Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Haussa 100 hehtaaria, ja pian - Kujalan jätekeskuksen seuraajaehdokkaiden läpivalaisu alkaa

Yleisötilaisuudessa tunteiden kuumenemista ehkäistiin käytösohjeilla. Jätteiden käsittely lähialueella ei miellytä ketään.

Kuva: Anssi Hietamaa

Kierrätyspuisto, kiertotalousalue vai kaatopaikka? Lahden ammattikorkeakoulun auditoriossa keskusteltiin torstai-iltana maakuntaan suunnitellusta uudesta jätteen käsittelyalueesta, jota haluttiin kutsua monella nimellä.

Kyseessä oli hankkeen alkuvaiheen tilaisuus, jossa ensin esiteltiin hankkeen taustat ja tarpeet, sitten esiin nousseet vaihtoehdot ja lopulta vastattiin yleisön kysymyksiin. Yleisöä oli paikalla satakunta, ilmeisesti etupäässä Hollolasta ja Orimattilasta, joita hanke ensi sijassa koskee.

Päijät-Hämeen Jätehuollon kehityspäällikkö Antti Leiskallio selvitti aluksi, että maakunnassa on pian löydettävä uusi paikka ylijäämämaiden, pilaantuneiden maiden ja tuhkien käsittelyyn. Lisäksi rakennusjätteiden kierrätystä on edistettävä.

Nykyisin näitä jakeita kuljetetaan Lahden Kujalaan, mutta alue on näiltä osin täyttymässä. Samaan aikaan kierrätettävää tuhkaa kertyy lisää Lahti Energian uudesta hakelämpölaitoksesta, joka käynnistyy ensi syksynä.

Kujalaa ei kuitenkaan voi laajentaa, koska vastassa ovat tie, rautatie, pohjavesialue, luonnonsuojelualue ja taajama. Kotitalousjätteen käsittely jatkuu Kujalassa, sillä siitä suurin osa pystytään kierrättämään.

Kuva: Tuomo Tapaninen

Neljä vaihtoehtoa tutkitaan

Tavoitteena on, että uusi noin sadan hehtaarin alue olisi käytössä viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Toiminta toisi alueelle myös joukon työpaikkoja.

Kierrätystoiminta on kasvuala, muistutti Leiskallio.

– Vuonna 2010 Kujalassa oli kaksi yritystä, nyt 12. Päijät-Hämeen Jätehuollon liikevaihto oli viisi miljoonaa euroa, nyt 18 miljoonaa.

Korvaavan alueen etsintä käynnistyi vuonna 2014. Tähän mennessä se on tuottanut neljä vaihtoehtoa. Niistä kolme sijaitsee Orimattilassa ja yksi Hollolassa. Alunperin ehdokkaita oli kymmenen.

Neljä aluetta on seulottu monenlaisten ehtojen avulla. Ne sijaitsevat muun muassa vähintään kilometrin päässä arvokkaasta maisemasta, taajamasta tai palveluista, kuten kouluista.

Uuden kierrätyspuiston pääpaino on nimenomaan kierrätyksessä, josta vastaavat yksityiset yritykset.

Ehdokasalueita ryhdytään nyt tutkimaan perusteellisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Luvassa on vuosia kestävä suunnittelu, ja itse alueen rakentuminenkin kestää jopa kymmeniä vuosia.

Esimerkiksi rakennusjätteen käsittely tarvitsee uudet tilat.

Miksi asutuksen lähelle?

Yleisötilaisuuden kysymyksissä nousi esiin asukkaiden huoli niin melusta, pölystä kuin liikenteen määrästäkin. Hajuhaittoja ei pitäisi sentään ilmetä, koska alueelle ei tuoda eloperäistä ainesta.

Etenkin Hollola-vaihtoehdon suhteen ihmeteltiin, miten hanketta voidaan suunnitella Salpakankaan kupeeseen. Peloista kertoo se, että Hollolassa on jo kerätty yli 1 700 nimeä hanketta vastustavaan adressiin.

Maita ei voi pakkolunastaa. Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen

Tunteiden kuumenemista ehkäistiin torstaina etukäteen. Tilaisuuden alussa luettiin käytösohjeet: vain asiallista keskustelua, kunnioitamme erilaisia mielipiteitä.

Sekä Orimattilan että Hollolan valtuustot päättivät viime huhtikuussa, että ne osallistuvat kierrätyspuiston suunnitteluun. Silti Orimattilan ympäristövaliokunta katsoi keskiviikkona, etteivät kaupunkiin sijoittuvat vaihtoehdot ole toteuttamiskelpoisia.

Seuraavaksi lausuntonsa antaa kaupungin elinvoima- ja tekninen valiokunta.

Kiviaineksen seulontaa Kujalan jäteasemalla.

Ei pakkolunastuksia

Yleisön puheenvuorossa Markku Meriluoto muistutti kaataneensa kierrätyspuiston Nastolan-vaihtoehdon muutama vuosi sitten. Nyt hän halusi tietää, mitä tapahtuu, jos kunnat kieltävät alueidensa käytön. Voiko maita pakkolunastaa?

Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liitosta vakuutti, ettei pakkoa käytetä. Jos kunnat eivät halua kierrätysaluetta millekään tutkituista paikoista, koko hanke palaa lähtökuoppiinsa. Silloin aletaan etsiä uusia sijoitusvaihtoehtoja.

Kuuleminen ja lähiasukkaiden haastattelu on osa ympäristövaikutusten arviointia. Lisäksi maanomistajia on kuultava, alue on kaavoitettava, sille on saatava ympäristölupa ja rakennettava varsinaiset kierrätyslaitokset.

Hankkeella on omat nettisivut, joiden kautta voi jättää palautetta. Arviointiohjelman paperiversio on luettavissa helmikuun loppuun asti Lahden, Orimattilan ja Hollolan kunnanvirastoissa, Lahden ja Hollolan pääkirjastossa sekä Orimattilan kirjastossa.

Hämeen ely-keskus ottaa vastaan asianomaisten mielipiteitä YVA-ohjelmasta helmikuun loppuun mennessä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi