Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Miten Päijät-Hämeessä hoidetaan vanhuksia? Näin ESS:n lukijat vastasivat

Kuva: Mirja Hussain

ESS kysyi kuluneella viikolla lukijoiltaan kokemuksia vanhustenhoidosta Päijät-Hämeessä. Suurin osa vastaajista kertoi olevansa tyytymättömiä hoidon tasoon. Tässä joitakin kokemuksia aiheesta.

Hoitajat väittivät, ettei omaiselleni ollut aikaa, mutta joka kerta kun hoitokotiin meni, taukohuoneen televisio oli auki, hoitajat olivat kahvilla ja katselivat televisiota. Omaiseni saattoi olla koko päivän ulosteisessa ja märässä vaipassa, ei ollut aikaa myöskään nostaa häntä sängynlaidalle istumaan vaikka omaiseni olisi pystynyt istumaan. Tämä paikka on jo purettu ja tilalle rakennettu uusi hoivakoti. Toinen omaiseni oli tässä uudessa, eikä toiminta sielläkään aiemmasta poikennut.

Miten hoidetaan seniorit, joiden omaiset eivät seuraa hoitoa? Kotihoito jouduttu irtisanomaan, kun "hoito" terveydelle vaarallista, eikä palautteen mukaan tehty minkäänlaisia korjauksia tai toimintaa kehitetä. Tiedonkulku katkonaista, josta seuraa vaaratilanteita. Myöskään PHHYKY ei voi puuttua ulkoistettuun toimintaan, palveluntuottaja voi toimia virheellisesti ja reklamaatioista välittämättä, saamatta sanktioita hoitaessaan kunnallisia palveluja.

Lehtiojassa oli hyvääkin, esimerkiksi paljon puuhaa jos vaan hoitajat viitsivät viedä vanhukset niihin.

Ongelma on myös sitominen. Vanhuksia sidotaan tuoliin (ns. geriatrinen tuoli), koska heidän peräänsä "ei ehditä katsoa". Tämä loukkaa vakavasti perusoikeuksia. Myös hygieniahaalarin käyttö on yleistä eli vanhus ei saa haalaria auki ja tekee tarpeensa vaippaan, jos kukaan ei auta vessaan.

Klo 16 jälkeen aletaan laittamaan vanhuksia yöpuulle, yökkärit päälle ja vaipat. Kaikki pitää ehtiä tekemään ennen kun yövuoro tulee. Minusta on liian aikaista laittaa yövaipat jo ennen klo.18. Kaikki tehdään niin nopeasti, eikä kuunnella vanhuksia. Vanhemmat hoitajat tosin tekee sydämellä.

Äitini kuoli pari vuotta sitten Orimattilan palvelutalon dementiaosastolla. Varmaan eläisi vieläkin, ellei olisi kaatunut ruokasalissa ja murtanut lonkkaansa. Rauhattomia asukkaita ei valvota, vaan annetaan nousta ja istua pöytään ilman apua. Olen monta kertaa pelastanut muitakin kaatumasta. Jos ei olisi käynyt syöttämässä, ei juurikaan mitään olisi syönyt.

Muutama ns. "helmihoitaja", hyvä vuorovaikutus ja luottamus syntynyt.

Lääkärin pompottelua, hoitajien unohtamia asioita. Jalkoja ei hoideta, hampaita ei pestä, ihoa ei rasvata, ulos ei pääse.

Mikäli vanhus ei ehdi syödä ja ruoka-aika on ohitse, korjataan ruuat pois. Annostellaan lääkkeet väärin, annetaan vääriä lääkkeitä. Ei viedä pesulle, ei kävelylle. Lopputuloksena laitostunut kävelykyvytön vanhus.

Olen työskennellyt monessa hoivakodissa, niin yksityisellä kuin julkisella. Joka kerta täytyy todeta, että hoito oli inhimillisempää julkisella puolella. Toki hoitajien vähäisyys ja muut tehtävät, kuten pyykit ja ruoka, toivat kiirettä päiviin ja itse hoitotyö jäi vähälle. Vaippoja sai käyttää 3 kpl päivässä. Suihkuun kerran viikossa. Osa vanhuksista ei pääse edes ulos kuukausiin, koska ei ole tarpeeksi henkilökuntaa ja kaikilla ei ole omaisia.

Lehtiojan palvelutalossa oli asiat hyvin. Siellä ainakin vaihdettiin usein vaippoja ja vuodevaatteet olivat melko siistit. Se on taidepainotteinen tehostetun hoidon palvelutalo ja siellä kaikenlaista toimintaa päivittäin jos vain pystyy osallistumaan.

Attendo, Esperi ja Mehiläinen: Henkilökuntapula, välinpitämättömyyttä, epäammattimaisuutta, empatiakyvyn puutetta.

Omaiseni hoidettiin erittäin hyvin yksityisessä kotihoidossa palvelusetelillä. Hoitajat ja omistaja paneutuivat asiaan. Kotipalvelut Eija Bouras. Nyt kuulin, että yritys myyty Stellalle. Näinköhän hyvä hoito jatkuu?

Henkilökunnan riittämättömyys on ongelma. Esimerkiksi taksimatkoille ei ollut henkilöstöä laittaa saattajaksi, vaan turvauduttiin täysin taksinkuljettajaan. Jos kuljettaja ei ollut halukas avustamaan, kiireinen tai vastaavaa, jäi matka tekemättä tai henkilö sairaalan aulaan odottamaan sairaalan avustajaa.

Hoitajien kotikäyntien työolot laiminlyödään. Kiireiset käynnit, ylityöt, työvälineitä puuttuu. Tämä on jatkuvaa. Vaihtuvuus suuri. Etelä-Lahti ja yksityistäminen kyseessä. Toki kunnankin aikana oli välinpitämätöntä, mutta sentään työvälineet olivat kunnossa. Yksityinen palkkaa tuntilaisia eniten ja palkanmaksussakin on ongelmia. Kunnalla kaikki sujui automaattisesti ja hoitajat voivat paremmin.

Olen tehnyt hoitoalan keikkatyötä Orimattilassa eri yksiköissä, en yksityisissä. Tuntui, että yksiköissä vanhusten hoitaminen oli osalle henkilökuntaa lähinnä vastenmielinen asia. Vanhuksista puhuttiin epäasiallisesti ja huokailtiin syvään kun joku sattui tarvitsemaan apua. Sijaisina käytettiin henkilöitä, jotka olivat jonkun kavereita, eikä riittävää koulutusta ollut. Esimiehen välinpitämätön asenne vaikutti koko henkilöstön työmoraaliin. Kiireestä tuntui olevan aikaa valittaa jatkuvasti, vaikka hyvin olisi ollut aikaa olla vanhusten kanssa. Heitä varten näissä yksiköissä ollaan töissä. Iso osa henkilökuntaa olisi tarvinnut koulutuksen päivittämistä tämän päivän tasolle. Myös sairaanhoitajat olisivat tarvinneet koulutusta - vanhusten lääkelistat olisivat kaivanneet tarkistamista. Epäkohtia oli paljon, mutta niistä ei uskallettu puhua. Pienellä paikkakunnalla täytyy olla varovainen, jotta työpaikka säilyy.

Hollolassa Mainiokoti Vilja (Mehiläinen) on hyvä.

Lehtiojan palvelutalo: tytär ei saanut tietoa, että omainen on saattohoidossa ennen kuin aloin ihmetellä, kun häntä ei syötetty enää. Kun Jalmarissa tyhjennettiin osastoja ja äitini siirrettiin ensin Kultakaareen, niin häntä ei vesipesty kahteen viikkoon. Soitin Helsinkiin johtoportaaseen ja annoin viikon aikaa pestä, muuten ilmoitan Valviraan: kahden tunnin kuluttua hänet oli vessassa pesty.

Vanhuksien kemiallinen rajoittaminen psyykenlääkkeillä on hyvin yleistä. Hoitajia on liian vähän ja vaeltelevat muistisairaat lääkitään paikoilleen. Nämä lääkkeet ovat iäkkäille hyvin haitallisia, ne heikentävät muistia entisestään, nopeuttavat yleistilan laskua ja esimerkiksi aiheuttavat merkittävän kaatumisriskin. On häpeällistä, kuinka paljon vanhoja ihmisiä "huumataan" vain sen vuoksi, ettei hyvään hoitoon järjestetä resursseja. Lääkäreillä on käsittämätön valta nujertaa hauraat ja puolustuskyvyttömät muistisairaat kemiallisesti. Harkitsen asian viemistä eteenpäin.

Samoja puutteita, joista mediassa kirjoitettu: vaippojen vaihtoa harvoin, suihku korkeintaan kerran viikossa, omaisten kanssa sovittujen asioiden noudattamatta jättäminen jne. Kaikkein pahinta on se, että asukas, joka ei itse pääse sängystä pois, ei pääse osallistumaan toimintaan. Makaa sängyssä vuorokaudet läpeensä telkkaa yksin tuijottaen. Järkyttävää myös joidenkin hoitajien suhtautuminen, kun halusi keskustella oman vanhuksen hoidosta: "Iäkäs ja sairas vanhus voi kuolla ihan milloin vain".

Vuonna 2010 kuollutta äitiäni pompoteltiin kahden sairaalan ja 6–7 osaston välillä. Hänet oli usein lääkitty rauhoittavilla niin, että nukahti kesken lauseen. Kuulemma omaksi turvallisuudekseen. Äiti pelkäsi, eikä uskaltanut edes kelloa soittaa. Kenelle hän oli vaaraksi? Kahvitauoille? Hän usein sanoi, ettei häntä hoideta, koska on jo näin vanha. Ja näinhän se oli. Paljon on jäänyt hampaankoloon.

Olen nähnyt kaikenlaista, mutta ei niistä uskalla mainita jos omainen palvelutalossa; epäilen että ns. kostetaan. Jos en olisi omin silmin nähnyt, en uskoisi miten heitteillä kotona asuvat kotihoidon asukkaat on!

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi