Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän virkajohdon omavaltaisuus hämmentää päättäjiä – nauttiiko toimitusjohtaja luottamusta?

Lahden kaupunginhallitus päätti pyytää yhtymältä selvitystä hyvän hallintotavan vastaisesta toiminnasta. "Asiat on pakko nostaa kovaankin keskusteluun", sanoo 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok.).

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen leikkasi nauhan vesisynnytyshuoneen avajaisissa huhtikuussa 2018. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän virkajohdon toimintatavat herättävät hämmennystä sekä Lahden kaupungin että yhtymän luottamushenkilöjohdossa. Lahden kaupunki julkaisi maanantain kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen tiedotteen, jossa otettiin suorasanaisesti kantaa yhtymän menettelyyn kuntien maksuosuuksien jakamisessa.

Kaupunki totesi teettämäänsä konsulttiselvitykseen pohjautuen, että yhtymä on muuttanut kustannusten jakoperusteita vuoden aikana 36 kertaa ilman, että asiasta on neuvoteltu tai edes kerrottu omistajakunnille. Muutokset on tehnyt yhtymän viranhaltijajohto, eikä niitä ole käsitelty yhtymän hallituksessa. Muutoksissa ei myöskään ole tehty virallisia viranhaltijapäätöksiä.

Hyvinvointiyhtymän valtuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen (kok.) yllättyi tiedosta, että kustannusten jakoperusteita on muutettu ilman, että asiat olisi tuotu hallituksen tai valtuuston päätettäviksi. Kuva: Katja Luoma

"Aika iso asia"

Jakoperusteiden muutokset kasvattivat Lahden maksuosuutta 2,7 miljoonalla eurolla, kertoo tilintarkastusyhteisö BDO:n tekemä selvitys. Kaupunginhallitus päätti maanantaina pyytää yhtymältä selvitystä hyvän hallintotavan vastaisesta toiminnasta.

– Jos muutetaan jakoperusteita, se on aika iso asia. Emme kiistä, etteivätkö perusteet voisi olla ihan oikein, mutta olisihan siitä ollut hyvä käydä keskustelua omistajakuntien kanssa, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) huomauttaa.

Yhtymän valtuustoa johtava Hannu Rahkonen (kok.) pitää hyvänä, että selvitys tuotti tietoa kustannusten jakautumisesta.

– Hämmentävä tieto oli, että jakoperusteita on muutettu 36 kertaa niin, että asiaa ei ole käsitelty valtuustossa tai hallituksessa.

Yhtymävaltuuston varapuheenjohtajan Sirkku Hildénin (sd.) mukaan yhtymän hallinto ei ole ollut sellaista kuin hyvä hallintotapa edellyttää.

– Jakoperusteiden muuttaminen on asia, joka pitää käydä kuntien kanssa läpi.

Yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) sanoo haluavansa tutustua konsulttiselvitykseen.

– En kiellä enkä myönnä tässä vaiheessa, koska tietoa ei ole tämän enempää. Tottakai suhtaudumme asiaan vakavasti ja selvitämme perin juurin, mistä on kysymys. Sen jälkeen kommentoimme.

Onko luottamusta?

Kaupungin kannanotosta on vähintäänkin rivien luettavissa epäily siitä, onko yhtymän virkajohto tehtäviensä tasalla. Nauttiiko yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen edelleen luottamusta?

– Asia on yhtymänhallituksen ratkaistavissa. Keskustelu pitää käydä siellä. Asiat ovat sellaisia, että niistä edellytetään selvitystä. Miksei päätöksiä ole tuotu hallitukselle niin kuin olettaisi, Hildén vastaa.

– Tässä on kyse kaupungin teettämästä selvityksestä, jota emme ole yhtymän hallituksessa vielä nähneet tai käsitelleet. 11. helmikuuta asiaa käsitellään, yhtymähallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) toteaa.

– Haluan vielä keskustella yhtymän luottamusjohdon kanssa. Sen jälkeen on arvion paikka, Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo.

Rostedt katsoo, että "asiat on pakko nostaa kovaankin keskusteluun".

– Sanoisin, että kyllähän tässä luottamus aika hataralla pohjalla on. Emme kukaan tiedä, millä perusteella taas tänä vuonna laskutellaan asioita. Emme tiedä, pitääkö joku asia, joka on sovittu. Kyllä tämä tiukka paikka on.

Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) huomauttaa, että laskutuksen muutokset on tehtävä avoimesti yhdessä kuntien kanssa.

– Ei tämä ole ollut mitenkään luottamusta kasvattavaa toimintaa.

Salunen niukkasanainen

Miksi yhtymän viranhaltijajohto muutti kustannusten jakoperusteita omistajakuntia kuulematta? Yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen ei tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa.

– Luin BDO:n raportin kertaalleen. Siinä on aika paljon tavaraa. Raportti oli huolella tehty, ja se antoi aikalailla puhtaat paperit taloushallinnollemme. Tutustumme huolella raporttiin ja käsittelemme sitä hallituksessa 11. helmikuuta.

Lahtelaiset ovat yksiselitteisesti saaneet ja tarvinneet enemmän palveluita kuin aikaisemmin. Toimitusjohtaja Eetu Salunen

Salunen ei kommentoi myöskään sitä, miksi kustannusten jakoperusteita muutettiin.

– Lähtökohta on, että kustannuksemme ovat suoritekohtaisia. Monissa toiminnoissa suorite on käynti, ja osassa se on asumispäivä.

Lahden päättäjiä hämmentää, että kaupungin maksuosuus kasvoi 2,7 miljoonalla ilman, että asiasta olisi kerrottu. Ymmärrätkö Lahden näkökannan?

– Otamme kantaa 11. helmikuuta.

Lahden sote-menot ylittyivät viime vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Kaupungin tulkinnan mukaan valtaosa ylityksestä johtuu muista tekijöistä kuin lahtelaisten suoraan saamista palveluista.

– Lahtelaiset ovat yksiselitteisesti saaneet ja tarvinneet enemmän palveluita kuin aikaisemmin. Lahtelaisten osuus palveluiden käyttäjistä on noussut. Lahden väkimäärä kasvaa, ja muu maakunta kutistuu, toimitusjohtaja vastaa.

Seuranta "paremmassa iskussa"

Yhtymän talouden seuranta on Salusen mukaan nyt paremmalla tolalla kuin viime vuonna, jolloin Lifecare-ohjelmiston vakavat ongelmat haittasivat toimintaa.

– Suoritekirjaukset ja -kertymät ovat selvästi paremmassa iskussa, kun on toimiva ohjelmisto.

Viime vuonna esimerkiksi tammi-syyskuun suorite- ja kustannustiedot saatiin vasta joulukuussa.

– Yhtymää on mahdotonta johtaa, jos käytettävissä ei ole ajallaan olevaan ja oikeaa tietoa. Talousluvut ovat tulleet pahasti jälkikäteen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Rahkonen toteaa.

Suuri osa menojen ylityksestä aiheutui ict-kustannuksista. Rostedt ihmettelee, millä perusteella kustannuksia jaetaan, kun yhtymällä ei ole ajantasaista rekisteriä työasemien määrästä.

– Tältä pohjalta kun tehdään 700 miljoonan euron kuntayhtymää, jokainen voi miettiä, onko kaikki ihan kohdallaan.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi