Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

”Ei ryssiä Salpausselälle tai...” – Salpausselän kisojen järjestäjille lähetettiin uhkauskirjeitä 1950-luvulla

Lahtelainen Spinne 5 -järjestö lähetti Salpausselän kisoille uhkauksen vuonna 1955. Järjestön johtoon kuului muun muassa lahtelaismies, josta tuli myöhemmin kansanedustaja.

Naisten 10 kilometrin mitalienjako Lahden MM-kisoissa vuonna 1958. Kuvassa Alevtina Koltshina, Ljubov Kozyreva ja Siiri Rantanen. Kuva: Lahden kaupunginmuseo

Suomen Hiihtoliiton lahtelainen puheenjohtaja, Lahden lyseon lehtori Yrjö Kaloniemi sai helmikuussa 1953 kirjeen.

Herra Puheenjohtaja. Nuoret Aktivistit – Unga Aktivister-nimisen keskustoimikuntamme päätös: Keskustoimikunta on yksimielisesti todennut, että Suomen Hiihtoliitto r.y. ei enää kunnioita entisten urheilijain muistoa. Esim. Kalle Jalkanen, Olli Remes, Eino Olkinuora on Lahdessa unohdettu. Te, Herra Puheenjohtaja, varmaankin ymmärrätte mitä tarkoitamme. Kersantti Olkinuoran viimeiset sanat kuuluivat ”Komppania eteenpäin!” Me nuoret aktivistit emme halua laiminlyödä tämän urhoollisen ja etevän hiihtäjän ja soturin velvoittavaa testamenttia: Yksikään ryssä ei saa hiihtää Salpausselällä. Te voitte tehdä parhaanne rauhallisin keinoin, me sitä vastoin ”kauheilla ilkitöillä”. Kumpi tie on parempi, sekö, jonka me valitsemme, saatte päättää. Lopuksi haluamme päättää, että toimimme!

Merk. Toinen tiedoitussihteeri Karl-Erik Höher.

Salpausselän kisoille lähetetyn uhkauskirjeen mukaan Suomen Hiihtoliitto ei kunnioittanut suomalaisten sotasankareiden muistoa. Kuvassa luutnantti Olli Remes. Kuva: SA-kuva

Käsin kirjoitettu kirje oli jätetty Lahti–Heinolan postivaunuun. Suojelupoliisi ryhtyi selvittämään kirjeen lähettäjien henkilöllisyyttä.

Lehtori Kaloniemi epäili, että kirjeen kirjoittaja saattaisi löytyä Suomen Hiihtoliiton piiristä. Lahden Hiihtoseuralla oli paljon kadehtijoita sen taloudellisesti kannattavien kilpailujen, Salpausselän takia. Hiihtoliittoa oli syytetty lahtelaisten suosimisesta sekä ehdotettu liiton toimistoa siirrettäväksi Helsinkiin.

Syytökset olivat kohdistuneet pääosin Hiihtoliiton puheenjohtajan toimineeseen Kaloniemeen. Hän epäili, että kenties häntä tällä kirjeellä yritettiin provosoida tekemään jokin teko, johon voitaisiin puuttua ja näin saada syitä hänen erottamisekseen liiton johdosta.

Vihjeiden perusteella suojelupoliisi kuitenkin arveli, että asialla ovat saattaneet olla lahtelaiset koulupojat. Lehtori Kaloniemi järjesti koulupoikien käsialatarkkailun, mutta se ei johtanut tulokseen, kuten ”eivät muutkaan muita teitä yritetyt tutkimukset”, suojelupoliisin paikallinen tutkija joutui myöntämään.

Uusi kirje vuonna 1955

Helmikuussa 1955 lähetettiin jälleen kirje. Tällä kertaa Helsingistä. Vastaanottaja oli Salpausselän kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja konsuli Åke ”Mosse” Wahlroos.

Järjestelytoimikunnan Herra Puheenjohtaja. Organisaatio Spinne-Abteilung Finnland pyytää ilmoittaa Teille Herra Puheenjohtaja, että järjestö ei voi hyväksyä sitä asennetta, minkä LHS on omaksunut neuvostovenäläisiin hiihtäjiin nähden. Järjestö ei tule sallimaan ryssien kilpailemista Salpausselällä talvella 1955. Kansainvälisenä kommunismin vastaisena järjestönä Organisaatio Spinne taistelee kaikin käytettävissä olevien keinoin bolsevismia vastaan. Maamme nykyisen arkaluontoisen aseman takia ei järjestö mielellään turvaudu aseellisiin tekoihin.

 

Uhkauskirjeessä siteerattiin kaatuneen kersantti Eino Olkinuoran viimeisiä sanoja. Kuva: SA-kuva

Kirje huipentui uhkaukseen:

– Jos kuitenkaan LHS ei diplomaattisin keinoin, varsinkin kun asiasta näin hyvissä ajoin ilmoitetaan, estä bolsevikkihiihtäjien kilpailemista Salpausselällä, emme voi välttää sabotaasitekojen suorittamista. Eino Olkinuoran, Martti Remeksen, Paavo Vierron ja muiden sankareina taistelussa Euroopan vapauden puolesta kaatuneitten hiihtäjiemme muisto on säilyvä. Heidän antamaansa esimerkkiä noudattaen Organisaatio Spinne on valmis tarvittaessa iskemään.

Käskystä Spinne I.

Lahtelainen salaseura kokoontui Valtakulmassa

Lahden poliisimestari tiedotti uhkauskirjeestä ”Suojelupoliisin Herra Päällikköä”, joka määräsi heti salaseuran tutkittavaksi.

Selvyyttä asiaan ei saatu, mutta suojelupoliisin tutkimuksissa jälkien arveltiin mitä todennäköisimmin johtavan lahtelaisiin koulupoikiin.

Paikallinen suojelupoliisin etsivä kertoi yhteenvedossaan Lahden lyseon 5. ja 6. luokan oppilaiden salaseurasta, joka oli ”kiihkoisänmaallinen, kommunismin ja Neuvostoliiton vastainen”.

Seuran kokoontumiset tapahtuivat useimmiten Valtakulma-nimisessä kahvilassa perjantai-iltaisin. Kahvila sijaitsi Aleksanterinkadun ja Rauhankadun kulmauksen liiketalossa.

Santahaminan kirjoituskoneet tutkintaan

Suojelupoliisin etsivä kertoi saaneensa tietoja salaseurasta tuntemaltaan lyseon oppilaalta. Tälle oli puolestaan maininnut eräs seuraan kuuluvista pojista, että ”ei uskalla kertoa seuran toiminnasta” mutta että ”aikaan on saatu jo rohkeita tempauksia”.

Seuran johdossa oli joitakin jo koulusta päässeitä miehiä. Eräs tutkintalinja johti siihen, että keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorio tutki kaikki Santahaminan it-koulun aliupseerikurssin käytössä olleet kirjoituskoneet, koska eräs entinen lyseolainen oli suorittamassa asevelvollisuuttaan Santahaminassa.

Laboratorio ei kyennyt nimeämään yhtäkään konetta, jolla uhkauskirje olisi mahdollisesti kirjoitettu. Neljä kirjoituskonetta tosin ”voinevat tulla kysymykseen”.

Suojelupoliisin etsivä totesi, että ”kun parina vuotena on Lahden Hiihtoseuralle lähetetty uhkauskirjeitä venäläisten hiihtäjien osanottoa vastaan Salpausselän kisoihin, on todennäköistä, että kirjeet ovat lähtöisin joko mainitulta salaseuralta tai heitä johtavien miesten taholta. Kirjeiden alkuperän selvittämiseksi on seuran toiminnan tarkkailu aloitettu”.

Neuvostoliiton joukkue marssi Lahden MM-kisoihin vuonna 1958. Neuvostoliittolaiset osallistuivat Salpausselän kisoihin ensimmäisen kerran kolme vuotta aiemmin. Kuva: Lahden Kaupunginmuseo

Suomessa toimi sotien jälkeen 1960-luvulle lukuisia salaseuroja, joita voi luonnehtia fasistisiksi tai äärioikeistolaisiksi.

Salaseurat levittivät kommunismin vastaista propagandaa ja pyrkivät rakentamaan vastarintaliiketoimintaa mahdollisen Neuvostoliiton miehityksen varalta. Ohjelmassa oli myös sotilaallista koulutusta sekä verkostojen rakentamista äärioikeistolaisten aatetovereiden välillä.

Näin julistustasolla. Todellisuudessa toiminta oli kuitenkin vaatimatonta, vaikka natsisymboliikkaa ja fantasioita erilaisten SS-joukkojen perustamisesta julistettiinkin.

Salaseurojen toiminta keskittyi suurimpiin kaupunkeihin. Ryhmittymät koostuivat pääasiassa koulutovereista ja muusta läheisestä tuttavapiiristä. Valtaosa oli poikia.

– Miksikään poliittiseksi uhaksi ryhmät eivät koskaan muodostuneet, eikä mikään niistä ollut toiminnassa montakaan vuotta. Varttuessaan koululaiset keksivät uusia harrastuksia, summaa suomalaisia äärioikeistoliikkeitä kylmän sodan aikana tutkinut tohtori Tommi Kotonen.

Neuvostoliittolaiset hiihtäjät osallistuivat Salpausselän kisoihin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Tapauksen vuoksi järjestäjät saivat pommiuhkauksen. Kuva: Tiina Rekola / Lahden museot

Tyypillinen tapaus oli lahtelainen ”Spinne 5”, joka lähetti helmikuussa 1955 kirjeen Salpausselän kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalle uhaten voimatoimilla, jos venäläiset hiihtäjät osallistuvat kisoihin. Neuvostoliiton hiihtojoukkue oli ensi kertaa tulossa Salpausselälle.

Suojelupoliisi epäili kirjeen lähettäjiksi Lahden lyseon poikien muodostamaa salaseuraa.

Die Spinne (hämähäkki)-järjestönä esiintynyt ryhmä oli lainannut nimensä saksalaiselta Die Spinne-järjestöltä, joka auttoi sodan jälkeen natsirikollisia pakenemaan ulkomaille.

Toiminta hiipui 1960-luvulla

Lahdessa Spinne 5 -järjestön toiminnan epäiltiin jatkuneen 1950-luvun lopulle nimellä Kansallis-isänmaallinen Liike. Lahden lisäksi toimintaa oli Helsingissä, Tampereella ja Hämeenlinnassa.

Ryhmän jäsenten nimet olivat suojelupoliisin tiedossa. Seuran päällikköä kutsuttiin ”johtajaksi”. Ylin johtoporras oli ”Päättävä Neuvosto”, johon kuului muun muassa myöhempi lahtelainen kokoomuksen kansanedustaja.

Ryhmän arvioitiin hajaantuneen viimeistään 1960-luvun alussa. Moni seuran johdon jäsen jatkoi toimintaansa sekä Suomen Työväen Rintaman että Isänmaallisen Yhtenäisyysseuran riveissä 1960-luvulla. Seuroilla oli yhteyksiä muun muassa Nordiska Rikspartietin ja Suomen Isänmaallisten Nuorten ryhmiin.

Suomen Hiihtoliiton lahtelaiselle puheenjohtajalle vuonna 1953 lähettäneellä Nuoret aktivistit – Unga Aktivister -ryhmällä arveltiin olleen yhteyksiä ainakin helsinkiläiseen Aktivistit-ryhmään. Ryhmän tarkoituksena oli hankkia aseita Neuvostoliiton miehityksen varalta ja valmistautua sabotaasi- ja sissitoimintaan.

Aktivisteilla oli yhteistyötä niin ikään Lahdessa toimineen Kultainen Leijona -järjestön kanssa, jonka jäseninä oli pääosin 15–21-vuotiaita kokoomusnuoria.

Järjestön tarkoituksena oli räjäyttää junia siinä tapauksessa, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Järjestö levitti julisteitaan Lahden lisäksi muun muassa Kouvolassa.

Etelä-Suomen Sanomien etusivulla kerrottiin sunnuntaina 27. helmikuuta 1955 Pentti Myyrän voittaneen 18 kilometrin hiihdon Salpausselällä. Kuva: ESS

Lähteet: Jouko Heinonen, Antti Karisto, Pekka Laaksonen: Salpausselän kisat. Suomalainen kansanjuhla, Tommi Kotonen: Politiikan juoksuhaudat. Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana, Etelä-Suomen Sanomat helmikuu 1955, Salaseuroja koske110/20.1.1958 KA, Ilm. 128/1959 (Lah. 8/19.1. 1959) KA.

Joel M. Vainonen

Oletko menossa Salpausselän kisoihin?
Oletko menossa Salpausselän kisoihin?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi