Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden seudun väestökehitys polkee paikoillaan – "Yliopisto-opiskelijat ensisijainen avain kasvuun"

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen ja Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka uskovat Lahden alueen mahdollisuuksiin.

LUT-yliopistolla on Lahdessa 120 aloituspaikkaa, kun aiemmin niitä oli 20. Lamkin ja Lutin opiskelijat pelasivat mölkkyä Pikku-Vesijärven puistossa huhtikuussa 2017. Kuva: Juha Tanhua

Lahti kasvaa, mutta ydinkaupunkiseudun väestökehitys polkee paikoillaan. Päijät-Hämeen pohjoisosissa väki vähenee jopa yli kolmen prosentin vuositahdilla. Yhteensä maakunnan asukasluku pieneni viime vuonna 547 hengellä, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot.

Lahden asukasluku kasvoi viime vuonna 429 hengellä. Hollolassa, Orimattilassa ja Asikkalassa väestö kuitenkin väheni siten, että neljän kunnan yhteenlaskettu väestölisäys oli vain 11 henkeä.

Kunnat kaipaavat kipeästi uusia asukkaita ja yrityksiä, jotta ikääntyvän väestön palvelut saataisiin rahoitettua.

Äkkilääkettä ei ole

Äkkilääkkeitä tai hokkuspokkustemppuja tilanteen korjaamiseen ei ole, korostavat Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen ja Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka. Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että maakunnan väestökehitys on käännettävissä kasvuun.

– Yliopistoyhteistyö on hyvällä mallilla. Sen vahvistamisen tarjoaa paljon potentiaalia. Se, että saamme kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoita, on tässä vaiheessa ensisijainen avain väkiluvun kasvuun, Leppänen katsoo.

LUT-yliopistolla on Lahdessa 120 aloituspaikkaa, kun aiemmin niitä oli 20. Ikola-Norrbacka luottaa siihen, että Lahden saama yliopistokaupungin status vahvistaa koko seutua.

– Uskon, että LUTin tulon myötä alkaa rakentua jotain. Esimerkiksi Vaasassa energiatekniikka lähti tosi pienesti alkuun. Yritykset kiinnostuivat, ja syntyi aitoa yhteistyötä. Siitä lähti Vaasan iso loikka. Meillä on mahdollisuus ihan samaan.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen huomauttaa, että monet muutkin maakunnat kamppailevat alenevan väkiluvun kanssa. Kuva: Sami Lettojärvi

"Korkea aika kääntää kelkkaa"

Lahden seudulla on laskettu paljon sen varaan, että alue saa osan Helsingin metropolialueen kasvusta. Päijät-Häme onkin ollut 2010-luvulla neljän muuttovoittoa saaneen maakunnan joukossa. Tästä huolimatta maakunnan väkimäärä on pienentynyt vuoden 2012 tilanteesta lähes 2 100 asukkaalla.

Leppänen huomauttaa, että monet maakunnat kamppailevat alenevan väkiluvun kanssa.

– Emme ole tässä mitenkään huonoimmassa asemassa. Paljon on tekemistä. Pääkaupunkiseudun kasvu ei tule meille ilmaiseksi.

Kaikki eivät halua Päijänteen ranta-asuntoa, eikä kaikilla ole varaa sitä maksaakaan. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka

Asikkalaa kahden ja puolen vuoden ajan johtanut Ikola-Norrbacka katsoo, että maakunnan kuntien olisi jo aiemmin pitänyt löytää yhteinen sävel alueen kehittämisessä.

– Nyt on korkea aika yrittää kääntää kelkkaa. Se voi tapahtua vain yhteistyössä kuntien kesken. Yhteisessä tekemisessä on tullut hyviä avauksia. Ensisijaista on saada maakuntaan uusia yrityksiä ja ihmisiä.

"Mahdollisuus kehyskunnillekin"

Esimerkki tiivistyneestä yhteistyöstä on Ladecin toiminnan laajentaminen. Kehittämisyhtiö palvelee nyt Lahden, Hollolan ja Orimattilan lisäksi myös Asikkalassa, Iitissä, Padasjoella ja Hartolassa.

– Meillä on erityisen positiivista ja yhteistyöhakuista tekemistä kuntien välillä. Maakunnan kehittämistä halutaan katsoa yhdessä, Leppänen sanoo.

– Meidän voittomme olisi, että Päijät-Hämeestä tulisi kokonaisuutena houkuttelevampi. Jos keskuskaupunki voi hyvin, ja sinne tulee kasvua, se on mahdollisuus kehyskunnillekin, Ikola-Norrbacka toteaa.

Lahden alueen kehittäminen voi tapahtua vain yhteistyössä kuntien kesken, katsoo Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka. Kuva: Samuli Ikäheimo

Asumiseen vaihtoehtoja

Asikkala menetti viime vuonna sata asukasta. Kunnanjohtajan mukaan Asikkalan on mietittävä asumistarjontaansa. Hän näkee parannettavaa esimerkiksi kunnan vuokra-asuntokannassa.

– Kaikki eivät halua Päijänteen ranta-asuntoa, eikä kaikilla ole varaa sitä maksaakaan. Nykypäivänä ensisijainen haave ei ole omakotitalo, kaksi lasta ja koira. Halutaan asua helpommin. Kerrostaloja on suunniteltu Telakkarantaan, jossa kaavoitus toki herättää paljon tunteita. On hyvä pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja miettiä, mille olisi kysyntää.

Maakuntajohtaja Leppäsen mukaan pienten keskustaajamien elinvoima on pyrittävä säilyttämään samalla, kun väkeä muuttaa isoihin kasvukeskuksiin.

– Keskustojen kaupalliset palvelut ja niitä tukeva aluerakenne ovat tärkeitä.

Asikkalalle ja muillekin Päijänteen rantapitäjille kesäasukkaat ovat huomattava mahdollisuus.

– Heille voidaan tarjota vaihtoehtoa muuttaa Asikkalaan asumaan. Potentiaalia on, koska Asikkalassa on enemmän vapaa-ajanasuntoja kuin vakinaisia asuntoja, Ikola-Norrbacka sanoo.

Lahden kasvu pysähtyi syksyllä

Lahden viime vuonna saama kasvu on selvästi tavoitetta pienempi, mutta kuitenkin suurempi kuin useimpina edellisvuosina. Esimerkiksi vuosina 2015 ja 2017 kaupungin väkiluku kasvoi noin sadalla hengellä. Vuonna 2016 kasvua kertyi 709 asukkaan verran.

Viime vuoden lopulla Lahden väkimäärä pysyi lähes ennallaan. Elokuun lopulla kaupungin väkiluku hätyytteli 120 000 asukkaan rajaa, joka ylittyi vihdoin marraskuussa. Vuoden lopussa lahtelaisia oli ennakkotiedon mukaan 120 002.

Lue myös: Näin Lahden väkiluku on muuttunut – katso kattava graafi kaupungin hurjasta kasvusta ja sen syistä
 

Kasvun painottuminen alkuvuoteen ja kesään voi selittyä opiskelijoiden muutolla, pohtii kaupungin suunnittelija Katja Karevaara.

– Opiskelijoita tulee elokuussa reilummin ja sitten tasaantuu.

Joulukuussa Lahden asukasluku pieneni yhdeksällä hengellä. Kuukauden aikana kaupungissa kuoli 27 henkilöä enemmän kuin syntyi. Kuntien välinen muuttoliike oli 11 henkilön verran tappiollinen. Maahanmuutosta väestönlisäystä tuli joulukuussa 29 hengen verran.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi