insinöörin töitä. Aiemmin asiat olivat hyvin.

– Oli oma koti, auto ja rahaa.

Tilanne Jemenissä on Al-Hajjin mukaan edelleen erittäin huono. Jemenissä yhä olevaan veljeen on vaikea saada yhteyttä. Sähköä ei välttämättä ole edes puhelimen lataamiseen. Ruoan löytäminen on vaikeaa.

Lahdessa Al-Hajjin suunnitelmat ovat selvät: opiskelemaan, töihin ja sitten oman talon ostaminen.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi