Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Nastolan jugendlinna säihkyy korjattuna, vaikka välillä näytti pahalta – "Plussalle olisi tarkoitus jäädä"

Nastolan Aurinkolinnan remontti on ollut vaiheikas, kuten talon historiakin. Pakkohuutokauppa oli rakennuksen pelastus. "Hankintahinta kertoi, miten lähellä oltiin sitä pistettä, että kannattaako taloa enää saneerata", sanoo isännöitsijä Matti Pietilä.

Nastolan kirkonkylässä sijaitseva Aurinkolinna rakennettiin tuberkuloosiparantolaksi vuosina 1923–1928. Kuva: Juha Peurala

 

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Aurinkolinnan saneeraus on loppusuoralla Nastolassa. Tuberkuloosiparantolaksi 1920-luvulla rakennettua jugendtaloa on saneerattu asuintaloksi vuodesta 2005 lähtien.

Nyt viimeistelyvaiheessa oleva peruskorjausurakka käynnistyi vuonna 2012, kun talo vaihtoi omistajaa pakkohuutokaupassa. Talon saneeraukseen on kulunut tällä hetkellä noin 4 miljoonaa euroa, kertoo Aurinkolinnan isännöitsijä Matti Pietilä.

– Ajallisesti hanke on ollut pidempi kuin alun perin suunniteltiin. Budjetti on ylittynyt alkuperäisestä, mikä on johtunut pitkälti siitä, että päätimme tehdä korkeaa laatua. Plussalle olisi tarkoitus jäädä, kun saadaan viimeiset asunnot myytyä. Avajaisjuhlat on tarkoitus pitää maalis-huhtikuussa, hän ennakoi.

30 asuntoa

Aurinkolinnassa on asuinkäyttöön sopivaa pinta-alaa noin 2 100 neliötä. Asuntoja taloon tulee yhteensä 30.

Maaliskuussa myyntiin tulee neljä tilavaa huoneistoa, joista suurimmassa on 160 neliötä. Asuntojen huonekorkeus on neljä metriä.

– Myyntiin tulevien asuntojen neliöhinta on 3 500–3 900 euroa. Kaupan päälle tulee 50-neliöinen parveke.

Huonekorkeus on useimmissa tiloissa neljä metriä. Kuva: Juha Peurala

Aurinkolinnan pienemmät asunnot ovat 14-neliön miniyksiöitä. Monet asunnoista ovat vuokralla. Osakkaita Aurinkolinnan taloyhtiöissä on toistakymmentä. Asukkaina talossa on sekä yksin eläviä ihmisiä, pariskuntia että lapsiperheitä.

– Kaikilla on ollut ajatus, että he haluavat muuttaa nimenomaan historialliseen rakennukseen. Se on yhdistävä tekijä ja auttaa hyvän pöhinän luomista, Aurinkolinnassa kolmisen vuotta asunut Pietilä sanoo.

Historia esillä

Vanha rakennus sai peruskorjauksessa muun muassa alkuperäisen kaltaiset julkisivut ja uudet ikkunat. Talossa on lattialämmitys, huoneistokohtainen lämmönjako ja keskitetty lämmön talteenotto.

Aurinkolinnan historia on näkyvästi esillä porrashuoneissa ja muissa yhteisissä tiloissa.

– Arkkitehtuurimuseosta löytyi arkkitehti Wäinö Palmqvistin piirtämiä kuvia, joista teetettiin suurennokset, Pietilä kertoo.

Sotien aikana Aurinkolinna toimi sotasairaalana. Kuvia on esimerkiksi presidentti Risto Rytin vierailusta 1940-luvun alussa.

– Hän kävi juttelemassa jokaiselle haavoittuneelle potilaalle.

Sotien aikana parantolarakennuksessa toimi sotasairaala. Kuva: SA-kuva

Vanhaa tiiliseinää on jätetty monissa kohdissa näkyviin. Käytävissä ilmettä antavat myös lattian koristelaatat.

Aurinkolinnan parvekkeiden koristeelliset kaiteet purettiin 1950-luvulla ja vaihdettiin verkkoaitoihin. Parvekekaiteiden palauttamiseen käytettiin Pietilän mukaan kuusinumeroinen summa rahaa.

– Emme edes harkinneet halvempaa ratkaisua. Kaiteiden pitää näyttää siltä kuin ne viimeksi 1950-luvulla näyttivät. Ei olisi ollut järkeä toteuttaa tunnusomaista piirrettä jollain eri tavalla.

Palveluita asukkaille

Aurinkolinna on rakennuksena persoonallinen, mutta talosta löytyy muitakin erikoisuuksia. Pohjakerroksen käytävällä on Nastolan alueen ensimmäinen taloyhtiön Smartpost-automaatti, johon voi tilata esimerkiksi verkko-ostoksia.

Talon porraskäytävässä on kirjalainauspiste, johon on valikoitu (BBC:n ja Suomessa sanomalehti Keskisuomalaisen tekemän listauksen perusteella) sata kirjaa, jotka jokaisen pitäisi lukea ennen kuolemaansa. Kokoelman perustaminen oli sikäli luontevaa, että Pietilä toimii Orimattilassa kirjakauppayrittäjänä.

Taloyhtiön leffateatteihuoneessa löhöillään säkkituoleissa. Kuva: Juha Peurala

Kellarikerrokseen tulee lähes täydellisellä laitevalikoimalla varustettu kuntosali sekä 150-tuumaisella valkokankaalla varustettu leffateatterihuone. Kellariin rakennetaan myös tilaussauna sekä verstashuone, johon tuodaan saneerauksessa käytettyjä työkaluja ja koneita.

– Tavoitteenamme on olla Suomen paras taloyhtiö. Pyrimme saamaan mahdollisimman hyvät palvelut, Pietilä sanoo.

20 vuotta tyhjillään

Aurinkolinna toimi 1990-luvun alussa pakolaisten vastaanottokeskuksena. Talo ehti olla parikymmentä vuotta tyhjillään ennen kuin ensimmäiset asunnot valmistuivat.

– Talo oli pitkään nuorison seikkailupaikka. Täällä on ollut hurjan näköistä, eikä valoja ollut missään.

Aurinkolinnan peruskorjaus aloitettiin helsinkiläisen yksityisjohdolla. Julkisivuremonttia varten myönnettiin valtion, EU:n ja Nastolan kunnan rahaa noin 300 000 euroa.

Emme edes harkinneet halvempaa ratkaisua. Matti Pietilä

Hanke eteni kangerrellen ja pysähtyi kokonaan vuonna 2009. Pietilän mukaan hyötyä oli purkutöistä, mutta remontissa oli tehty myös vääriä asioita.

– Talossa oli tehty epäloogisesti vähän sitä sun tätä sen sijaan, että olisi lähdetty hyvällä suunnitelmalla eteenpäin. Oli tehty vähän julkisivua, vähän asuntoja ja vedetty keskelle huonetilaa ilmanvaihtoputkea, joka ei lähtenyt mistään eikä päättynyt mihinkään.

Myyntihinta 40 000 euroa

Rakennuksen tulevaisuus ei näyttänyt hyvältä. Kohdetta myynyt kiinteistövälittäjä ei juuri kaunistellut tilannetta. ”Kaikki on tekemättä. Siitä mitä on tehty, ei ole papereita”, välittäjä totesi ESS:n haastattelussa vuonna 2010.

Remonttia lainoittanut Ålandsbanken kärsi parin miljoonan euron tappion, kun pakkohuutokaupassa rakennus myytiin vain 40 000 eurolla. Tätä ennen pankki oli hylännyt liian halpana pitämänsä 200 000 euron ostotarjouksen.

Aurinkolinna vuonna 2012, jolloin rakennus myytiin pakkohuutokaupalla. Kuva: Vili Uuskallio

– Hankintahinta kertoi, miten lähellä oltiin sitä pistettä, että kannattaako taloa enää saneerata. Uskalsimme lähteä projektiin, koska tämä on massiivitiilirakennus. Vauriot olivat korjattavissa. Jos tämä olisi ollut puurakenteinen kartano ja huonossa kunnossa, rakennus olisi saanut purkutuomion.

"Suhtauduttu positiivisesti"

Aurinkolinnan ostajina olivat vuonna 2012 orimattilalaiset yritykset Codexo, JM-Puutyöt ja Musta Hevonen sekä leppävirtalainen Hartman Fortress. Matti Pietilän isä Erkki Pietilä on johtanut rakentamista.

– Saneerausta on tehty rahoitustilanteen mukaan. Homma kesti, mutta ei se kustannuksia aiheuttanut.

Erkki Pietilän mukaan saneeraushankkeeseen on suhtauduttu kaikkialla positiivisesti.

– Viranomaisten kanssa ei ollut mitään ongelmia. Hekin ovat olleet aika innoissaan. On ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat arvostaneet työtä, mikä tähän on tehty.

Neljä vielä keskeneräistä asuntoa valmistuvat myyntikuntoon maaliskuussa. Kuva: Juha Peurala

Saneerausta on rahoitettu yhtiölainalla ja omistajayhtiöille myönnetyllä rahoituksella.

– Tulorahoitusta on saatu, kun asuntoja on myyty. Lisäksi hanketta on rahoitettu yritystemme kassavirralla, Matti Pietilä kertoo.

Hanke jatkuu vielä neljän keskeneräisen asunnon valmistumisen jälkeenkin.

– Piharakennuksen yläkerrassa on remontoimaton asunto, joka on tarkoitus jakaa kahtia.

Historiateos valmistumassa

Nastolan kirkonkylässä sijaitseva Aurinkolinna rakennettiin tuberkuloosiparantolaksi vuosina 1923–1928. Talon rakennutti Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys.

Parantolatoiminta jatkui 1960-luvulle, minkä jälkeen kiinteistö toimi kehitysvammaisten hoitokotina. Talosta historiateosta kirjoittava Matti Pietilä on tutkinut talon vaiheita vuosien ajan.

Aurinkolinnassa on Nastolan alueen ensimmäinen taloyhtiön Smartpost-automaatti. Kuva: Juha Peurala

– Tekstiä on kirjoitettuna sata sivua. Lähteitä on yli 300. Olen muun muassa haastatellut entisiä potilaita ja työntekijöitä. Olen kaivanut aineistoa kansallisarkistoa myöten. Historiateoksen pitäisi valmistua tänä keväänä.

Pietilä uskoo, että arvokkaan suojelurakennuksen kunnostaminen lisää läheisen asuinalueen ja koko Nastolan alueen vetovoimaa. Hän toivoo, että Kouvolantien varren metsikköä siistittäisiin niin, että jugendlinna näkyisi paremmin.

– Toivotaan, että saataisiin Kouvolantien varteen historiallisesta rakennuksesta kertova kyltti, hän toteaa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi