Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Uutisanalyysi: Eetu Salusen lähtö on vasta alkusoittoa – keväällä riidellään vallasta, rahasta ja palveluista

Yhtymällä on keväällä edessään matokuuri, jonka tulokset voivat näkyä ikävimmin Nastolassa. Salusen lähtö ei riitä omistajille, jotka vaativat yhtymähallitukselta "ryhdistäytymistä". Hallituksen puheenjohtaja vaihtunee kesällä. Kuka demari uskaltaa ottaa Ville Skinnarilta todennäköisesti vapautuvan paikan yhtymän johdossa?

Yhtymän toimitusjohtajan pestin jättänyt Eetu Salunen on pysynyt vaiti eroilmoituksensa jälkeen. Kuva: Mirja Hussain

– Hänet olisi vaikka kannettu ulos. Niin monen mitta oli täynnä Eetun sooloilun takia.

Näin kuvailee nimettömänä pysyttelevä lahtelaispäättäjä, kun häneltä kysyy, olisiko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan paikalta maanantaina eronnut Eetu Salunen voinut pelastaa omaa nahkaansa enää mitenkään.

Salunen erosi, koska vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ollut. Kaikki tärkeät tahot käänsivät peukalon alaspäin Salusen toimintatavoille ja toiminnan tuloksille – viimeisenä yhtymähallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.).

Kunnanjohtajista koostuva työvaliokunta ja esimerkiksi Lahden kaupungin johtavat poliitikot olisivat lähettäneet Salusen maata kiertävälle radalle jo paljon aiemmin.

Kesällä Lahden ”tovereiden” on suurella todennäköisyydellä löydettävä keskuudestaan yhtymälle uusi puheenjohtaja.

Toisaalta yhtymän sisällä ihmetellään, miten rahamiehenä tunnettu Salunen jaksoi näinkin pitkään työkseen ”vittuilla kunnille” ja ”kuunnella kuntien vittuilua”, kuten eräs yhtymässä vaikuttava poliitikko asian muotoilee.

Moni yhtymän toimintaa omistajakuntien näkövinkkelistä seurannut tulkitsee Salusen pyöritelleen osin ajan ja osin kompetenssin puutteen vuoksi ”pihalla” ollutta yhtymähallitusta.

Yhtymän toimintaa sekä ulko- että sisäpuolelta seurannut poliitikko sanoo, että Francis McCarronin (kok.) johtama edellinen yhtymähallitus piti Salusen vielä jollain tavoin kurissa, mutta nykyisen hallituksen talutushihna on ollut löysempi.

– Salunen puuhasi mitä lystäsi, hallitus vain nyökytteli, väittää eräs lahtelaisvaikuttaja.

Jotkut sanovat Salusen äkkiväärän persoonan soveltuneen huonosti jähmeään hallintokulttuuriin ja pitkäveteisiin viineripalavereihin.

Salunen on myöntänyt kulisseissa monille päättäjille, ettei kyennyt johtamaan isojen egojen ja jämähtäneiden rakenteiden organisaatiota niin kuin olisi halunnut. Joidenkin mielestä Salunen tyytyi kohtaloonsa ja alkoi puolustaa rakenteita, vaikka häneltä odotettiin koviakin toimia.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) joutuu todennäköisesti jättämään pestinsä muiden kiireiden vuoksi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Kuva: Sami Kuusivirta

Skinnarin ajankäyttö puhuttaa

Taloudellisen katastrofin partaalla olevan yhtymän epäonnistumisista vastaa toimitusjohtajan ohella hallitus.

Nyt lähti toimitusjohtaja, mitä tapahtuu hallitukselle?

Salusen lähtö ei ratkaise yhtymän ongelmia, mutta kuntien ja yhtymän välit voivat sen sijaan parantua, kun ”erittäin hankala jätkä” on siirtynyt sivuun, sanoo lahtelaispoliitikko.

Seuraavaksi katseet kääntyvät hallitukseen. Kunnissa, erityisesti Lahdessa, toivotaan yhtymähallitukselta ”ryhdistäytymistä”.

Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) vaati niin Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa kuin omassa Facebook-päivityksessään, että yhtymähallituksen puheenjohtajan Ville Skinnarin olisi kyettävä löytämään lisää aikaa yhtymän johtamiseen.

Käytännössä Rostedt tuli vaatineeksi – tarkoituksella tai tarkoituksetta – Skinnarin vaihtamista toiseen. On päivän selvää, ettei Skinnarin kalenterista löydy yhtymän hallituksen puheenjohtajan pestille nykyistä enempää tunteja.

Ei kannata liikaa yllättyä, jos kevään eduskuntavaalien jälkeen alkaa keskustelu esimerkiksi Nastolan terveysaseman lakkauttamisesta.

Monet kuntien ja myös yhtymän edustajat sanovat, ettei puolueensa varapuheenjohtajalla, kansanedustajalla ja tukossa olevan perustuslakivaliokunnan jäsenellä yksinkertaisesti riitä aika johtaa hallitusta sellaisella intensiteetillä, jota 750 miljoonan euron putiikin johtaminen vaatisi. Skinnarin asiantuntemusta sinänsä kehutaan, mutta aikaa yhtymälle on ollut aivan liian vähän.

Skinnari on toisaalta korostanut useaan otteeseen, ettei hallituksen tehtävä ole sorkkia toimivan johdon tontilla, vaan vetää isoja linjoja. Onko isoja linjoja vedetty? Ei ainakaan omistajakuntia miellyttävällä tavalla.

On helppo tulkita Skinnarin tehneen virhearvion, kun hän hakeutui yhtymän puheenjohtajaksi muiden kiireidensä ohella edellisten kuntavaalien jälkeen. Hän kai luuli pystyvänsä ratkaisemaan yhtymän ongelmat. Se oli liikaa luultu.

Skinnari on sanonut useaan otteeseen, ettei yhtymän ykköspallille ollut käytännössä muita halukkaita kevään 2017 kuntavaalien jälkeen. Tämä on myönnetty myös demareiden sisältä. ”Ei varteenotettavia ehdokkaita ollut”, vahvistaa kuntavaalien jälkeen käytyjen luottamuspaikkaneuvotteluiden sisällöstä kaiken tietävä demari.

Kuka on valmis korvaamaan Skinnarin?

Kesällä Lahden ”tovereiden” on suurella todennäköisyydellä löydettävä keskuudestaan yhtymälle uusi puheenjohtaja. Näyttää selvältä, että Skinnarin kiireet eivät ole ainakaan vähenemään päin kevään eduskuntavaalien jälkeen. Skinnarin tähtäin on ensin hallitusneuvotteluissa, sen jälkeen ministeripestissä tai muissa merkittävissä tehtävissä valtakunnan tasolla.

Taustakeskusteluissa nimet sinkoilevat: Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu, edellisen yhtymähallituksen varapuheenjohtaja, Lahden kaupunginvaltuutettu Kari Lempinen ja Lahden valtuuston varapuheenjohtajistossa istuva Jarkko Nissinen tulevat mainituiksi.

Skinnarin seuraajaehdokkaat pyrkivät todennäköisesti piiloutumaan toistensa selkien taakse, kun valtaa aletaan jakaa. Niin epäkiitollinen paikka yhtymähallituksen puheenjohtajan pesti on.

Yritetäänkö hykyn puheenjohtajaksi pelata Sirkku Hildéniä, yhtymävaltuuston nykyistä varapuheenjohtajaa?

Hildénistä olisi tarkoitus tulla Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja kesällä, jos hän ei saavuta kansanedustajan paikkaa kevään eduskuntavaaleissa.

Pekka Komun jatkaminen Lahden ruorissa sopisi miehelle itselleen ja demareiden muulle paikalliselle valtaeliitille sekä ennen kaikkea kokoomukselle, jossa ei voida sietää Hildéniä.

Poliittisissa kulisseissa kuiskitaan, että Skinnarin suosikki seuraajakseen on ensimmäisen kauden Lahden kaupunginvaltuutettu Sanna Mäkinen.

Lahdelle uskolliset työrukkaset

Yhtymä tarvitsee johtoonsa sellaisia henkilöitä, joilla on aikaa, halua ja ymmärrystä johtaa maakunnan merkittävintä poliittista instanssia. Kaiken tämän lisäksi kriteereistä tärkein pitäisi olla varaukseton keskinäinen luottamus Lahden johtavien poliitikkojen kanssa. Nykyisen hallituksen puheenjohtajisto ei täytä kaikkia edellä lueteltuja ominaisuuksia.

Skinnari on Lahden demareissa hyljeksitty hahmo, osin omasta ansiostaan, osin sukunimensä takia. Yhtymän varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) on niin ikään oman viiteryhmänsä päähän potkima.

Miksi ihmeessä Lahden valtapuolueet antavat maakunnan tärkeimmän yksittäisen poliittisen instanssin johtopaikat ihmisille, joihin eivät luota?

Jos omistajaohjausta ja Lahden etua halutaan ajaa ohi koko maakunnan edun, on paikoille asetettava Lahdelle – ja vain Lahdelle – uskolliset työrukkaset.

Keväällä edessä yhtymän matokuuri

Salunen jätti lähtiessään tulipalon, jonka sammuttajana seuraavat kuukaudet toimii rauhalliseksi, mutta ”ei miksikään johtajatyypiksi” kuvailtu yhtymän hallintojohtaja Veli Penttilä. ESS:lle kerrotaan, että Penttilä käytännössä pakotettiin Salusen paikkaajaksi.

Penttilän väliaikainen pesti voi kestää pitkään. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan tehtävä ei varmasti ole Suomen houkuttelevin sote-johtajan pesti, pikemminkin päinvastoin. Toisaalta uuden toimitusjohtajan rekrytointia ei haluta kiirehtiä valtakunnan sote-uudistuksen sekavan tilanteen vuoksi. Seuraavaksi yhtymähallituksen tehtävälistalla onkin väliaikaisen muutosjohtajan palkkaaminen.

Eri arvioiden mukaan edessä on ainakin kymmenen miljoonan euron matokuuri ja kymmenen miljoonan lisärahoituksen tarve. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat taas avaamaan lompakoitaan. Jos lompakon nyörit eivät aukea yhtymän näkökulmasta riittävästi, palvelutaso heikkenee. Ei kannata liikaa yllättyä, jos kevään eduskuntavaalien jälkeen alkaa keskustelu esimerkiksi Nastolan terveysaseman lakkauttamisesta.

Myös yhtymän poliittista hallintomallia halutaan muuttaa. Yhtymävaltuustomalli korvattaneen yhtymäkokousmallilla. Yhtymävaltuuston arvaamattomuus vaihtuu kuntien ja kaupunkien hallitusten saneluun. Yhtymähallituksen puheenjohtajan pestistä ollaan puuhaamassa kokopäiväistä tai vähintään puolipäiväistä tointa.

Yhtymäkokousmallilla ja päätoimisella puheenjohtajalla pyritään vahvistamaan poliittista ohjausta, jotta seuraavalla toimitusjohtajalla ei ole edes mahdollisuutta puuhailla omiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtymää johdetaan jatkossa Lahden kaupungintalolta. Se on varmasti lahtelaisten mieleen, mutta ympäryskunnista alkaa takuulla hampaiden kiristely. Viime aikoina melko yhtenäisesti yhtymää vastaan esiintyneet omistajakunnat ovat vaarassa ajautua riitoihin keskenään.

Viimeiset kohuotsikot hyvinvointiyhtymästä ovat vielä kirjoittamatta.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi