Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Veljeään vastaan syytteen äidin varojen kavaltamisesta nostanut voitti hovioikeudessa – kuolinpesälle korvattava lähes 140 000 euroa

Hovioikeuden mielestä lahtelainen mies kavalsi kuolinpesästä 137 000 euroa. Kuva: Anssi Hietamaa

Yli kolme vuotta jatkunut veljesten välinen riita heidän äitinsä varojen käytöstä on päättynyt hovioikeudessa, joka tuomitsi lahtelaisen miehen törkeästä kavalluksesta 1 vuoden ja 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Kuolinpesälle, jonka yksi osakas hän on, hänen on korvattava 137 000 euroa.

Poliisitutkintaan tapaus päätyi naisen lapsenlapsen ilmoittamana. Syyttäjä ei nostanut syytettä. Lahtelaisen veli ajoi syytettä itse yhdessä kuolinpesän kanssa. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Veli valitti hovioikeuteen, joka hyväksyi syytteen äänestyksen jälkeen.

Perukirja oli uskottujen miesten valmiiksi allekirjoittama.

Lahtelainen kiisti kavaltaneensa rahoja. Hän väitti kaikkien tilisiirtojen tapahtuneen äidin tieten ja luvalla.

Syytetyn mukaan äiti oli antanut hänelle yleisluvan rahojen käyttöön. Lupa oli suullinen.

Syytetty oli siirtänyt äitinsä tililtä varoja omille tileille, jotka hän oli nimennyt tavalla, joka hovioikeuden mukaan vaikeutti siirtojen tarkoituksen selvittämistä ja saattoi antaa äidille kuvan hyvätuottoisista tileistä sekä vaikeutti sen ymmärtämistä, mistä siirroissa oli kyse.

Tilisiirtojen alkaessa 2008 äidin muisti ja psyykkinen toimintakyky olivat selvästi heikentyneet. Teot päättyivät 2013. Äiti kuoli 2014.

Syytetty sanoi äidin perustelleen yleislupaa sillä, että hän halusi estää rahojen joutumisen toisen pojan kurkusta alas. Hovioikeudessa uutena todistajana kuultu henkilö kertoi, ettei veljellä ole alkoholiriippuvuutta.

Syytetyn suhde äitiin oli läheinen, mikä hovioikeuden mielestä tukee syytetyn väitettä siitä, että äiti olisi halunnut suosia häntä. Äiti oli testamentannut kesämökkinsä syytetylle.

Siirsi rahoja takaisin lahjaveron pelossa

Syytetyn syyllisyyden puolesta puhuu muun muassa se, että luvasta rahojen käyttöön oli vain syytetyn kertomus.

Hän oli vuonna 2011 tehnyt äitinsä puolesta puukaupat. Lääkärin mukaan äiti oli jo tuolloin oikeustoimikelvoton. Puukauppatulot, 50 000 euroa, syytetty oli ottanut itselleen.

Syytetty oli siirtänyt rahoja myös takaisin äitinsä tilille sen jälkeen, kun pankki oli ilmoittanut, että rahalahjasta pitäisi tehdä lahjaveroilmoitus. Hovioikeuden mielestä tämä osoittaa, ettei äiti ollut lahjoittanut rahoja.

Perunkirjoituksessa syytetyltä pyydettiin selvitystä äidin ja tämän aiemmin kuolleen puolison varoista, mutta syytetty ei ollut antanut niitä. Perukirja oli uskottujen miesten valmiiksi allekirjoittama.

Erään todistajan mukaan syytetty oli pyytänyt yhden rintaperillisen lapsia allekirjoittamaan perukirja lupaamalla ennakkoperintö. Nämä eivät olleet suostuneet, mutta kuitenkin oikeudelle toimitettuun perukirjaan oli merkitty heidän allekirjoituksensa.

Todistajan mukaan syytetyn käytös osoitti hänellä olevan jotain salattavaa.

Hovioikeus piti syytetyn kertomuksia "varsin epämääräisinä". Ne olivat vaihdelleet asian käsittelyn eri vaiheissa.

Hovioikeuden mielestä näyttö lahtelaisen syytteen tueksi on "varsin vakuuttava". Eri mieltä olleen jäsenen mielestä syyllisyydestä jää varteenotettava epäily.

Tuomioon voi hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi