Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Konnakeskeinen tutkinta parantanut omaisuusrikosten selvitysprosenttia, mutta pidentänyt tutkinta-aikoja

Liikennevalvonnan tuloksellisuus riippuu paljolti siihen käytettävissä olevista resursseista.

Peltipoliisi välähti viime vuonna Hämeen poliisin alueella runsaat 43 000 kertaa. Se on kolmisen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuva: Jari Kautto

Hämeen poliisi on ottanut omaisuusrikosten tutkinnassa käyttöön "vanhan keksinnön", joka tunnetaan nimellä tekijäkeskeinen tutkinta.

Kun henkilö jää kiinni vaikkapa kellarikomerovarkaudesta, jollaisista poliisille on tullut enemmänkin ilmoituksia samalta alueelta, poliisi selvittää, voisiko kiinni otettuna oleva olla niidenkin takana.

Tällainen rikosten sarjoittaminen on omiaan nostamaan rikosten selvitysprosenttia. Samalla tutkinta-ajat pitenevät, kun ruvetaan kaivelemaan vanhempiakin juttuja.

Hämeen poliisissa omaisuusrikosten selvitysprosentti nousi viime vuonna 34:stä 39,5:een eli noin 15 prosenttia. Taustalla on tekijäkeskeisen tutkinnan lisäksi kenttätoiminnan tehostuminen sekä pakkokeinojen, varsinkin kotietsintöjen lisääntynyt käyttö, kertoo rikosylikomisario Martti Hirvonen.

Lue myös: Pakettiauto törmäsi motoristiin, joka jäi pyörineen puristuksiin törmäilijän alle – olivat ajaneet peräkkäin jo 3 000 kilometriä
 

Kotietsinnässä poliisi usein löytää muidenkin kuin etsinnän perusteena olevien rikosten saalista.

Omaisuusrikosten keskimääräinen tutkinta-aika nousi edellisvuodesta reilut 16 prosenttia ja oli 152 päivää.

Väkivaltarikosten selvitysprosentti laski ja tutkinta-aika kasvoi. Hirvonen arvelee tämän johtuvan siitä, että yleisellä paikalla tapahtuneet rikokset ovat lisääntyneet. Näissä tapauksissa tekijä on uhrin tiedossa harvemmin kuin yksityisasunnossa tapahtuneessa teossa.

Poliisin tuntuma on, että ravintoloiden aukioloaikojen vapautumisen myötä häiriökäyttäytyminen eri lieveilmiöineen on myöhentynyt lähes aamuvarhaisille tunneille.

Ratsioiden väheneminen näkyy rattitilastoissa

Liikennejuopumustilastot ovat hämäläisittäin lohdullisempaa luettavaa kuin valtakunnallisesti.

Törkeiden rattijuopumusten määrä väheni viime vuonna edellisvuodesta 6,5 prosenttia; koko maassa oli kasvua 3 prosenttia. Tavallisten rattien määrä kasvoi, mutta vain 1,5 prosenttia (lähes 11).

– Mitä enemmän ennätetään valvoa, sitä suurempia ovat luvut, toteaa liikennepoliisisektorin johtaja, ylikomisario Jouni Takala. Viime vuonna Hämeen poliisilla oli ratsiatyyppistä valvontaa edellisvuosia vähemmän. Se sitoo ratsiapaikalle useita partioita.

Takala pitää mahdollisena sitäkin, että rattijuoppoja on ollut liikkeellä edellisvuosia vähemmän.

Mitä enemmän ennätetään valvoa, sitä suurempia ovat luvut. Ylikomisario Jouni Takala

Koko maassa rattijuoppoja jäi kiinni 19 000. Se on suurin määrä sitten 2010-luvun alun.

Puhallutusten määrä kuitenkin laski eli yhä useampi puhallutus johti rikosepäilyyn. Kun vuonna 2017 oma-aloitteinen puhallutus paljasti rattijuopon joka 146. tapauksessa, viime vuonna suhdeluku oli 118.

– Rattijuopumusvalvonnan tehokkuus on parantunut, kiteyttää poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

– Kohdennetaan valvontaa niin, että ollaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Poliisia huolettaa – niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti – alati kasvava huumerattien osuus kaikista rattijuopumustapauksista.

– Viikkotasolla huumeratteja on jo 40–60 prosenttia kaikista tapauksista, Jouni Takala laskee.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi